Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Helleaurinko kääntyi kaatosateeksi: Kuuro yllätti Helsingin, ja voi pian yllättää muuallakin
    Blogi |

    Helleaurinko kääntyi kaatosateeksi: Kuuro yllätti Helsingin, ja voi pian yllättää muuallakin

    Sadekuurot yllättivät pääkaupunkiseudun. Kuva Forecan toimistolta Helsinkiin päin.
    Sadekuurot yllättivät pääkaupunkiseudun. Kuva: Foreca, 6.6.2021, Espoosta Forecan toimistolta Helsinkiin päin

    Sadekuurotilanteissa sade-ennusteita on mahdotonta saada täysin millintarkaksi. Minkälaisiin ongelmiin kuuroennusteissa kannattaa varautua?

    Kerron tässä blogitekstissä sadekuurojen ennustamisesta koko Suomessa, mutta esittelen ensin Helsingin tapauksen, joka sopii hyvin esimerkiksi.

    Helsingin taivas pimeni, kun helleauringonpaiste vaihtui ukkoskuuroksi

    Kuurotilanteen sunnuntaiaamuna 6.6.2021 pääkaupunkiseudun ennuste näytti ennustemalleissa yksinkertaiselta: aurinkoista ja lämmintä säätä, mukana pieni sadetäplä, joka viittasi siihen, että alueelle voisi tulla jokin yksittäinen sadekuuro.

    Tavallisesti tämännäköisen ennusteen tilanteissa käy näin:

    • Merituuli siivoaa etelärannikolta pilvet pois jo ennen puoltapäivää.
    • Lämpötila jää aivan rannikolla, esimerkiksi Helsingin keskustassa, muutaman asteen sisämaata alhaisemmaksi.
    • Ehkäpä reilu 10 kilometria rannikolta sisämaahan päin merituuli lakkaa vaikuttamasta. Lämpötilat ovat korkeampia kuin rannikolla ja kumpupilviä ja sadekuurojakin esiintyy.

    Nyt päivä eteni toisin.

    • Merituuli alkoi puhaltaa heikkona vasta iltapäivällä.
    • Lämpötila pääsi nousemaan Helsingissä sisämaan tapaan, enimmillään 26,7 asteeseen.
    • Merituulen puuttuessa lämmin alue toimi oivana kasvualustana kuuroille, ja sää oli kuurojen syntyyn riittävän epävakainen.
    • Pääkaupunkiseudun päälle syntyi ensin yksi ukkoskuuro, sen jälkeen peräperää useita uusia kuuroja. Sade kesti yhteensä nelisen tuntia, ja sadetta tuli 17 mm. samalla lämpötila romahti kymmenellä asteella lähes 27 asteesta 16 asteeseen.
    Tutkakuvalla kello 13 kuuroja näkyi vain muutama.
    Tutkakuvalla kello 13 kuuroja näkyi vain muutama. Kuva: Foreca
    Kello 15 kuuroja oli jo useita, ja pääkaupunkiseudulla satoi ja ukkosti.
    Kello 15 kuuroja oli jo useita, ja pääkaupunkiseudulla satoi ja ukkosti. Kuva: Foreca
    Kello 17 kuuroja oli pääkaupunkiseudunkin päällä useita peräkkäisiä.
    Kello 17 kuurot muodostivat sisämaasta merelle ulottuvan jonon. Kuva: Foreca

    Kuurotilanteiden täydellinen ennustaminen on tietokone-ennusteille mahdoton tehtävä

    Tällä hetkellä maailmassa ei ole sellaista tietokonetta, joka pystyisi ennustamaan sadekuurot täysin oikein.

    Miksi?

    Syy löytyy sadekuurojen suhteellisen pienestä koosta. Kesäiset iltapäiväkuurot muodostuvat, kun aurinko lämmittää maata, ja lämmin ilma maan yllä alkaa nousta ylös. Pienialaisen nousevan ilman patsaan ylle muodostuu ensin kumpupilvi, ja mikäli kosteutta riittää ja olosouhteet ovat sopivat, kumpupilvi kasvaa kuuropilveksi.

    Kuuropilven satavan alueen koko voi olla vain alle neliökilometrin luokkaa.

    Vertailukohdaksi: Tietokoneiden maailmanlaajuisesti säätä ennustavat säämallit kykenevät tällä hetkellä parhaimmillaan ennustamaan 8 x 8 kilometrin kokoisia sääilmiöitä, parhaat paikallisilmiöitä ennustavat säämallitkin jäävät kuurojen tarkkuusluokkaa heikommiksi.

    Vaikka sadekuurot jäävät sääennustemallien näkökyvyn ulottumattomiin, ennustemallit pystyvät varsin hyvin ennustamaan alueet, joilla kuuroja voi olla odotettavissa. Tämä näkyy Forecan ennusteissa kuurojen mahdollisuutena – täsmäsään sadepalkin vaaleansinisenä pisteellisenä osuutena.

    Mikäli ennusteissa näkee kuuron mahdollisuuden, tarkoittaa se sitä, että laajemmalle alueelle on ennustettu kuuroja, mutta ei silti ole mahdollista kertoa, tuleeko jokin kuuroista osumaan juuri omalle kohdalle.

    Peräkkäisten sadekuurojen jono.
    Peräkkäisten sadekuurojen jono. Yksittäiset kuuroalueet ovat pienialaisia. Kuva: Foreca, 6.6.2021, Espoosta Helsinkiin

    Kuurot voivat muodostaa ryppäitä

    Helsingin tilanteessa ennusteen pieni, harmittoman näköinen kuuro etelärannikolla osoittautuikin neljän tunnin ukkossateeksi.

    Näin voi käydä missä päin Suomea tahansa. Kun sadekuuro on väistymässä tai kuivumassa, heti sen taakse muodostuu uusi kuuro, joka korvaa edellisen, Kuuroja muodostuu yksi toisensa perään, ja niiden alle jäävällä alueella sade vain jatkuu, vaikka meteorologin näkökulmasta yksittäiset kuurosolut ovat lyhytaikaisia.

    Peräkkäiset kuurot, kuten yksittäisetkin, jäävät sääennustemallilta näkymättömiin, sillä ne ovat sen erotuskyvylle liian pieniä. Ennusteessa tilanne, jossa yhdessä paikassa kuuroja vain tulee ja tulee, voi näyttää täysin samalta kuin tilanne, jossa tulee siellä täällä vartin mittaisia sadekuuroja.

    Miten varautua sadekuuroyllätyksiin?

    Yllättäessään kesäiset sadekuurot voivat olla hyvinkin harmillisia. Vettä tulee yhtäkkiä kohisten, vaikka vielä äsken aurinko paistoi. Samalla lämpötila voi pudota roimasti.

    Seuraavissa tilanteissa kannattaa varautua mahdollisiin kuuroihin:

    1. Jos sadetutka ja -ennuste -kartalla näkyy pienialaisia sateita 50 kilometrin säteellä omasta paikasta
    2. Jos täsmäsääennusteessa näkyy vaaleansinisistä pisteistä muodostuva sadepalkki

    Nämä molemmat ovat merkki siitä, että ennusteiden mielestä kuuroja esiintyy alueella, ja kuuron osumiseen omalle kohdalle, jopa kuurotilanteen pitkittymiseen, kannattaa varautua.

    Sadekuuroja on ennustettu Suomeen useille alueille myös lähipäivinä.

    Lue myös: Katso uusi kuukausiennuste viikko viikolta heinäkuun alkuun saakka: "Paluuta tämänhetkiseen asetelmaan ei tule"

    Joanna Rinne

    Päivitetty 6.6. klo 20.15

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa