IPCC:n raportti: Tehokkaat päästövähennykset välttämättömiä jo seuraavan vuosikymmenen aikana – nykyiset toimet eivät riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tuoreessa raportissaan, että päästövähennystoimia on kiihdytettävä jo seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi olisi mahdollista saavuttaa.

IPCC julkaisi 4. huhtikuuta kuudennen ilmastonmuutoksen arviointiraporttinsa kolmannen osan, jonka pääaiheena on ilmastonmuutoksen hillintä.

Raportin mukaan valtioiden tähän mennessä ilmoittamat päästövähennyssitoumukset eivät ole riittäviä, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajata 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä.

Tähän mennessä  päätetyillä ilmastotoimilla lämpötila nousee väliaikaisesti 1,5 asteen raja-arvon yli ja vuoden 2030 jälkeen vaaditaan voimakkaita päästövähennyksiä, jotta lämpenemisen rajaaminen enintään 1,5–2 asteeseen olisi mahdollista saavuttaa.

Raportin mukaan nykyinen päästökehitys johtaa noin kolmen asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä ilman nopeita ja vaikuttavia päästövähennystoimia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

– Fossiilinen energia on ollut isossa roolissa ilmastonmuutoksen aiheuttajana, ja nyt energiasiirtymä näyttelee yhtä suurimmista mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Useiden vähäpäästöisten teknologioiden käyttö on tullut halvemmaksi ja niiden käyttöönotto on nopeutunut, sanoo VTT:n tutkimusalueen johtaja Antti Arasto ympäristöministeriön ja VTT:n tiedotteessa.

Raportissa todetaan, että lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen tai maksimissaan 2 asteeseen vaatii nopeita päästövähennystoimia kaikilla sektoreilla sekä merkittäviä energiajärjestelmän muutoksia.

– Raportin viesti on todella vakava. Nopea irtautuminen fossiilienergiasta on planeettamme elinkelpoisuuden kohtalon kysymys. Energiamurros ei ole enää vain ilmaston vaan myös turvallisuuden kannalta välttämätöntä, kuten viimeaikaiset kriisit ja Ukrainan sota ovat osoittaneet. Tarvitsemme maailmanlaajuisesti nopeutettuja keinoja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Meidän on myös turvattava riittävä rahoitus ilmastotoimiin, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

Päästöt ovat kasvaneet kaikilla sektoreilla

Kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa kaikilla sektoreilla. Viime vuosikymmenellä keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin. Päästöjen kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Teknologiset ratkaisut vuoden 2019 päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ovat jo olemassa.

Päästöt jakautuvat epätasaisesti maailman eri alueilla. Erot päästöissä heijastelevat alueellisia eroja sekä eroja tulo- ja kehitystasoissa. Jotkut maat ovat kyenneet yhdistämään kasvihuonekaasupäästövähennykset ja talouskasvun, mutta samaan aikaan päästöt ovat kasvaneet muualla maailmassa, mikä on johtanut globaalien päästöjen nousuun. Päästöt ovat kasvaneet eniten Aasiassa. Euroopan osuus kasvihuonekaasujen nettopäästöistä on pienentynyt viime vuosikymmeninä.

Päästöt ovat nousseet kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden parantumisesta ja uusiutuvan energian käytön kasvusta huolimatta. Tähän vaikuttavat maailmanlaajuisesti teollisuuden, energian jakelun, liikenteen, rakennusten määrän ja maatalouden kasvu sekä maankäytön muutokset.

Raportin mukaan tehokkaita päästövähennyskeinoja ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, vähähiilisten rakennusmateriaalien käyttö sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Teollisuudessa päästövähennyksiä voidaan saavuttaa muun muassa uusilla materiaaliteknologioilla, vähäpäästöistä energiaa käyttävillä tuotantoprosesseilla sekä hiilen talteenotolla ja varastoinnilla.

Liikenteen sähköistäminen tuo potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset henkilöautoliikenteeseen. Tavaraliikenteeseen sekä lento- ja laivaliikenteeseen merkittävimpiä päästövähennyksiä voidaan saavuttaa biopolttoaineilla sekä sähköstä ja vedystä valmistetuilla vähäpäästöisillä polttoaineilla.

Mikä on IPCC?

IPCC (The Intergovernmental Panel on Climate Change) on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, joka analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekoa varten.

IPCC:n ovat perustaneet vuonna 1988 Yhdistyneiden kansakuntien alaiset järjestöt Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) ja YK:n ympäristöohjelma (UNEP). Paneeli koostuu ilmastotieteen asiantuntijoista. IPCC:n arviointiraportit syntyvät tutkijoiden IPCC-yhteisössä.

Nyt julkaistu IPCC-raportti on kolmas osa IPCC:n kuudennesta ilmastonmuutoksen arviointiraportista, joka julkaistaan vuosina 2021–2022. Ensimmäinen osaraportti käsitteli ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja toinen osaraportti ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista. Syksyllä 2022 julkaistava synteesiraportti vetää yhteen tulokset kolmesta osaraportista.

Lue myös:

IPCC:n ilmastoraportti: 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella – "Jatkossakin Suomi on yksi niistä alueista, jotka lämpenevät nopeimmin"

IPCC:n raportin hälyttävä viesti: Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin – sopeutumistoimilla on kiire

IPCC:n raportteja on julkistettu vuodesta 1990 lähtien. IPCC on saanut Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007.

Katso myös:

IPCC: AR6 Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change

IPCC press release: The evidence is clear: the time for action is now. We can halve emissions by 2030

Ympäristöministeriö ja VTT: IPCC:n raportti: Nykyiset toimet eivät riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen – tehokkaat päästövähennykset välttämättömiä jo seuraavan vuosikymmenen aikana

Foreca

Päivitetty 5.4.2022 klo 12.29