Paikanna

    Ilmankosteus kertoo, kuinka paljon ilmaan on sitoutunut näkymätöntä vesihöyryä

    Sään mittaaminen |Ilmanpaine ja -kosteus
    Ilman suhteellinen kosteus vaikuttaa siihen, minkälaisena koemme ilman ihollamme. Kosteassa ja lämpimässä ilmassa olo voi tuntua tukalalta.
    Ilman suhteellinen kosteus vaikuttaa siihen, minkälaisena koemme ilman ihollamme. Kosteassa ja lämpimässä ilmassa olo voi tuntua tukalalta. Kuva: Pixabay

    Ympärillämme on koko ajan vesihöyryä, jota emme näe. Lämpimään ilmaan mahtuu suhteessa enemmän vesihöyryä kuin kylmään ilmaan. Runsas ilmankosteus on kytköksissä pilvien, sateiden ja sumujen muodostumiseen.

    Vesihöyryä siirtyy ilmaan haihtumisen yhteydessä. Haihtumista tapahtuu esimerkiksi vesistöistä ja kosteasta maaperästä. Haihtumisen jälkeen ilmakehässä oleva vesihöyry tiivistyy sopivissa olosuhteissa pilviksi ja sateiksi – lopulta alas satanut vesi haihtuu ilmaan uudestaan ja tuloksena on veden loputon kiertokulku maan ja ilmakehän välillä.

    Kosteussuureet, joilla ilmakehän vesihöyrysisältöä mitataan

    Kosteuden määrää ilmakehässä tarkkaillaan eri suureiden avulla.

    • Absoluuttinen kosteus kertoo, kuinka monta grammaa vesihöyryä on sitoutunut kuutiometriin ilmaa. Yksikkö on g/m³.
    • Kastepistelämpötila on se lämpötila, johon ilma täytyisi jäähdyttää, jotta siinä oleva vesihöyry alkaa tiivistyä. Esimerkiksi jos huoneilman lämpötila on 20 astetta ja sen kastepistelämpötila 14 astetta, alkaisi pinnoille tiivistyä kastetta, jos huoneen lämpötila jäähdytetään 14 asteeseen.
    • Kyllästyskosteus puolestaan kertoo, mikä on suurin määrä vesihöyryä, joka mahtuu ilmaan kussakin lämpötilassa. Mitä lämpimämpää ilma on, sen suuremman kosteussisällön se mahdollistaa. Jos kyllästyskosteus on saavutettu ja ilmaan haihdutetaan lisää vettä, alkaa se välittömästi tiivistyä pisaroiksi, koska ilmassa ei yksinkertaisesti ole enempää tilaa ylimääräiselle vesihöyrylle.
    • Suhteellinen kosteus on käytetyin ilmankosteussuure. Suhteellinen kosteus on prosenttiluku, joka kertoo, kuinka paljon ilmassa on kosteutta siihen nähden, kuinka paljon siinä voisi enimmillään olla kyseisessä lämpötilassa.

    Kostea ilma voi tehdä olosta tukalan

    Jos ilmassa on paljon vesihöyryä ja lämpötila verrattain korkea, olo voi tuntua tukalalta, koska ilma on niin kosteaa, ettei hikikään pysty siihen kunnolla haihtumaan. Erityisesti kesäpäivinä, kun ilmavirtaus käy meille Mustanmeren kantilta, voi olo tuntua nihkeältä lämpimän ilman ja korkean ilmankosteuden yhteisvaikutuksen vuoksi.

    Sitä, miten ilmankosteus ja esimerkiksi tuuli vaikuttavat kokemukseemme tukaluudesta tai kylmyydestä, kuvataan tuntuu kuin -lämpötilalla.

    Suomessa verrattain suuri ilmankosteus läpi vuoden

    Suomi kuuluu väli-ilmastoon, jossa on vaikutetteita sekä Atlantin merellisestä että Venäjän mantereisesta ilmastotyypistä. Keskimäärin meillä tuulee lännen ja lounaan puolelta ja Suomeen kulkeutuu siis usein kosteutta Atlantilta ja Itämereltä.

    Esimerkiksi Helsingissä suhteellisen ilmankosteuden vuotuinen keskiarvo on 80 %. Kosteus saavuttaa huippuarvonsa talvikuukausina, kun haihdunta on verrattain vähäistä. Tämän vuoksi Suomen talvet ovat yleensä harmaita ja varsin pilvisiä.

    Säteilysumun sisällä.
    Suomessa ilman suhteellinen kosteus on läpi vuoden suuri ja erityisesti talvet ovat meillä keskimäärin harmaita ja pilvisiä. Kuva: Markus Mäntykannas, Tammisaari, 25.10.2020

    Aina ei sada, vaikka ilmankosteus olisikin korkea

    Helposti voisi kuvitella, että kun ilman suhteellinen kosteus on 100 %, liittyy tähän myös sadetta. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä sateen synty vaatii myös muita tekijöitä.

    Jos tiivistyvälle vesihöyrylle ei ole tarjolla tiivistymisytimiä, kuten esimerkiksi pölyhiukkasia, ei pisaroita tai jääkiteitä välttämättä synny. Näin ollen vesihöyryn tiivistyminen ei korkeallakaan ilmankosteudella johda sateisiin, vaan pikemminkin pilviin, sumuihin, kasteeseen tai kuuraan.

    Sateen syntyminen vaatii myös sopivalla korkeudella tapahtuvan tiivistymisen ja lämpötilan suotuisan pystysuuntaisen kerrostuneisuuden ilmakehässä. Lämpötilan tulisi laskea korkeuden mukana, jotta tiivistyminen etenee ja pilvet pääsevät kasvamaan korkeutta. Jos kylmeneminen yhtäkkiä pysähtyykin korkeuden kasvaessa ja lämpötila alkaa nousta, pysähtyy pilvien ja sateen muodostuminen. Meteorologiassa lämpötilan käänteistä kerrostuneisuutta kutsutaan inversioksi.

    Lue seuraavaksi: Ilmanpaine kertoo, kuinka paljon ilma painaa päälläsi

    Päivitetty 26.1. klo 15.39

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa