Tällainen oli kesä–elokuu 2025: Viileähkö alkukesä, ennätyksellinen 30 asteen helleputki ja vaihteleva loppukesä

Elokuu alkoi helteisenä, mutta muuttui sen jälkeen selvästi viileämmäksi ja sateisemmaksi. Lapissa elokuu oli laajalti tavanomaista lämpimämpi, mutta muualla maassa kuukauden keskilämpötila oli lähellä tavanomaista tai tavanomaista viileämpi. Kesä–elokuun jakso puolestaan oli Suomessa laajalti vähän keskimääräistä lämpimämpi.

Suomessa säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuu oli tänä vuonna Lapissa enimmäkseen tavanomaista lämpimämpi. Lännessä ja etelässä oli tavanomaista viileämpää ja muualla maassa kuukauden keskilämpötila oli lähellä tavanomaista.

Elokuun keskilämpötila vaihteli Käsivarren Lapin noin 10 asteesta maan etelä- ja keskiosan paikoin noin 15–16 asteeseen.

Elokuussa koettiin niin lämmintä kuin viileämpääkin säätä.

– Elokuun ensimmäisinä päivinä sää oli Suomessa vielä helteistä, mutta 6. elokuuta päivälämpötilat jäivät ensimmäistä päivää koko maassa hellerajan alapuolelle. Sen jälkeen hellettä mitattiin kolmena päivänä, silloinkin aiempaa pienialaisemmin. Kuukauden puoliväliin asti ilmavirtaukset kävivät Suomeen Atlantilta lännen puolelta, sen jälkeen meille virtasi pohjoisen puolelta ajankohtaan nähden viileää ilmaa. Lännen- ja pohjoisenpuoleisten ilmavirtausten seurauksena sää oli elokuussa vaihtelevaa, päivittäin satoi ainakin jossakin osassa Suomea. Ilmavirtaus kääntyi puhaltamaan lounaan puolelta vasta kuun viimeisinä päivinä, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Koko kesäkuukausien jakso eli kesä–elokuu oli Suomessa laajalti hieman keskimääräistä lämpimämpi.

– Kesään 2025 mahtui monenlaista: alkukesä oli viileä, heinäkuun loppupuoli hyvinkin kuuma, aurinkoinen ja helteinen ja hellejakson jälkeen sää palasi jälleen vaihtelevammaksi, Joanna Rinne sanoo.

Elokuun ylin lämpötila 31,1 astetta ja alin −3,6 astetta

Elokuun korkein lämpötila oli Rovaniemen rautatieasemalla 1. elokuuta mitattu 31,1 astetta.

Hellepäiviä oli elokuussa yhteensä kahdeksan kappaletta, kun elokuun keskimääräinen hellepäivien määrä on yhdeksän kappaletta. Hellepäivät osuivat ajanjaksoille 1.–5.8., 10.8. ja 14.–15.8. Hellepäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin vähintään yhdellä Suomen virallisista säähavaintoasemista mitataan vähintään 25,1 astetta.

Elokuun 5. päivä päättynyt hellejakso oli alkanut jo 11. heinäkuuta, joten yhtämittainen hellejakso kesti 26 päivää.

Maan etelä- ja länsiosassa hellepäiviä oli elokuussa havaintoasemakohtaisesti 1–2 tavanomaista vähemmän, kun taas Lapissa hellepäiviä oli 2–4 tavanomaista enemmän eli paikoin poikkeuksellinen paljon.

Elokuun lämpöennätys Suomessa on Heinolassa ja Lahdessa vuonna 2010 mitattu 33,8 astetta.

– Suuressa osassa Suomea päivälämpötilat noudattivat elokuussa samaa kaavaa: ensimmäiset noin viisi elokuun päivää päivälämpötilat olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä, sen jälkeen ne pysyttelivät pääosin lähellä ajankohdan keskiarvoja, ja kuun viimeinen kolmannes vietettiin päivälämpötiloiltaan selvästi tavanomaista viileämmässä säässä. Kun ilmavirtaukset kääntyivät kuun puolivälissä pohjoisen puolelle, saattoi muutos tuntua jo syksyn alkamiselta, vaikka termisten vuodenaikojen määritelmien mukaan terminen vuodenaika ei todennäköisesti vaihtunut vielä edes Lapin pohjoisosassa. Syyskuun alun lämpeneminen nostaa koko Lapissakin vuorokausien keskilämpötilat vielä kesäisiksi, Joanna Rinne toteaa.

Elokuun alin lämpötila oli Savukosken Tulppion havaintoasemalla 31. elokuuta mitattu −3,6 astetta. Tämä lukema oli samalla kesäkuukausien eli kesä–elokuun jakson alin lämpötila. Kuun loppupuolella hallaa ja yöpakkasia oli paikoin jo maan eteläosassa asti.

Elokuun kylmyysennätys Suomessa on Sallan Naruskajärven havaintoasemalla 26. elokuuta 1980 mitattu −10,8 astetta.

Idässä vähäsateinen elokuu, Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen sateista

Sateita tuli elokuussa idässä monin paikoin tavanomaista vähemmän. Länsirannikolla ja Lapissa satoi paikoin tavanomaista enemmän, Ilmatieteen laitoksen mukaan Pohjois-Lapissa jopa harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon.

Eniten vettä satoi alustavien tietojen mukaan Inarin Saariselän matkailukeskuksen havaintoasemalla, 142,6 millimetriä. Vähiten satoi Siikalatvan Kestilän havaintoasemalla, 27,8 millimetriä.

Suurin tilastoitava vuorokausisade, 43,9 millimetriä, mitattiin Lieksan Lampelan havaintoasemalla 10. elokuuta.

Auringonpaistetuntien määrä oli elokuussa koko maassa tavanomainen tai tavanomaista suurempi. Auringonpaistetta kertyi enimmäkseen 180–270 tuntia.

Maasalamoita havaittiin elokuussa noin 22 000 kappaletta. Elokuun tavanomainen salamamäärä on noin 24 300 kappaletta. Salamapäiviä oli 23 kappaletta. Elokuun vilkkain salamapäivä oli 1. elokuuta, jolloin maasalamoita havaittiin noin 5 000 kappaletta.

– Elokuun voimakkaimmat ukkostilanteet olivat elokuun ensimmäisten viiden päivän aikana, jolloin helteisessä ja epävakaassa ilmamassassa oli suotuisat olosuhteet ukkosille, Joanna Rinne kertoo.

Myrskypäiviä oli elokuussa yhteensä kolme kappaletta.

– Myrskypäivät olivat 15.–17. elokuuta ja käytännössä samaa tilannetta. Myrskypäiviä oli tavanomaista enemmän, kun elokuisten myrskypäivien lukumäärän keskiarvo vuodesta 2006 alkavissa tilastoissa on 1,3 kappaletta, Joanna Rinne sanoo.

Elokuun kovin keskituuli meriasemilla oli Hammarlandin Märketin havaintoasemalla 15. elokuuta mitattu 24,3 m/s. Kovin puuska mitattiin samalla asemalla ja samana päivänä, 28,5 m/s.

Kuukauden aikana nähtiin paikoin näyttäviä vyörypilviä, kauniita sumuja, rakeita, revontulia sekä jokunen suppilopilvikin. Lisäksi Suomen ylle ylsi Kanadan maastopalojen savua, joka värjäsi aurinkonlaskuja tavallista punaisemmiksi.

Lue myös: Tämä näky hämmästytti pääkaupunkiseudulla: ”Suppilopilvestä olisi voinut kehittyä trombi”

Espanjassa elokuussa yli 45 asteen lämpötiloja – maastopaloja pitkin eteläistä Eurooppaa

Etelä- ja Keski-Euroopassa koettiin elokuun aikana kova helleaalto. Espanjassa lämpötilat nousivat paikoin jopa yli 45 asteeseen.

Maastopaloja oli muun muassa Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa ja Kreikassa.

Hurrikaani Erin kävi elokuun puolivälin jälkeen Atlantilla korkeimmassa hurrikaaniluokassa 5. Erin ei iskenyt suoraan maihin, mutta sen vaikutukset ulottuivat Karibian saarille ja Yhdysvaltojen itärannikolle. Elokuun lopussa Erin eteni Atlantilla kohti Eurooppaa, mutta heikkeni pois hurrikaaniluokasta Atlantilla ennen Eurooppaa. Erinin jäänteiden edellä Eurooppaan levisi laajalti lämmintä ilmaa. Erinin jäänteiden sateita saatiin Suomessa saakka. Erin oli kauden ensimmäinen hurrikaani Atlantin puolella.

Kesä–elokuu oli Suomessa hieman tavanomaista lämpimämpi

Kesäkuukausien eli kesä–elokuun jakso oli Itä- ja Pohjois-Suomessa enimmäkseen 0,5–1 astetta tavanomaista lämpimämpi, etelässä ja lännessä oli enimmäkseen 0–0,5 astetta tavanomaista lämpimämpää. Koko Suomen kesä–elokuun keskilämpötila oli 14,9 astetta.

Säätyypit vaihtelivat kesän mittaan. Kesä–elokuun jakso jakaantui laajalti tavanomaista viileämpään kesäkuuhun, helteiseen heinäkuun loppupuoliskoon ja elokuun alkuun ja jälleen viileämpään elokuun loppupuoleen. Heinäkuu oli Suomessa jopa monin paikoin harvinaisen lämmin, maan keskiosassa paikoin poikkeuksellisen lämmin.

– Terminen kesä alkoi maan etelä- ja keskiosassa aikaisimmillaan toukokuun puolivälissä, kun taas viimeisenä terminen kesä alkoi paikoin Pohjois-Lapissa vasta 10. heinäkuuta. Suuressa osassa maata terminen kesä alkoi toukokuun jälkipuolen ja kesäkuun viimeisten päivien välisenä aikana. Pääosassa maata terminen kesä alkoi viikon tai pari edellä vuosien 1991–2020 keskiarvoisesta aikataulusta, Joanna Rinne kertoo.

Kesäkuun ylin lämpötila oli Jämsässä Hallin Lentoasemantien havaintoasemalla 15. kesäkuuta mitattu 29,0 astetta. Kesäkuun alin lämpötila oli Enontekiöllä Kilpisjärven Saanalla 20. kesäkuuta mitattu –3,2 astetta.

Heinäkuun korkein lämpötila ja samalla kesä–elokuun jakson korkein lukema oli 31. heinäkuuta Oulun lentoasemalla mitattu 32,6 astetta. Heinäkuun alin lämpötila oli 6. heinäkuuta Sallassa kirkonkylän havaintoasemalla mitattu –1,3 astetta.

Kesällä koettiin ennätyksellisen pitkä 30 asteen hellejakso

Hellettä eli vähintään 25,1 asteen lämpötiloja mitattiin touko–elokuussa jossakin päin Suomea 33 päivänä, kun ajanjakson pitkän ajan keskiarvo on 36 hellepäivää. Tämä on vähiten hellepäiviä touko–elokuussa sitten vuoden 2017, jolloin hellepäiviä oli tällä jaksolla vain 19. Tänä vuonna toukokuussa ei ollut yhtään hellepäivää ja kesäkuussakin vain kaksi. Kesän ensimmäinen hellepäivä oli vasta 14. kesäkuuta.

Kesän ensimmäinen 30 asteen lukema mitattiin 12. heinäkuuta. Tästä alkoi ennätyksellinen peräkkäisten yli 30 asteen päivien helle Suomessa. Yli 30 asteen lukemia mitattiin jossain päin Suomea päivittäin joka päivä heinäkuun loppuun asti ja vielä elokuun alussakin jaksolla 12.7.–2.8. eli 22 päivää putkeen. Jakso oli mittaushistorian pisin 30 asteen helleputki vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa.

Aiempi peräkkäisten 30 asteen päivien ennätysjakso oli vuodelta 1972. Silloin mitattiin 13 peräkkäistä vähintään 30 asteen päivää 27.6.–9.7.1972.

Ilmatieteen laitos kertoo, että elokuussa julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan heinäkuussa koettu hellejakso oli ilmastonmuutoksen vuoksi noin kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.

Heinäkuussa oli paikoin myös trooppisia öitä. Trooppinen yö tarkoittaa, että lämpötila ei laske yöllä alle 20 asteeseen.

Monilla havaintoasemilla erityisesti maan keski- ja pohjoisosassa hellepäiviä mitattiin tänä vuonna tavanomaista enemmän, monin paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon.

Pitkän hellejakson ulkopuolella kesäkuukausien jakso oli kuitenkin ajoittain keskimääräistä koleampi. Etenkin etelässä kesäpäiviä – päiviä, jolloin ylin lämpötila kohoaa vähintään 20 asteeseen – kertyi paikoin selvästi alle tavanomaisen määrän.

Ukkosia keskimääräistä vähemmän

Kesä–elokuun jakso oli tavanomaista sateisempi maan rannikkoseuduilla sekä Inarin ja Enontekiön suunnalla. Maan itä- ja keskiosassa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa kesän sademäärät olivat puolestaan tavanomaista pienempiä.

Eniten kesä–elokuussa satoi alustavien tietojen mukaan Hämeenlinnan Pirttikoskella, 312,9 millimetriä. Vähiten satoi Utsjoen Nuorgamin asemalla, 117,9 millimetriä.

Ukkoskesä jäi ilmastollisen vertailukauden keskiarvosta. Maasalamoita paikannettiin elokuun loppuun mennessä noin 75 000, kun ilmastollisen vertailukauden keskiarvo on noin 113 000 maasalamaa. Touko–kesäkuussa salamamäärät olivat pienet, kun taas heinä–elokuun salamointi oli lähempänä keskiarvoa. Maasalamoita paikannettiin selvästi eniten Lapissa.

Heinäkuun alussa Suomeen saapunut Ulla-myrsky oli Ilmatieteen laitoksen mukaan harvinaisen voimakas kesämyrsky.

Auringonpaistetta saatiin kesäkuukausina maan etelä- ja keskiosassa pääosin tavanomainen määrä, pohjoisessa hieman tavanomaista enemmän.

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 2.9.2025 klo 18.05