9 astetta rikki! Nämä kolme tekijää ovat tammikuun "lämpöaallon" takana: Hurjimmat lämpöpiikit mitattu 70-luvulla
Loppuviikolla Suomessa koetaan ainutlaatuinen sääasetelma, jonka seurauksena lämpötila kohoaa vuodenaikaan nähden harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin. Torstaina lämpötila on kohonnut muutamalla havaintoasemalla yli kahdeksaan asteeseen, ylimmillään Porissa mitattiin 9,1 astetta. Perjantaina aamuyöllä mitattiin tätäkin korkeampi lukema, kun Kristiinankaupungissa lämpötila ampaisi 9,5 asteeseen. Tammikuun kaikkien aikojen lämpöennätys, 10,9 astetta, on mitattu jo yli 50 vuotta sitten 1970-luvun alussa. Paneudutaan blogissa tarkemmin, minkälainen sääasetelma mahdollistaa talviset "lämpöaallot" Suomessa ja miksi 1970-luvulla mitattiin jopa yli 10 asteen tammikuun lämpöpiikkejä.
Torstaina ja perjantaina Suomessa on lämpimämpää kuin useissa Välimeren kohteissa. Esimerkiksi Espanjan sisämaassa on mitattu monin paikoin 5–10 asteen pakkasia ja alimmillaan lukemat ovat vajonneet –10 asteen kylmemmälle puolelle. Pääkaupungin Madridin luoteispuolella Cuéllar-nimisessä kunnassa pakkasta oli torstaiyönä 12,4 astetta. Pakkasia on mitattu myös useilla havaintoasemilla Portugalissa, Italiassa ja Balkanin niemimaalla.
Suomessa lämpötila on kohonnut torstaina yhtä havaintoasemaa (Muonio Laukukero) lukuun ottamatta kaikkialla nollan yläpuolelle ja ylimmät lukemat ovat maan länsiosassa ampaisseet jopa yli kahdeksaan lämpöasteeseen. Illalla klo 20 mennessä ylin lukema on 9,1 astetta ja se mitattiin Porin lentoasemalla. Perjantaina aamuyöllä lämpötila kohosi föhn-tuulen vaikutuksesta vielä korkeammalle Kristiinankaupungin majakan havaintoasemalla, missä kuitattiin 9,5 astetta. Näin korkeat lämpötilat ovat Suomessa vuodenaikaan nähden poikkeuksellisia, mutta eivät vielä ennätyksellisiä. Poikkeuksellisen sääilmiön toistuvuus on enintään kerran 30 vuodessa tai harvemmin.
| Lämpötila (°C) | Havaintoasema |
|---|---|
| 9,1 | Pori lentoasema |
| 8,7 | Ilmajoki Seinäjoki lentoasema |
| 8,6 | Luhanka Judinsalo |
| 8,3 | Jämsä Halli Lentoasemantie |
| 8,2 | Jämsä Halli lentoasema |
| 8,1 | Vaasa Klemettilä |
| 8,0 | Virrat Äijänneva |
| 7,9 | Jyväskylä lentoasema AWOS |
| 7,7 | Lahti Sopenkorpi |
| 7,7 | Vaasa lentokenttä |
Lämpötila voi kohota lähelle torstain lukemia seuraavan kerran myöhään perjantai-iltana tai lauantain vastaisena yönä.
Edellisen kerran yhtä korkeita lämpötiloja on mitattu tammikuussa 2001, jolloin Lappeenrannassa oli 9,1 astetta.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
| Lämpötila (°C) | Havaintoasema |
|---|---|
| 9,5 | Kristiinankaupunki Majakka |
| 8,3 | Rauma Pyynpää |
| 7,5 | Pori Rautatienasema |
| 7,2 | Vaasa lentoasema |
| 7,2 | Kilpisjärvi |
Kolme tekijää "lämpöaallon" takana
Tilastojen valossa lähestymme vuoden kylmintä ajanjaksoa. Se koetaan suuressa osassa maata tammikuun lopussa, rannikoilla ja saaristossa vasta helmikuun alkupuolella.
Vuoden kylmimmästä ajankohdasta huolimatta suotuisa sääasetelma voi joskus tuoda sydäntalveen tuulahduksen kevättä, kuten nyt saamme kokea. Viiden lämpöasteen ylitykset ja auringonpaiste eivät ole tammikuulle tyypillisiä ilmiöitä, mutta vastaavaa koetaan joitain kertoja vuosikymmennessä. Torstaina mitatut yli kahdeksan asteen lukemat ovat jo tammikuulle poikkeuksellisen korkeita.
Tämänhetkisen tammikuisen lämpöpyrähdyksen takana ovat seuraavat kolme tekijää:
- suotuisa suursäätila Euroopassa, joka mahdollistaa voimakkaat länsivirtaukset
- föhn-ilmiön syntyminen Norjan vuoristossa
- tavanomaista lämpimämmät merialueet ja vähäinen jääpeite Itämerellä.
Euroopan säätä hallitsee tällä hetkellä laaja-alainen ja voimakas korkeapaineen alue, jonka painopiste seilaa Keski-Euroopan ja Välimeren pohjoisosan välillä. Matalapaineet joutuvat liikkumaan kaukana korkeapaineen länsi- ja pohjoispuolella. Korkeapaineen asettuminen Keski-Eurooppaan tietää yleensä lauhoja länsivirtauksia Fennoskandiaan. Länsivirtausvoittoiset talvet ovat Pohjois-Euroopassa niitä kaikista leudoimpia, koska silloin Pohjois-Atlantin merellinen lämpö jaksaa parhaiten kulkeutua myös Suomeen saakka.
Länsivirtausvoittoinen säätyyppi laukaisee talviaikana herkästi föhn-ilmiön Norjan vuoristossa. Föhn-ilmiö syntyy, kun vuoriston länsirinteille saapuu kosteaa ilmaa Atlantilta ja ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy pilviksi ja sateiksi vuoriston länsirinteillä. Tiivistyminen vapauttaa merkittävän määrän lämpöä, joka pääsee "oikeuksiinsa", kun ilma laskeutuu vuoriston itärinteitä pitkin alaspäin. Laskuliikkeessä oleva kuivunut ilma lämpenee voimakkaasti, kun kosteus on tiivistynyt siitä pois. Näin ollen Norjan vuoriston itäpuolella lämpötila voi keskellä talvea kohota jopa yli 10 asteeseen föhn-ilmiön vaikutuksesta.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Suotuisan suursäätilan ja föhn-tuulten lisäksi myös vuodenaikaan nähden lämpimät merialueet edesauttavat korkeiden talvilämpötilojen esiintymistä Fennoskandiassa. Tällä hetkellä valtaosa Pohjois-Atlantista sekä Itämerestä ovat selvästi ajankohdan keskiarvoa lämpimämpiä siten, että Portugalille kuuluvan Azoreiden saariryhmän edustalla merivesi on peräti 2–4 astetta normaalia lämpimämpää. Myös Itämeren altaassa merivesi on pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpää ja jäätilanne normaalia kehnompi. Ahvenanmaan eteläpuolella merivesi on yhä laajalti yli viisiasteista.
1970-luvun lämpöpiikit painivat omassa sarjassaan
Tammikuussa mitattavat kahdeksan tai yhdeksän lämpöasteen ylitykset voivat tuntua hurjilta, mutta vielä näistä lukemista on matkaa Suomen mittaushistorian tammikuun lämpöennätykseen. Lukema on 10,9 astetta ja se mitattiin 6.1. vuonna 1973 Ahvenanmaalla Maarianhaminassa. 10 astetta ei ole ylittynyt Suomessa kertaakaan tämän jälkeen tammikuussa, vaikka talvemme ovatkin lämmenneet vähintään muutamalla asteella reilussa 50 vuodessa. Yksittäisistä kuukausista voimakkaimmin ovat lämmenneet joulukuut ja seuraavana listalla ovat tammi- ja marraskuut.
| Lämpötila (°C) | Havaintoasema | Ajankohta |
|---|---|---|
| 10,9 | Jomala Maarianhamina lentoasema | 6.1.1973 |
| 10,8 | Jomala Jomalaby | 6.1.1973 |
| 10,3 | Siikajoki Ruukki | 11.1.1971 |
| 10,2 | Jomala Jomalaby | 28.1.1992 |
| 9,7 | Oulainen Ohineva | 11.1.1971 |
| 9,6 | Pori lentoasema | 28.1.1982 |
| 9,5 | Kokemäki Rausenkulma ja Kristiinankaupunki Majakka | 28.1.1982 ja 17.1.2025 |
| 9,5 | Kruunupyy Kokkola-Pietarsaari lentoasema | 11.1.1971 |
| 9,3 | Oulu lentoasema | 11.1.1971 |
| 9,2 | Jomala Jomalaby, Turku Artukainen, Kruunupyy Kokkola-Pietarsaari lentoasema | 21.1.2020 |
| 9,2 | Muhos Laitasaari | 11.1.1971 |
| 9,2 | Pello kirkonkylä | 11.1.1971 |
| 9,2 | Kankaanpää Niinisalo | 28.1.1982 |
| 9,1 | Lappeenranta Konnunsuo ja Pori lentoasema | 6.1.2001 ja 16.1.2025 |
| 9,1 | Kauhava lentoasema | 11.1.1971 |
Taulukon lähde: Ilmastopalvelu
Ilmastonmuutoksen myötä Suomen talvet ovat lämmenneet selvästi kesäkuukausia enemmän, vaikka osa talvikuukausien lämpöennätyksistä on yhä vuosikymmenien takaa. Esimerkiksi helmikuun lämpöennätys on mitattu yli 80 vuotta sitten (11,8 astetta, Helsinki Ilmala, 28.2.1943).
| Lämpöennätys | Havaintoasema | Ajankohta |
|---|---|---|
| 16,6 | Jomala Maarianhamina lentoasema | 6.11.2020 |
| 11,3 | Kokemäki ja Pori | 20.12.2015 |
| 10,9 | Jomala Maarianhamina lentoasema | 6.1.1973 |
| 11,8 | Helsinki Ilmala | 28.2.1943 |
Ilmastonmuutos on tasaisesti nostanut talviemme keskilämpötilaa ja ennen kaikkea vähentänyt ankarien pakkasten esiintyvyyttä. Kylmimmät ilmamassat eivät enää ole yhtä kylmiä kuin vuosikymmeniä sitten, mutta uusia kuukausikohtaisia lämpöennätyksiä syntyy vain hyvin ainutlaatuisissa sääasetelmissa. Monen palasen on loksahdettava ilmakehässä kohdalleen, jotta uusi lämpöennätys syntyy. Tällaisia olosuhteita voi esiintyä esimerkiksi kerran vuosisadassa tai harvemmin. Ilmastonmuutos ei itsessään synnytä lämpöennätykselle suotuisia asetelmia, mutta se moninkertaistaa lämpöennätyksen todennäköisyyden silloin, kun otolliset olosuhteet asettuvat paikoilleen.
Suomessa korkeat talvilämpötilat yleistyvät ennen kaikkea läheisten merialueiden lämpenemisen ja vähenevän jääpeitteen seurauksena. Talvisin ilmakehässä lisääntyvä vesihöyry voimistaa lämpenemistä. Tärkein ilmastonmuutosta talvisin vahvistava palauteilmiö kytkeytyy suoraan ilmakehän vesihöyrysisällön muutoksiin.
1970-luvulla Suomeen osui useitakin poikkeuksellisia tammikuisia lämpöpiikkejä. Mittaushistoriamme aikana 10 astetta on ylittynyt vain kolme kertaa tammikuussa, ja nämä kaikki ylitykset ovat joko vuodelta 1971 tai 1973.
Kun tammikuiset ennätyslukemat, 10,9 astetta, mitattiin Ahvenanmaalla 6.1.1973, vallitsi Pohjois-Euroopassa myös vahva föhn-asetelma. Saksalaisen Wetter3:n analyysin mukaan (kuva alla) Britteinsaarten pohjoispuolella ilmavirtaus kävi länsiluoteesta, mikä on föhn-tuulelle juurikin se suotuisin asetelma.
Todennäköisesti myös tässä tapauksessa Pohjois-Atlantilta on kiertynyt hyvin lauhaa ilmaa korkeapaineen pohjoispuolelle. Oma arvio on, että tammikuussa 1973 syntynyt föhn-tilanne on ollut selvästi voimakkaampi kuin nyt. Norjan vuoristossa on mahdollisesti satanut enemmän ja vuoriston itäpuolella ilmavirtaukset ovat olleet voimakkaampia, jolloin voimakkaan föhnin vaikutus on tuntunut epätavallisen paljon Ahvenanmaalla.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Kuluvana talvena föhn-tuulia on jo koettu muutamaan otteeseen, ja pitkän ajan sääennusteen mukaan näyttää, että niitä on mahdollisesti tiedossa vastaisuudessakin. Tämä talvi näyttää kausiennusteen valossa suotuisalta lämpöpiikeille, vaikka välissä voikin olla lumisia ja kylmiä pakkasjaksoja.
Lue seuraavaksi: Säävuosi 2024: Hirmumyrsky iski länsirannikolle – sää vaihteli sydäntalven yli 44 pakkasasteesta kesän hellepäiväennätykseen
16.1.2025 klo 20.13 päivitetty ylimpiä lämpötiloja.
17.1.2025 klo 12.07 päivitetty ylimpiä lämpötiloja. Kristiinankaupungissa on mitattu 9,5 astetta perjantaina aamuyöllä.
21.1.2025 klo 9.45 päivitetty listaa mittaushistorian korkeimmista tammikuun lämpötiloista, lisätty vuoden 1992 ja 2020 arvoja.
Päivitetty 21.1.2025 klo 09.48
