Paikanna
    Sääuutiset ja blogi > Maaliskuiden lämpötiloissa tapahtunut peruuttamaton muutos – taustalla kolme tekijää
    Blogi |

    Maaliskuiden lämpötiloissa tapahtunut peruuttamaton muutos – taustalla kolme tekijää

    Jääpeite sulaa Jyväskylän edustalta.
    Hutera jääpeite Jyväskylän edustalla maaliskuussa 2020. Kuva: Maarit Siitonen

    Maaliskuu on kautta aikojen luokiteltu Suomessa vielä talvikuukaudeksi, mutta tänä vuonna talviset elementit ovat olleet vähissä. Maaliskuut ovat lämmenneet koko maassa, eniten muutos näkyy rannikkopaikkakunnilla. 

    Tämän verran maaliskuut ovat lämmenneet

    Olen käyttänyt vertailussa viimeistä virallista ilmastollista vertailukautta 1981–2010. Näihin 30 vuoteen peilattiin keskilämpötiloja epäviralliselta vertailukaudelta 1991–2019. Maaliskuut lämpenivät verrokkikaupungeissa 0,1–0,5 asteella, muutos oli suurin rannikkopaikkakunnilla. Lisäksi vertailussa on mukana kuluneen maaliskuun keskilämpötila 23. päivään saakka.

    Maaliskuun keskilämpötila
    Paikkakuntav. 1981–2010v. 1991–20191.–23.3.2020
    Helsinki-1,3 °C-0,9 °C2,3 °C
    Vantaa-1,9 °C-1,6 °C1,5 °C
    Turku-1,4 °C-0,9 °C1,9 °C
    Jomala-0,7 °C-0,2 °C2,2 °C
    Lahti-2,7 °C-2,4 °C0,6 °C
    Tampere-2,4 °C-2,1 °C1,1 °C
    Pori-1,9 °C-1,4 °C1,1 °C
    Jyväskylä-3,4 °C-3,3 °C-1,3 °C
    Joensuu-4,4 °C-4,2 °C-1,6 °C
    Vaasa-2,9 °C-2,4 °C-0,1 °C
    Oulu-5,1 °C-4,8 °C-2,6 °C
    Rovaniemi-6,0 °C-5,6 °C-4,8 °C
    Sodankylä-7,6 °C-7,3 °C-7,0 °C

    Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

    Muutosta edesauttavat seuraavat kolme tekijää

     

    1) Jääpeitteen vähentyminen

    Itämeren jäätalvet ovat ajan saatossa leudontuneet. Kuluneena talvena jääpeitteen laajuus on todennäköisesti ollut ennätysvähäinen. Edellisen kerran vastaava tilanne koettiin talvella 2007-2008, jolloin jääpeitettä oli laajimmillaan vain viidennes normaaliarvoista.

    Lienee selvää, että mitä lämpimämpiä talvemme tulevaisuudessa ovat, sitä vähemmän jääpeitettä ehtii muodostua. Tuloksena on ilmaston lämpenemistä ruokkiva palauteilmiö: kun jääpeitteen tilalla onkin yhä useammin vettä ja albedo eli pinnan heijastuskyky pienenee, pääsee auringonsäteily imeytymään suoraan veteen ja lämpeneminen on nopeampaa. Tämä ilmiö toimii ikään kuin ylimääräisenä lämpöpatterina, joka lämmittää ympäristöään ja Itämeren rannikkoseutuja. Mitä vähemmän jäätä, sitä aiemmin kevät voi alkaa

    2) Lumipeitteen vähentyminen

    Maaliskuut lämpenevät osittain myös sen seurauksena, että lumipeitekausi on lyhentynyt. Jääpeitteen tavoin lumellakin on korkea albedo, mikä heijastaa auringonsäteilyä takaisin. Jos meille saapuvalla säteilyllä on lumen sijasta vastassaan tumma maanpinta, imeytyy se siihen paremmin. Tällä ilmiöllä on lähes välitön ympäristöään lämmittävä vaikutus. 

    Lumipeitekauden odotetaan tulevaisuuden talvina lyhenevän koko Suomessa, mikä väistämättä vaikuttaa myös kevään aikatauluihin. Mitä nopeammin maaliskuu maata näyttää, sen pikemmin ilmassa on kevättä. Aurinko pääsee yhä nopeammin lämmittämään maaliskuitamme, kun maassa olevan lumen määrä vähenee. Tämä nostaa keskilämpötilaa ja tekee lämpöennätyksistäkin todennäköisempiä.

    3) Ilmastonmuutos

    Kasvihuonepäästöt lämmittävät parhaillaan ilmastoamme. Suomessa muutos näkyy eniten talvikuukausissa, mutta vanavedessä tulevat kevätkuukaudet. 

    Maaliskuun osalta muutos näkyy ennen kaikkea vähäisempänä lumi- ja jääpeitteenä, keskilämpötilan nousuna ja termisen kevään aikaistumisena. Säätilastojen perusteella maaliskuu on yleensä ollut valtaosassa maata rehellinen talvikuukausi, mutta toisin lienee vastaisuudessa. 

    Osa puista on jo silmuilla Etelä-Suomessa maaliskuussa 2020.
    Maaliskuun talviset elementit karisevat hiljalleen pois. Tänä vuonna osa puista oli hiirenkorvilla jo maaliskuun puolivälissä maan eteläosassa. Kuva: Markus Mäntykannas

    Markus Mäntykannas

    Päivitetty 24.3. klo 18.22

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa