Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Uusi kuukausiennuste ei tunne armoa – talven jäätävimmät viikot saapumassa, lunta jopa 40 senttiä
    Blogi |

    Uusi kuukausiennuste ei tunne armoa – talven jäätävimmät viikot saapumassa, lunta jopa 40 senttiä

    Uusi kuukausiennuste ennakoi tavanomaista kylmemmän sään jatkuvan.
    Uusi kuukausiennuste ennakoi tavanomaista kylmemmän sään jatkuvan. Taustakuva: Markus Mäntykannas, Helsinki

    Euroopan keskuksen (ECMWF) tuoreimmassa kuukausiennusteessa talvi kiristää selvästi otettaan. Eteläsuomalaiset ovat vielä toistaiseksi päässeet pälkähästä, mutta tilanne muuttuu.

    Jo heti 11. tammikuuta alkavalla viikolla Suomea uhittelee kuluneen talven sankin lumipyry. Ja sen jälkeen "talviholotnat" pääsevät iskemään täydessä tehossaan.

    Tässä uusi kuukausiennuste viikko viikolta.

    Ennusteviikko 11.–17.1: Ensin pyry, sitten kireää pakkasta etelää myöden

    Tammikuun toinen viikko on alkamassa talven sankimman lumipyryn merkeissä. Etelä-Ruotsin yllä syntyy maanantaina matalapaine, joka syvenee nopeasti matkatessaan lämpimän Itämeren yllä kohti pohjoista. Eurooppalainen säämalli (ECMWF) tuo maan etelä- ja keskiosaan sunnuntain ja keskiviikon välillä jopa 10–40 senttimetrin lumikertymiä. Voimakkaan tuulen säestämä lumipyry voi jatkua usean vuorokauden ajan.

    Jo vanha kansa totesi, että pakkanen pyryn perästä ja näin näyttää käyvän myös uuden kuukausiennusteen valossa. 11. tammikuuta alkavasta viikosta muodostuu 6–10 astetta tavanomaista kylmempi suuressa osassa Suomea, eteläisimmässä osassa maata poikkeama on 3–6 astetta.

    Lue myös: Näin lumi ja sohjo vaikeuttavat ajokeliä

    Lumi tuiskuaa tiellä.
    Alkavalla viikolla maan etelä- ja keskiosaan on tiedossa lumipyryä ja jopa erittäin huonoa ajokeliä. Kuva: Markus Mäntykannas, arkistokuva

    Pakkanen pääsee kunnolla kiristymään pohjoisessa Suomessa jo alkuviikon aikana. Viikon puoliväliin mennessä pakkanen on voinut kiristyä siellä jo 30–40 asteeseen. Etelässä pakkaset näyttäisivät kiristyvän loppuviikkoa kohden, kun pyrymatalapaineen jälkipuolella purkautuu arktisen kylmää ilmaa.

    Pidän täysin mahdollisena, että ensi viikon loppupuolella pakkanen paukkuisi maan etelä- ja keskiosassa jo laajemminkin 20–30 asteessa. Eurooppalaisen säämallin näkemys tammikuun puolivälistä on niin kylmä, että se menee ihan luihin ja ytimiin.

    "Eurooppalaisen säämallin näkemys tammikuun puolivälistä on niin kylmä, että se menee ihan luihin ja ytimiin."

    Vielä on epäselvää, kuinka kovaksi pakkanen pääsee kiristymään loppuviikkoa kohden. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki-Vantaa) –30 asteen raja on viimeksi alitettu 7. tammikuuta vuonna 2003. Näin kovista pakkasista ei etelärannikon osalta ole kuitenkaan viitteitä vielä.

    Lue myös: Mitä vaaraa on liiasta kylmyydestä?

    Suomenlahti jäässä
    Suomenlahti jäässä. Kuva: Joanna Rinne, arkistokuva

    Ennusteviikko 18.–24.1: Kylmyys huipentuu

    Tammikuun toinen ja kolmas viikko ovat kuukausiennusteen perusteella tämän talven kylmimmät viikot.

    Kylmyys saattaa kulminoitua maan etelä- ja keskiosassa tammikuun kolmannella viikolla: poikkeama tavanomaista kylmempään suuntaan on 6–10 astetta ja nyt vuorostaan Lapissa se on pienempi.

    "Kylmyys saattaa kulminoitua maan etelä- ja keskiosassa tammikuun kolmannella viikolla."

    Tammikuun kolmas viikko näyttää jatkavan kylmää suursäätilaa: korkeapaineen painopiste on Suomen pohjois- ja länsipuolella, kun taas matalamman ilmanpaineen keskittymä on etelämpänä Euroopassa. Kylmät itätuulet siis vallitsevat tässä asetelmassa ja pumppaavat meille erittäin kylmää ilmaa Venäjän aroilta.

    Sademäärissä ei näy suurempaa poikkeamaa: paikoin maan itä- ja pohjoisosassa on hieman tavanomaista kuivempaa.

    Suomenlinna pakkaspäivänä
    Tammikuun jälkimmäinen puolisko näyttää myös eteläisessä Suomessa hyvin kylmältä. Kuva: Joanna Rinne, Helsinki, Suomenlinna, arkistokuva

    Ennusteviikko 25.–31.1: Muutos Euroopassa

    Kuukausiennusteen kolmannella tarkasteluviikolla korkean ilmanpaineen alue vetäytyy pohjoisemmas kohti Huippuvuoria ja Grönlantia. Vastaavasti Atlantilla ja Länsi-Euroopassa ilmanpaine näyttää hieman tavanomaista matalammalta, mikä viittaa matalapainetoiminnan vilkastumiseen.

    Valtaosa Euroopasta näyttää lämpenevän merkittävästi tammikuun loppupuolella. Erityisesti Etelä- ja Länsi-Euroopassa lämpimät lounaistuulet saattavat päästä valloilleen ja tuovat mukanaan leutoa talvisäätä. Vain osa Suomesta ja Skandinavian pohjoiskolkat näyttävät kuukausiennusteessa yhä hieman tavanomaista kylmemmiltä, joskin pahin kylmyys helpottaa.

    Tammikuun loppupuolella on siis mahdollista, että Atlantin matalapaineiden lauhduttava vaikutus ja sateet yltävät ainakin hetkittäin myös Suomeen. Ei ole kuitenkaan syytä odottaa vesisateita eikä täyskäännöstä pakkasista leutoon talvisäähän – odottaa voi pikemminkin kireimpien pakkasten lauhtumista ja tavanomaisempia talvilämpötiloja.

    Kolmannella tarkasteluviikolla Länsi-Eurooppa, Itämeren alue ja pieni osa Suomesta näyttävät tavanomaista sateisemmilta.

    Kuukausiennuste...
    Pakkaset voivat tilapäisesti hellittää tammikuun viimeisellä viikolla. Kuva: Maarit Siitonen, Jyväskylä, 6.1.2021

    Ennusteviikot 1.–15.2: Talvinen alku helmikuulle

    Helmikuun alkupuolelle mentäessä ilmanpainepoikkeamat haalistuvat Euroopassa, mutta Suomen pohjois- ja luoteispuolella näkyy yhä signaali tavanomaista korkeammasta ilmanpaineesta. Tämä yhä viittaa siihen, etteivät matalapaineet viihdy Pohjois-Atlantilla ja tavanomaista kylmemmän sään mahdollisuus on Suomessa kohonnut.

    Signaali tavanomaista alhaisemmista lämpötiloista voimistuu jälleen helmikuun toisella viikolla Suomen yllä, joten toiveita aikaisesta keväästä ei ainakaan tämän ennusteen valossa kannata elätellä.

    Helmikuun alussa lämpimimmän sään painopiste näyttäisi olevan Euroopan alueella itäisellä Välimerellä.

    Lue seuraavaksi: Talvi kurittaa Espanjaa nyt Suomeakin tanakammin: Pakkasta 36 astetta, Madridin lumikertymä puoli metriä

    Markus Mäntykannas

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa