Lokakuu oli jopa harvinaisen lämmin
Lokakuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, sateisuus vaihteli Suomen eri osien välillä. Terminen syksy saattoi alkaa suuressa osassa maata, yhdellä säähavaintoasemalla mahdollisesti myös terminen talvi.
Päättynyt lokakuu oli koko maassa selvästi tavanomaista lämpimämpi, eroa keskiarvoon oli maan etelä- ja keskiosassa laajalti 1,5–2,5 astetta ja suuressa osassa Lappia 3–4 astetta. Suomessa pitkän ajan tilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli maan pohjoisosassa jopa harvinaisen lämmin. Harvinaisella tarkoitetaan säätilastoissa sitä, että ilmiö esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
Suursäätila oli lokakuun aikana meillä vaihteleva. Lokakuu alkoi korkeapainesäässä, mutta sen jälkeen Atlantilta tulevien matalapaineiden reitti siirtyi kulkemaan Suomen yli. Suuren osan ajasta ilmamassa Suomen yllä oli varsin lauhaa, ja talvea ennakoivaa säätä, kuten yöpakkasia ja lumisateita, esiintyi vain ajoittain.
Lokakuun ylin lämpötila +15,7 astetta ja alin −13,4 astetta
Lokakuun korkein lämpötila oli 6.10. Kemiönsaari Vänön säähavaintoasemalla mitattu +15,7 astetta. Lukema jäi kauas lokakuun ennätyksestä, joka on 14.10.2018 Oulun lentoasemalla mitattu +21,1 astetta.
Lokakuun alin lämpötila puolestaan oli 21.10. Enontekiön lentoasemalla mitattu -13,4 astetta. Myös tämä lukema jäi kauas ennätyksestä. Lokakuun mittaushistorian alin lämpötila on -31,8 astetta, joka mitattiin Sodankylässä 25.10.1968.
Lokakuun keskilämpötila oli koko maassa selvästi korkeampi kuin keskimääräinen lokakuu vertailukautena 1991–2020. Ero keskiarvoon oli maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen 1,5–2,5 astetta ja Lapissa laajalti 3–4 astetta.
Sateisuus vaihteli lokakuussa Suomen eri osissa
Eniten lokakuun aikana satoi Tornion Kaakkurissa, jossa koko kuun sadekertymä oli 114,6 millimetriä.
Mittaushistorian lokakuun sade-ennätys on vuodelta 2006, jolloin Vihdin Hiiskulassa satoi peräti 228,1 millimetriä. Lokakuun keskimääräinen sademäärä vaihtelee alueittain, esimerkiksi eteläisessä Suomessa keskimääräinen sademäärä oli 1991–2020 karkeasti 75 millimetrin luokkaa, mutta esimerkiksi Utsjoki Kevolla vain 38 millimetriä.
Päättyneessä lokakuussa sademäärä pysyi Suomessa melko lähellä ajankohdan keskiarvoja. Maan etelä- ja keskiosassa sademäärä vaihteli pääosin tavanomaisesta vähäsateiseen, mutta Lapissa tavanomaisesta runsassateiseen.
Lokakuussa myrskysi tavanomaista vähemmän
Lokakuussa mitattiin yhteensä kaksi myrskypäivää, 11.10. ja 12.10. Keskimääräisessä lokakuussa myrskypäiviä on vuosien 2006–2025 keskiarvon mukaan 3,3 kappaletta.
Päättyneen lokakuun voimakkain 10 minuutin keskituuli mitattiin 11.10., jolloin Rauma Kylmäpihlajalla tuulen voimakkuus oli 22,8 m/s. Voimakkain tuulenpuuska, voimakkuudeltaan 27,3 m/s, puolestaan mitattiin seuraavana päivänä eli 12.10. niin ikään Rauma Kylmäpihlajan havaintoasemalla.
Koko Suomessa myrskyä eli yli 21 m/s keskituulen nopeuksia havaitaan Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan keskimäärin 27 kertaa vuodessa.
Lokakuussa iski kaksi maasalamaa
Maasalamoita havaittiin lokakuun aikana 2 kappaletta, molemmat samana päivänä 26.10. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajan lähellä.
Keskilämpötilat laskivat termisen syksyn, yhdellä havaintoasemalla termisen talven kaltaisiksi
Termisen syksyn katsotaan alkaneen, kun vuorokauden keskilämpötila putoaa pysyvästi 10 asteen alapuolelle. Päättyneessä lokakuussa maan etelä- ja keskiosassa vuorokausien keskilämpötilat pysyttelivät lokakuun 10. päivän tienoilta alkaen 10 asteen alapuolella, tosin poikkeuksena 25.10., jolloin maan eteläosassa vuorokauden keskilämpötila käväisi suurella osalla havaintoasemista +10 asteen yläpuolella.
Termisen vuodenajan katsotaan vaihtuneen syksystä talveksi, kun lämpösumma muuttuu havaintoasemalla pysyvästi negatiiviseksi, eli vuorokauden keskilämpötila pysyy pakkasen puolella. Lämpösumman puolesta terminen talvi on saattanut alkaa lokakuun 10. päivän tienoilla Kilpisjärvi Saanan havaintoasemalla, mutta muuten selkeää termisen talven alkua ei vielä näy Suomessa. Pohjois-Lapissa useilla havaintoasemilla lämpösumma on alkanut jo keikkua nollan molemmin puolin, eli vuorokauden keskilämpötila oli osana päivistä pakkasella ja osana vielä plussan puolella.
Ilmatieteen laitos määrittää viralliset termisen vuodenajan vaihtumisajankohdat havaintoasemittain vasta sen jälkeen, kun terminen vuodenaika on vaihtunut varmasti koko maassa. Sitä ennen voidaan esittää vasta alustavia arveluita siitä, onko terminen vuodenaika mahdollisesti saattanut vaihtua.
Lue seuraavaksi: Suomen sää marraskuussa tilastojen mukaan
Päivitetty 3.11.2025 klo 13.41
