Polaaripyörre voimistuu rajusti: Ikävä ennuste sydäntalvesta

Talviystävien toiveisiin vastataan hetkellisesti, sillä sää kylmenee joulua kohden. Kylmeneminen näyttää kuitenkin vain tilapäiseltä, eivätkä talviset vaiheet välttämättä kauaa kestä. Yläilmakehän polaaripyörre on vahvistumassa voimakkaasti vuodenvaihteesta alkaen, mikä pahimassa skenaariossa johtaa siihen, ettei etelässä tule kunnon talvea lainkaan, kuten kävi talvikaudella 2019–2020.

Suomalaisessa kalenterivuodessa on tuskin toista ajankohtaa, johon kohdistuu yhtä suuri meteorologinen lataus kuin jouluun. Joulun säätä on jännitetty – ja kauhisteltu – jo viikkokaupalla iltapäivälehtien otsikoissa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Onko maa musta vai valkoinen? Tuleeko loskaa vai paukkupakkasia? Nyt, kun h-hetki lähestyy, ennuste alkaa vähitellen vakiintua. Näyttää siltä, että ainakin jouluviikko käynnistyy pikkupakkasten merkeissä, ja liikkeellä on myös lumikuuroja.

Lunta tulee tämänhetkisen ennusteen mukaan maanantaina ja tiistaiyönä pistemäisesti maan etelä- ja keskiosassa. Lämpötila pysyy pakkasen puolella jouluaattoon saakka, joten ehkäpä – kuin ihmeen kaupalla – valkea joulu on vielä mahdollinen osassa eteläistä ja keskistä Suomea. Pohjoisessa lunta piisaa ja Lapissa joulu on takuuvarmasti valkea.

Suomi on sään suhteen kahtiajakautunut maa

Juuri nyt, joulua edeltävänä viikonloppuna, Suomi on kuitenkin sään puolesta jakautunut rajusti kahtia. Tilanne on jopa hieman koominen: Pohjois-Suomessa lunta on enemmän kuin siellä tilastollisesti pitäisi tähän aikaan vuodesta olla. Paikoin hangen syvyys huitelee jopa 70 senttimetrissä, mikä on valtava määrä alkutalvelle.

Samaan aikaan Etelä-Suomessa tuijotellaan mustaa maata ja vesilätäköitä. Harmillisesti meteorologista "lumen lähetyspalvelua" ei ole vieläkään lanseerattu, eli emme etelässä saa lapiollistakaan pohjoisen lumimassoista vielä viikonloppuna. Lumiraja on noussut armottomasti jo Pohjois-Pohjanmaalle saakka.

Tämän erittäin lauhan ja sateisen sään syyllinen löytyy lännestä. Pohjois-Atlantilla myllää kokonainen matalapaineiden perhe, joka toimii kuin valtava pumppu: se kierrättää eteläpuolitseen meille voimakkaasti lauhaa ilmaa, pitäen talven loitolla eteläisestä Suomesta.

Polaaripyörre puuttuu peliin

Palataan pidemmän aikavälin ennusteeseen.

Jotta ymmärrämme, mitä vuodenvaihteen jälkeen tapahtuu, meidän on puhuttava polaaripyörteestä. Yksinkertaistettuna kyseessä on napa-alueen yllä talvisin pyörivä laaja-alainen, kylmä ilmapyörre, joka sijaitsee eri ilmakerroksissa noin 10–50 kilometrin korkeudessa.

Polaaripyörre toimii ikään kuin portinvartijana. Kun se on voimakas ja tiivis, se pitää kylmän ilman vangittuna napa-alueella, jolloin keskileveysasteilla,  kuten meillä Suomessa, vallitsevat pääosin voimakkaat länsivirtaukset ja lauha sää. Kun polaaripyörre heikkenee tai hajoaa, kylmä ilma pääsee purkautumaan etelään.

Kuluneena syksynä ja alkutalvena pyörre on ollut selvästi pitkän ajan keskiarvoa heikompi. Tämä voi johtua osittain pohjoisen napa-alueen vähäisestä jääpeitteestä. Fysiikka ilmiön takana on mielenkiintoinen: mitä suurempi osa napa-alueen ympäristöstä on syksyllä jäässä ja mitä nopeammin jääpeite laajenee, sitä suuremmaksi lämpötilaero napa-alueen ja eteläisempien leveyksien välillä kasvaa. Tämä lämpötilaero on se moottori, joka pitää polaaripyörteen tiiviinä.

Nyt heikko pyörre on mahdollistanut kylmän ilmamassan purkuja Siperiaan ja Pohjois-Amerikkaan, mutta meillä Pohjois-Euroopassa vaikutus on ollut paradoksaalisesti päinvastainen – olemme jääneet lämpimän puolelle.

Tammikuun uhkakuvat: Talven ystäville huonoja uutisia

Nyt ennustemallit ovat kuitenkin alkaneet piirtää varsin yksimielistä ja karua kuvaa tulevasta. Polaaripyörre lähtee voimistumaan vuodenvaihteen jälkeen voimakkaasti, suorastaan räjähdysmäisesti.

Ennusteiden mukaan polaaripyörre vahvistuu ensimmäistä kertaa tänä talvikautena ilmastolliseen keskiarvoonsa tammikuun alussa. Tämä tarkoittaa, että stratosfäärin länsivirtaukset ovat Suomen leveysasteilla vihdoin yhtä voimakkaita kuin niiden tilastollisesti kuuluisikin olla. Mutta kehitys ei pysähdy tähän. Pyörteen ennustetaan voimistuvan yhä lisää tammikuun edetessä, jolloin siitä voi muodostua koko loppukuuksi selvästi normaalia voimakkaampi.

Luvut ovat pysäyttäviä: 60. leveysasteen keskituulen voimakkuuden ennustetaan olevan stratosfäärissä (10 hPa painepinnalla) tammikuussa jopa 40–50 m/s, kun ajankohdan pitkän ajan keskiarvo on noin 35–40 m/s. Osa ennusteparviajon jäsenistä (ns. ensemble-ennusteet) vihjaa pyörteen voimistuvan jopa poikkeuksellisen rajuksi.

Mitä tämä tarkoittaa maan pinnalla? Voimakas polaaripyörre ruokkii voimakkaita länsivirtauksia myös alempana ilmakehässä. Tämä on erittäin huono uutinen kaikille talven ystäville. Se lisää todennäköisyyttä sille, että Atlantilta puskee meille jatkuvalla syötöllä lauhaa ja kosteaa ilmaa.

Toivoni siitä, että tänä talvena koettaisiin pitkäkestoisia, "vanhan ajan" pakkasjaksoja, alkaa hiipua olemattomiin. Synkkä talviennuste ei kuitenkaan koske maan pohjoisosaa, sillä siellä länsivirtausvoittoisena ja sateisena talvena lunta piisaa todennäköisesti yllin kyllin.

Pahimmassa skenaariossa lopputalvi voi alkaa muistuttaa surullisenkuuluisaa "koronatalvea" 2019–2020, jolloin eteläisessä Suomessa ei käytännössä ollut talvea lainkaan, vaan terminen syksy venyi kevääseen asti. On kuitenkin rehellisyyden nimissä todettava, että vaikka polaaripyörteen vahvistuminen on ennusteissa vahva signaali, on vielä epävarmaa, mihin kohtaan keskileveysasteita se kaikkein lauhin ilmaputki asettuu.

Osuuko se juuri Suomeen vai kenties Keski-Eurooppaan? Signaali on kuitenkin niin vahva, että pelkään pahinta.

Jouluviikon oljenkorsi

Ennen kuin vaivumme synkkyyteen tammikuun osalta, palataan hetkeksi jouluviikkoon. Vaikka iso kuva on lauha, paikoin on toivoa vähän valkoisemmasta maisemasta myös etelässä.

Sunnuntain jälkeen lämpötila on kääntymässä selvemmin pakkaselle. Mahdolliset sateet tulevat lumena, ja ilmassa on liikkeellä lumikuuroja. Jos sakeampi lumikuurojono sattuu osumaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulle juuri ennen joulua, maa voi saada kevyen, valkoisen peitteen aaton kunniaksi. Kovin pitkää iloa tai paksuja hankia tämä jakso ei lupaa, mutta se voi pelastaa joulutunnelman.

Katso keskustelu joulun ennusteesta:

Mielenkiintoista on myös se, että ns. kuukausiennusteessa näkyy tällä hetkellä hieman kylmempi trendi aivan loppuvuoden ja vuodenvaihteen osalta. Tämä on ristiriidassa voimakkaimman länsivirtaussignaalin kanssa, mikä kertoo siitä, että sää on kaoottinen järjestelmä. Jäämme seuraamaan tilanteen kehittymistä.

Lue seuraavaksi: Tuore vuodenaikaisennuste – tältä näyttää tammi–maaliskuun jakso!

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 20.12.2025 klo 10.39