Vauhdilla kohti kesää? Huhti–kesäkuun ennusteessa hehkuu lämpö
Uusin vuodenaikaisennuste ulottuu huhtikuusta kesäkuuhun. Ennusteen mukaan kevät ja alkukesä ovat ajankohtaan nähden lämpimät, ja terminen kevät saattaakin edetä nopeammin kesää kohti kuin tavanomaisena vuonna.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut pitkän ennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen huhti-kesäkuun jaksolle.
Vuodenaikaisennusteen mukaan huhti-kesäkuun jakso on tavanomaista lämpimämpi niin Suomessa kuin suuressa osassa Eurooppaa. Huhti-kesäkuun yhteenlaskettu sademäärä on ennusteen mukaan lähellä ajankohdan keskiarvon luokkaa, mutta kallistuen hitusen pikemmin vähäsateiseen kuin sateiseen päin.
Huhti–kesäkuun vuodenaikaisennuste: Kevät etenee vauhdilla
ECMWF:n uusimman vuodenaikaisennusteen mukaan huhti–kesäkuun jakso tulee olemaan koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Kuukausikohtaisten ennusteiden mukaan (ei nähtävissä grafiikkana) lämpö keskittyisi meillä aikavälin kuukausista erityisesti toukokuulle, vaikka myös huhti- ja kesäkuu olisivat tavanomaista lämpimämpiä.
Yksi tapa, miten erityisesti toukokuulle painottuva lämpö voisi toteutua, olisi toukokuinen hellejakso. Suomen ilmastolle äärimmäinen esimerkki aiheesta oli vuosi 2024, jolloin meillä mitattiin toukokuussa ennätykselliset 16 hellepäivää.
Olisi kuitenkin liian pitkälle menevää päättelyä ennustaa vuodenaikaisennusteen perusteella, että lämmön aiheuttaisi juuri helleputki; keskilämpötilaltaan tavanomaista lämpimämpi kuukausi voi toteutua hyvinkin monin eri tavoin – kuukausi voisi olla tavanomaista lämpimämpi, vaikka sen aikana ei mitattaisi yhtäkään hellepäivää. Keskimääräisessä toukokuussa hellepäiviä on Suomessa kolme kappaletta.
Huhti–kesäkuun sade-ennusteessa värit pysyvät varsin heikkoina. Kartat viittaavat hitusen tavanomaista vähäsateisempaan säähän, mutta enimmäkseen meillä ei juuri näy sateissa signaalia suuntaan tai toiseen. Tämä onkin vuodenaikaisennusteille tyypillistä, sillä sademäärissä on meillä suurta vaihtelua, ja sateiden reitit ovat käytännössä mahdottomia ennustaa kolmen kuukauden jaksolle. Jo pelkkä sateiden reittien huono ennustettavuus estää kovin voimakkaat signaalit vuodenaikaisennusteen sade-ennustekartalla.
Maaliskuun kuukausiennusteiden sekä ECMWF:n huhti–kesäkuun vuodenaikaisennusteen mukaan terminen kevät saattaisi alkaa ja edetä kesää kohti tavanomaista nopeammassa aikataulussa.
-0-c89z5b9v.jpg "Termisen kevään alku tilastoissa 1991–2020")
Korkeapainesäätä saattaa esiintyä tavanomaista enemmän
Maaliskuun 5. päivä julkaistussa vuodenaikaisennusteessa on useita seikkoja, jotka viittaavat siihen, että meillä voisi huhti–kesäkuussa esiintyä tavanomaista kevättä useammin idänpuoleisten sekä Jäämerelle painottuvien korkeapaineen tilanteita. Ennuste ei ota kantaa siihen, olisivatko korkeapaineet lyhyt- vai pitkäkestoisia luonteeltaan, eli siihen, voisiko käytännössä toteutua pitkiä korkeapainejaksoja vaiko vain useita korkeapainesään käväisyjä.
ECMWF:n ilmanpaineen vuodenaikaisennusteessa huhti–kesäkuussa Venäjällä ilmanpaine on keskimääräistä korkeampi, ja tavanomaista korkeamman paineen alue ulottuu myös Jäämerelle ja sieltä Suomeen sekä Ruotsin ja Norjan pohjoispuoliskolle; ei kuitenkaan muualle Eurooppaan.
Myös kuukausiennusteen sadekartoista voi tehdä päätelmiä matala- ja korkeapainetoiminnasta. Koska Atlantilta tulevat matalapaineet tuovat yleensä mukanaan myös sateita, sadekartan siniset värit näyttävät, mille alueille ennusteen mukaan matalapaineita eniten ajautuu. Korkeapaineiden alueelle sateet eivät pääse. Huhti–kesäkuun ennusteessa matalapaineiden reitit kulkisivat useammin Keski-Eurooppaan sekä osaan Etelä-Euroopasta kuin Suomen suuntaan, mikä viittaa siihen, että Suomen suunnalla ainakin ajoittain korkeapaine saattaa estää Atlantin sateiden pääsyn meille.
Ennusteen perusteella Suomessa saattaa siis ajoittain huhti–kesäkuussa esiintyä korkeapainetilanteita, jotka päästävät sään aurinkoiseksi ja auringon lämmittävän vaikutuksen kautta lämpötilat nousemaan, ja mahdollisesti ilmamassakin saattaisi olla meillä samaan aikaan tavanomaista lämpimämpää.
SADEANOMALIAKARTTA TÄHÄN
Ennusteeseen liittyy tavanomaistakin enemmän epävarmuutta
Suomen alueella vuodenaikaisennusteeseen liittyvä epävarmuus on aina suuri. Suomen sään vaihtelu on suurta johtuen siitä, että meillä vaikuttavat sekä sellaiset säätyypit, joissa Atlantilta virtaa meille sateita ja vuoroin kylmempää ja lämpimämpää ilmaa, että sellaiset säätyypit, joissa korkeapaine voi jäädä Suomen päälle ja ilmamassa sen yhteydessä olla kumpaa vain, ajankohtaan nähden lämmintä tai kylmää.
Suursään eli matala- ja korkeapaineiden reittien ja ajoitusten ennustettavuus heikkenee meillä ajan mukana nopeasti, ja siksi edes kokonaisten kuukausien tai kolmen kuukauden jakson mittakaavassa pitkien ajanjaksojen sään trendien ennustettavuus on meillä selvästi huonompi kuin esimerkiksi tropiikissa, johon vuodenaikaisennusteet on pääasiassa tarkoitettu.
ECMWF arvioi kunkin kuukauden ennusteiden onnistumista ympäri maailman. ECMWF:n mukaan maaliskuussa huhti–kesäkuun tavanomaista lämpimämmän sään ennusteiden onnistumistodennäköisyys on juuri Suomen alueella erityisen huono. Se ei tarkoita, että ennuste ei voisi osua kohdalleen, mutta ennusteeseen liittyy tavanomaistakin vuodenaikaisennustetta enemmän epävarmuutta.
ENSO-kierto voi voimistua syksyksi voimakkaaksikin El Niñoksi
ENSO-kierron raporttien ja ennusteiden mukaan kierto on tällä hetkellä vielä La Niña -vaihteessa, mutta siirtymässä neutraaliin vaiheeseen aivan lähiaikoina.
ECMWF:n ennusteen mukaan neutraalia vaihetta kestäisi vain parin–kolmen kuukauden ajan, ja sen jälkeen alkaisi suurella todennäköisyydellä ja nopealla aikataululla mahdollisesti voimakas El Niño -vaihe. El Niño -vaiheella on monenlaisia vaikutuksia laajaan alueeseen maailmassa; se vaikuttaa esimerkiksi sateiden jakautumiseen ja sitä kautta ruoantuotantoon etenkin trooppisen Tyynenmeren alueella, mutta myös laajemmin.
El Niño -vaiheen yhteydessä myös maapallon keskilämpötila nousee trooppisen Tyynenmeren keski- ja itäosien tavanomaista korkeamman meren pintalämpötilan lämmittävän vaikutuksen takia.
Lue seuraavaksi:
