Sade alkaa pääosin kolmella eri tavalla – näin syntyvät konvektiivinen sade, rintamasade ja orografinen sade
Sateet ja veden kiertokulku ovat elintärkeitä ihmisille, eläimille ja kasveille. Jos maapallolla ei sataisi, planeettamme olisi asuinkelvoton.
Sateet vähentävät myös ilmassa olevan saasteen ja pölyn määrää sekä viilentävät ilmastoa esimerkiksi kuumassa tropiikissa.
Vesi kiertää maapallolla
Sateet johtuvat veden kiertokulusta maapallolla. Sateiden alkusysäyksenä on vesihöyry, joka haihtuu maanpinnalta ja vesistöistä ja nousee ylös ilmakehään.
Kun ilma nousee ylöspäin, siinä oleva kosteus tiivistyy sopivissa olosuhteissa pilvi- ja sadepisaroiksi. Osa niistä haihtuu ilmaan, osa putoaa takaisin maanpinnalle. Tämän jälkeen veden kiertokulku alkaa uudelleen.
Sateita syntyy monella tavalla
Sateita on kolmea erilaista päätyyppiä niiden syntytavan mukaan:
- konvektiivinen sade
- rintamasade
- orografinen sade
Näitä kaikkia yhdistää se, että ilmassa oleva näkymätön vesihöyry tiivistyy jollain korkeudella ensin pilvipisaroiksi ja lopulta sadepisaroiksi. Kun pisarat ovat tarpeeksi raskaita, ne putoavat alas sateena.
Konvektiivinen eli kuuroittainen sade
Konvektiivinen sade tarkoittaa paikallisia, kesäisiä sade- ja ukkoskuuroja. Tällainen sade syntyy, kun pienellä alueella on nousuvirtauksia ja syntyy pilviä.
Konvektiivisen eli kuuroittaisen sateen edellytys on se, että ilmakehässä lämpötila laskee korkeuden mukana riittävästi ja vesihöyryä on tarpeeksi. Jos pilvet pääsevät kasvamaan nopeasti korkeutta, voi syntyä sade- ja ukkoskuuroja.
Konvektiivinen sade on siis usein paikallista ja räväkkää. Suomessa kuuroittaiset sateet keskittyvät kesäkuukausiin: niitä tavataan eniten juhannuksesta elokuun puoliväliin yltävällä aikajaksolla. Kesäsateissa jyrähtelee myös ukkonen.
Rintamasade eli jatkuva sade
Yleisin sadetyyppi Suomessa ja korkeilla leveysasteilla on rintamasade. Se liittyy ilman laaja-alaiseen nousuliikkeeseen eli vesihöyryä tiivistyy pilviksi ja sateiksi hyvin laajoilla alueilla säärintaman ympäristössä.
Säärintamissa pilviä ja sateita syntyy tuhansien kilometrien alueella. Sade on usein tasaisempaa kuin konvektiivisessa sateessa, eli kerralla ei sada niin paljoa, mutta sade on pitkäkestoista.
Rintamasateeseen voi kuitenkin liittyä myös konvektiivista sadetta, etenkin kylmän rintaman yhteydessä.
Orografinen eli vuoristossa syntyvä sade
Orografinen sade syntyy, kun kostea ilmavirtaus törmää vuoristoon tai muuhun korkeaan esteeseen. Ilma joutuu pakotetusti nousemaan, jolloin vesihöyry tiivistyy ja syntyy pilviä sekä sateita.
Norjan länsirannikolla ilmiö on tuttu, joskus myös Pohjois-Lapin tunturit voivat muodostaa paikallisesti orografisia pilviä tai sateita.
Lue seuraavaksi: Sateesta suurin osa lähtee pilvestä alas lumena
Päivitetty 8.4.2021 klo 10.11
