Lämpötilayksiköt – onko niitä muitakin kuin celsiusaste?

Suomalaisille tuttu Celsius-asteikko ei ole tuttu kaikille. Lämpötilaa mitataan myös Fahrenheit- ja Kelvin-asteikolla.

Lämpötilojen ilmoittamisessa käytetään muutamia eri asteikkoja. Celsius-asteikko on käytössä suuressa osassa maista. Vertailukohtana on veden käyttäytyminen merenpinnan tasoa vastaavassa ilmanpaineessa, jossa veden jäätymispiste on noin 0 °C ja kiehumispiste 100 °C. 

Yhdysvalloissa oma asteikkonsa

Fahrenheit-asteikko on käytössä nykyään lähinnä Yhdysvalloissa, Palaulla, Mikronesiassa ja Marshallinsaarilla, paikoin Keski-Amerikassa sekä Liberiassa. Fahrenheit-asteikossa veden jäätymispiste on 32 °F ja ihmisen tavallinen ruumiinlämpö 96 °F.

Kelvinit ovat tieteilijöiden käytössä

Tieteessä käytetään Kelvin-asteikkoa, jossa asteväli on sama kuin Celsiuksessa, mutta laskeminen aloitetaan absoluuttisesta nollapisteestä, eli negatiivisia lukuja ei ole. 0 °C on 273,15 K. Kelviniä käytetään laajalti myös fysikaalisissa ja matemaattisissa kaavoissa, koska näin saadaan parhaiten määritettyä lämpötilan suhde muihin muuttujiin, kuten ilmanpaineeseen ja massaan.

Miksi eri asteikkoja käytetään?

Jokaisella lämpötila-asteikolla on oma käyttötarkoituksensa. Celsius-asteikon skaala 0–100 asteeseen on tärkeä, sillä veden olomuoto muuttuu sekä nollassa että sadassa asteessa.

Fahrenheit-asteikolla vastaava 0–100 -skaala kuvastaa niitä lämpötiloja, joita maanpinnalla eniten mitataan.

Päivitetty 6.5.2020 klo 14.35