Mainos latautuu…

Sekoitussumu: Kun kylmä ilma kohtaa kostean ilman

Sumu
Sekoitussumu kylmänä syysaamuna Espoon Pitkäjärvellä.
Sekoitussumua syntyi kylmänä syysaamuna Espoon Pitkäjärvellä. Kuva: Markus Mäntykannas

Sekoitussumu on yksi sumutyypeistä. Se syntyy nimensä mukaisesti, kun kaksi ominaisuuksiltaan erilaista ilmamassaa sekoittuvat toisiinsa. Tyypillisesti sumu saa alkunsa, kun kylmää ilmaa valuu mantereelta lämpimien ja kosteiden vesistöjen ylle.

Sekoitussumua tavataan erityisesti selkeiden, kylmien ja heikkotuulisten öiden päätteeksi vesistöillä.

Myös erilaisissa notkoissa tai ojanpohjissa virtaava lämmin vesi voi laukaista sekoitussumun.

Sumulla on monta tapaa syntyä, mutta esimerkiksi ilman viiletessä lämpimän järviveden yllä voi kehittyä haihtumissumua tai kylmän ilman sekoittuessa kosteaan ilmaan järven yllä sekoitussumua.
Sumulla on monta tapaa syntyä, mutta yksi näistä on, kun kylmä ilma sekoittuu kosteaan ilmaan järven yllä. Kuva: Sirpa Jyske, Virrat, 1.6.2021

Kylmä ilma sekoittuu kosteaan

Sumun syntyminen alkaa, kun kylmää ilmaa sekoittuu vesistön yllä olevaan kosteaan ilmaan.

Kylmän ilman saapuminen lämpimän ja kostean vesistön ylle aiheuttaa sen, että ilman lämpötila vesikerroksen yläpuolella laskee ilman kastepistelämpötilaan. Tämän seurauksena ilman suhteellinen kosteus kasvaa pienessä kerroksessa 100 %:iin, jolloin vesihöyry alkaa tiivistyä sumuksi.

Joskus sekoitussumut voivat ajautua myös mantereen puolelle, jos sumukerros on tarpeeksi paksu ja mikäli ilmavirtaus jaksaa kuljettaa sitä aamun tunteina kohti rannikkoa. Sumu kuitenkin hälvenee auringon lämmityksen tai tuulen viriämisen seurauksena.

Lue seuraavaksi: Sumu on pilvi maan päällä, mutta mitä ovat utu ja auer?

Päivitetty 29.3.2022 klo 09.54

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa