Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Kesä–elokuun pitkä ennuste julki: Tältä näyttää tuleva kesä – ”Olen erittäin huolissani Euroopan tilanteesta”
    Uutiset |

    Kesä–elokuun pitkä ennuste julki: Tältä näyttää tuleva kesä – ”Olen erittäin huolissani Euroopan tilanteesta”

    Kesä
    Eurooppaan ennustetaan laajalti keskimääräistä lämpimämpää kesää. Myös osaan Suomea ennakoidaan hieman tavanomaista lämpimämpää kesä–elokuuta. Mikäli Euroopan ennuste toteutuu, lämpötila voi Etelä- ja Keski-Euroopassa nousta ajoittain yli 40 asteen lukemiin. Kuvat: Pekka Hatunen, Vaala, 26.7.2021 ja Pixabay

    Kesä–elokuun jakso on uusimman pitkän ennusteen mukaan osassa Suomea hieman keskimääräistä lämpimämpi, osassa maata jakson keskilämpötilat ovat tavanomaisia. Sademäärät näyttävät hieman keskimääräistä pienemmiltä tai kesälle tyypillisiltä. Eteläisessä ja keskisessä Euroopassa voi olla edessä pitkiä kuumuusjaksoja.

    Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF ennakoi 5. toukokuuta julkaisemassaan kesä–elokuun ennusteessa, että tämän kolmen kuukauden jakson keskilämpötila on Suomessa maan eteläosassa sekä Lapissa hieman tavanomaista korkeampi. Maan keskivaiheilla jakson keskilämpötila on ennusteen perusteella lähellä tavanomaista tai paikoin hieman keskimääräistä lämpimämpi.

    Suurin poikkeama keskimääräistä lämpimämpään suuntaan on ennusteen mukaan eteläisessä Suomessa, 0,5–1 astetta. Muilla tavanomaista lämpimämmillä alueilla olisi 0–0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

    – Suomen edustalla Venäjän puolella on signaalia hieman tavanomaista korkeammasta ilmanpaineesta. Tämän perusteella voidaan olettaa, että on hyvä todennäköisyys sille, että johonkin kohtaa kesää osuu pidempiä korkeapainejaksoja ja kenties hyvinkin kesäistä ja lämmintä säätä, toteaa Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.

    Uuden kuukausiennusteen mukaan helteet palaavat Suomeen heinäkuun loppupuolella.
    Viime vuonna kesä- ja heinäkuu olivat tavanomaista lämpimämpiä. Kuva: Markus Mäntykannas, Utula, Saimaa, 17.7.2021

    – Jos tänä kesänä lomailee kotimaassa, niin tämän ennusteen valossa eteläisessä Suomessa olisi suurin todennäköisyys hellesäälle. Ennusteesta ei kuitenkaan pysty suoraan päättelemään, tarkoittaako tämä ennuste hellettä, vähän keskiarvoa korkeampia lämpötiloja pitkin kesää vai olisiko sitten jokin yksittäinen kuukausi selvästi tavanomaista lämpimämpi. Kyseessä on kolmen kuukauden kooste, eli yksittäisen kuukauden säähän ei kannata sen kummemmin ottaa kantaa, sanoo Markus Mäntykannas.

    Helteellä tarkoitetaan vähintään 25,1 asteen lämpötilaa.

    Hellepäivien keskimääräinen määrä koko kesän aikana 1991–2020 tilastossa. Hellepäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin vähintään jossain päin maata lämpötila nousee vähintään 25,1 asteeseen.
    Hellepäivien keskimääräinen määrä koko kesän aikana 1991–2020 tilastoissa. Hellepäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin ainakin jossain päin maata lämpötila nousee vähintään 25,1 asteeseen. Kuva: Foreca

    Vaikka Suomeen ennustetaan tavanomaista lämpimämpiä tai tavanomaisia lämpötiloja, niin ennusteessa näkyy Perämerelle viitteitä keskimääräistä kylmemmästä säästä.

    – Tämä voi johtua siitä, jos toukokuu jatkuu pitkälti kylmänä ja kesäkuun alkukin on vielä viileä, voi jäiden lähtö viivästyä Perämerellä. Se pitäisi merialueen tavanomaista kylmempänä pitkälle kesäänkin, Markus Mäntykannas pohtii.

    Tulevan kesän sademäärät Suomessa keskimääräistä pienempiä tai kesälle tyypillisiä

    Sademäärien osalta kesä–elokuun ennuste näyttää hieman keskimääräistä vähäsateisempaa jaksoa Suomen etelä- ja itäosaan sekä osaan pohjoista, itäpainotteisesti. Maan länsipuoliskolla sademäärät olisivat lähellä tavanomaisia.

    Atlantilla Islannin ja Norjan edustalla on merkkejä tavanomaista suuremmista sademääristä.

    – Ajoittain sadealueita pääsee sieltä normaalin kesän tapaan myös Suomeen, mutta mitään kylmää sadekesää ei tämän ennusteen perusteella ole odotettavissa, Markus Mäntykannas sanoo.

    Elokuun sadetta Virroilla.
    Elokuu oli viime vuonna tavanomaista sateisempi. Kuva: Sirpa Jyske, Virrat, 8.8.2021

    Pitkät kuumuusputket ja kuivuusjaksot mahdollisia eteläisessä ja keskisessä Euroopassa

    Valtaosassa Eurooppaa edessä on kesä–elokuun ennusteen mukaan tavanomaista lämpimämpi kesä.

    Eteläisessä ja keskisessä Euroopassa jakson keskilämpötila on ennusteessa laajalti 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpi, paikoin jopa yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi.

    – Etelä- ja Keski-Euroopassa voimakkaat kuumuusputket ja kuivuusjaksot ovat tämän ennusteen mukaan mahdollisia. Sademäärät vaikuttavat laajalti tavanomaista pienemmiltä keskisessä ja eteläisessä Euroopassa. Näyttää siis siltä, että näillä alueilla olisi mahdollisesti hyvinkin tukala kesä edessä, Markus Mäntykannas toteaa.

    Kaakkois-Espanja on Euroopan kuivinta ja kuuminta aluetta.
    Eteläisessä Euroopassa voi kesällä olla edessä kuumia ja kuivia jaksoja. Kuva: Markus Mäntykannas

    Islannin edustalla on merkkejä tavanomaista alhaisemmasta ilmanpaineesta ja siten vilkkaasta matalapainetoiminnasta, mahdollisesti myös itäisellä Välimerellä.

    – Tässä asetelmassa on mahdollista, että Afrikasta pääsee kuuman ilman pulsseja lounaan ja etelän puolelta kohti pohjoisempaa Eurooppaa. Ajoittain eteläiseenkin Suomeen voi tulla lämmintä ilmaa etelämpää Euroopasta.

    – Olisin tämän ennusteen osalta ihan tyytyväinen siitä, mitä tämä antaa odottaa Suomen lomasäältä – sen suhteen näyttää ihan hyvältä. Sen sijaan olen erittäin huolissani Euroopan tilanteesta. Jos ennuste toteutuu tällaisena etenkin eteläisen Euroopan osalta, niin siellä voi olla odotettavissa rajuja helleputkia ja niiden seurauksia, esimerkiksi maastopaloja. Myös sato voi kärsiä kuumuudesta ja kuivuudesta, Markus Mäntykannas toteaa.

    Loppukeväälle viitteitä ajoittain keskimääräistä kylmemmästä säästä

    Edellinen, 5. huhtikuuta julkaistu kolmen kuukauden pitkä ennuste ennakoi touko–heinäkuun jaksosta hieman tavanomaista viileämpää laajalti Suomessa, paikoin ennusteessa oli keskimääräisiä lämpötiloja. Sademäärät olivat touko–heinäkuun ennusteessa keskimääräisiä Suomen osalta.

    Nyt siis uudessa pitkässä ennusteessa kesä–elokuulle ei ole enää tavanomaista viileämpää virettä, kun ennusteessa ei ole enää mukana toukokuun jaksoa ja uutena kuukautena ennusteessa on elokuu.

    – Todennäköisesti kyse on siitä, että koleaksi ennakoitu toukokuu ja mahdollisesti kolea alkukesäkin vetivät touko–heinäkuun ennusteessa lämpötiloja alaspäin, Markus Mäntykannas toteaa.

    Toukokuista lumisadetta ja kurkia Nurmeksessa.
    Toukokuun alussa tuli paikoin lumisateita. Kuva: Maija Savolainen, Nurmes, 3.5.2022

    Touko–heinäkuun ennusteessa olikin viitteitä siitä, että nimenomaan jakson alku voisi olla viileähkö pohjoisessa Euroopassa.

    Neljän viikon kuukausiennusteissa on ollut merkkejä ajoittaisesta keskimääräistä viileämmästä säästä toukokuulle, vaikka välissä on hetkittäin lämpimämpääkin säätä.

    Kolmen kuukauden ennuste voi toteutua monella eri tavalla

    Niin sanotussa vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

    Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisen viikon tai kuukauden säätyypistä. Viikon, kuukauden tai kolmen kuukauden sisälle mahtuu yleensä monenlaista säätä.

    Vuodenaikaisennuste voikin toteutua monella tavalla, esimerkiksi kolmen kuukauden aikana voi olla lyhyt hyvin kylmä jakso ja muuten melko keskimääräisiä lämpötiloja, tai kylmä ja lämmin sää voivat vuorotella.

    Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä, kuten Suomessa, ennusteen tarkkuus onkin selvästi tropiikkia heikompi.

    Pitkiin ennusteisiin tulisikin suhtautua tietyllä varauksella. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.

    Kesä 2021 oli osassa maata ennätyksellinen lämmin

    Viime kesänä kesä–elokuun jakso oli Suomessa selvästi keskimääräistä lämpimämpi, säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan maan etelä- ja keskiosassa laajalti jopa ennätyksellisen lämmin.

    Koko maan keskilämpötilalla mitattuna kesä 2021 oli 1900-luvun alusta alkavissa tilastoissa toiseksi lämpimin. Kesää 2021 lämpimämpi kesä on ollut vuonna 1937.

    Kuukausittain katsottuna vuoden 2021 kesäkuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin kesäkuu, heinäkuu puolestaan oli suuressa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Elokuun keskilämpötila sen sijaan oli suuressa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai hieman sen alapuolella. Elokuu oli laajalti selvästi tavanomaista sateisempi.

    Kesän 2021 ylin lämpötila oli 34,0 astetta. Se mitattiin 15. heinäkuuta Heinolassa.

    Kesäistä lämpöä ja uimareita Vaasassa.
    Viime vuonna kesäkuun korkein lämpötila oli 33,6 astetta. Kuva: Matti Hietala, Vaasa, 6.6.2021

    Hellepäiviä oli vuoden 2021 touko–elokuussa yhteensä 55 kappaletta. Kouvolan Anjalassa mitattiin kesä–heinäkuussa hellelukemia ennätykselliset 31 peräkkäistä päivää.

    Kesä–elokuun 2021 sademäärä oli laajalti tavanomainen tai tavanomaista hieman suurempi.

    Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

    Karita Kontula-Sokka

    Päivitetty 12.5.2022 klo 15.20

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Viimeksi katsomasi paikat