Milloin alkaa kevät – onko vuodenajan vaihtuminen ennustettavissa?

Milloin alkaa kevät? Siinä yksi suosituimpia meteorologeille esitettyjä kysymyksiä tähän aikaan vuodesta.

Valo lisääntyy, sää voi olla ajoittain lauhaa, ja pajunkissat, ensimmäiset krookukset, palaavat muuttolinnut ja talven jälkeen heräävä maa houkuttavat ajatuksena monia.

Mitä sanovat tilastot ja ennusteet, onko kevät jo lähellä?

Kevät voidaan määritellä monilla tavoilla

Kun puhumme arjessa keväästä, mielessä vilahtelee tuttuja mielikuvia. Lumisateet vaihtuvat vesisateiksi, lumi sulaa ja linnut laulavat. Värimaisema muuttuu valkoharmaasta ruskeaksi, sitten alkavat pilkottaa jo ensimmäiset tuoreet vihreät versot.

Kun säätä tutkitaan, halutaan vertailla eri vuosien tilanteita, esimerkiksi kevään alkamisajankohtia, toisiinsa. Jotta vuosia voidaan vertailla keskenään ja tiedetään, että puhutaan varmasti samasta asiasta, tutkimusta varten kevään alkaminen pitää määritellä. 

Vaikka kevät alkaa todellisuudessa vähitellen ja aalloittain, jollekin hetkelle halutaan vetää rajaviiva, jonka kohdalla voidaan sanoa, että vuodenaika on vaihtunut talvesta kevääksi.

Keväästä on useita määritelmiä, jokainen omalla tavallaan hyödyllinen. Kevään alku voidaan määritellä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• Kalenterivuoden kevät: Kalenterivuoden kevät alkaa maaliskuun alussa ja päättyy toukokuun lopussa. Kalenterivuosi on yksinkertainen – kukin vuodenaika on meillä aina kolmen kuukauden pituinen, ja siihen ei vaikuta lainkaan, sattuiko maaliskuussa olemaan lauhaa vai paukkupakkasia. Tämä kevään määritelmä toimii hyvin esimerkiksi kirjanpidossa, mutta heikommin maanpäällisen luonnon ilmiöiden seurannassa.
• Tähtitieteellinen kevät: Tähtitieteellinen kevät alkaa kevätpäiväntasauksesta, jonka aivan tarkka aika vaihtelee vuosikohtaisesti. Yleensä se on 20.3., mutta joskus 19.3. Tähtitieteellinen kevät päättyy kesäpäivänseisaukseen eli 20.–21.6. Tähtitieteellinen kevät ottaa luonnon hieman enemmän huomioon kuin kalenterikevät – sen vuodenaikojen vaihtumisen ajankohdat määrää maapallon liike auringon ympäri. Kevään alkamispäivänä yö ja päivä ovat tarkalleen yhtä pitkät, päättymispäivänä pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on pisimmillään (ja eteläisellä lyhimmillään). Tähtitieteellisessä vuodenaikojen määritelmässä luonto otetaan valon määrän muodossa huomioon, mutta siinäkään kevään etenemisnopeuden vuosien välinen vaihtelu ei näy.
• Terminen kevät: Termisen kevään alkuaika määrittyy siitä, milloin vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle. Terminen kevät on käsitteenä sikäli ongelmallinen, että vuorokausien keskilämpötilat harvoin nousevat nollan yläpuolelle kiltisti kerralla, vaan ne seilaavat edestakaisin nollan molemmin puolin kylmemmän ja lämpimämmän sään vaihdellessa. Sen takia termisen vuodenajan vaihtumishetkeä ei kerrota välittömästi vaihdoksen tapahduttua, vaan Ilmatieteen laitos ilmoittaa sen vasta parin kuukauden päästä, kun voidaan olla jälkikäteen varmoja, että kevät on varmasti alkanut. Meteorologiassa termisiä vuodenaikoja seurataan siksi, että niiden avulla voidaan tutkia sitä, miten kevään eteneminen etenee Suomen eri osissa ja eri havaintoasemilla, sekä sitä, miten vuodet eroavat toisistaan.

Saamme välillä asiakaspalautteita, joissa toivotaan, että vuodenajoista puhuttaisiin esimerkiksi kalenterivuoden määritelmien mukaan eikä termisten vuodenaikojen määritelmien mukaan. Meteorologiassa termiset vuodenajat ovat vuodenajan määrittelytavoista käyttökelpoisin, siksi ne ovat meteorologeilla yleisesti käytössä.

Termisen kevään alku tilastoissa

Suomi on etelä-pohjois-suunnassa pitkä maa. Sen takia termisen kevään alkamisajankohdalla on suuria eroja maan etelä- ja pohjoisosan välillä. 

Vuosina 1991–2020 eli 30 vuoden tarkastelujaksolla maan eteläosassa terminen kevät alkoi keskimäärin ennen maaliskuun loppua, Oulun korkeudella huhtikuun alkupuolella ja aivan viimeisenä Kilpisjärvellä, jossa kevät alkoi keskimäärin vasta vapun jälkeen. Maan länsipuoliskolla kevät alkaa tilastojen perusteella hieman aiemmin kuin itäpuoliskolla – merellä on lämmittävä vaikutus.

Vaikka tilastoissa on nähtävissä siisti ja sievä päivämäärä, jolloin kevät on keskimäärin alkanut 30-vuotisjakson aikana, todellisuudessa tarkastelujakson yksittäisten vuosien välillä on voinut olla suuriakin eroja. Esimerkiksi maan eteläosassa kevät alkoi vuonna 2020 1.3., vuonna 2021 21.3. ja vuonna 2022 laajalla alueella 11.3. Erot ovat suuria myös havaintoasemien välillä – Pohjois-Lapin itäosan ja länsiosan välillä on kolmena viime vuonna ollut termisen kevään alkamisajankohdassa parinkymmenen päivän ero.

Tilastokartalla voi näyttää siltä, että kevät alkaa joka vuosi samaan aikaan, mutta todellisuudessa vuosikohtaista vaihtelua on hyvinkin paljon.

Miksi kevään eteneminen vaihtelee vuodesta toiseen?

Kevään etenemisnopeuden määrittää suursäätila, eli se, miten laajat korkea- ja matalapaineen alueet suuressa mittakaavassa eli esimerkiksi itäisellä Atlantilla ja Euroopan yllä kunakin vuonna sijoittuvat. Näiden suuren mittakaavan ilmiöiden sijoittuminen kartoilla ja niiden liikkeet määrittävät sen, puhaltaako meille kylmää ilmaa pohjoisesta, lauhaa lännen puolelta vai pääseekö jopa hyvinkin lauha föhn-tuuli puhaltamaan meille skandien yli.

Kevään suursäätila on pohjoisen Euroopan suunnalla hyvinkin erilainen eri vuosina, vaikka joillakin suursään ilmiöillä on keväisin suurempi toteutumistodennäköisyys kuin toisilla. Kevääseen siirtyminen ei ole vuosien välisen vaihtelun takia kovinkaan hyvin ennustettavissa.

Polaaripyörre ja sen vaikutus säähän on viime vuosina ollut usein sääuutisissa esillä. Polaaripyörre on talviselle pallonpuoliskolle napa-alueen ympärille muodostuva laaja ylempiin ilmakehän kerroksiin asti ulottuva ilmavirtaus, joka pitää kylmimmän ilman sisällään. Joskus polaaripyörre heikkenee, silloin hyvinkin kylmää ilmamassaa pääsee purkautumaan napa-alueelta etelämmäksi. Kylmänpurkaukset voivat suuntautua Suomeen päin, mutta eivät välttämättä –  ne voivat suuntautua myös esimerkiksi Venäjän eri osiin tai Pohjois-Amerikkaan. Usein polaaripyörteen heikentyessä kylmää ilmaa pääsee purkautumaan napa-alueelta useampaankin suuntaan.

Kevään edetessä polaaripyörre heikkenee luonnostaan auringonvalon lisääntyessä. Ajoittaiset kylmän ilman purkaukset pohjoisen puolelta ovat siksi meilläkin mahdollisia, ja ne voivat hidastaa kevään etenemistä. Vaihtelu kylmästä lämpimämpään ja takaisin onkin Suomen keväälle ominaista. Vielä toukokuussakin koko maassa etelää myöden voi sataa ajoittain räntää tai kuurotella rakeen näköisiä, pehmeitä lumijyväsiä, vaikka lämpötila olisi selvästi plussalla.

Luonto näyttää kevään etenemisen

Vaikka sää on kevään etenemisen tärkeä osa, monet odottavat erityisesti sään muuttumisen vaikutuksia luontoon. Muuttolinnut palaavat ja kasvit ja puiden lehdet ilmestyvät ensin yksittäin, sitten rytinällä. 

Luonnon tapahtumat seuraavat säätapahtumia – linnut tarvitsevat sopivat lämpötilat ja muuttotuulet, samaten kasvit lämpöä, valoa ja vettä. Vaikka vuodet ovat toisiinsa nähden erilaisia, luonnon tapahtumilla on omat, keskimääräiset esiintymisajankohtansa. Suomen kevään etenemisestä kerrotaan kevätseuranta.fi -sivulla, että esimerkiksi laulujoutsenet saapuvat maan eteläosaan keskimäärin maaliskuun alussa ja maan pohjoisosaan huhtikuun alussa. Ensimmäiset leskenlehdet nähdään etelässä huhtikuun alussa, ja koivun lehdet alkavat kasvaa maan eteläosassa toukokuun alussa ja maan pohjoisosassa kesäkuun alussa. Yksittäisinä vuosina luonto, kuten sääkin, on näistä keskiarvoista usein edellä tai jäljessä.

Ilmastonmuutoksen myötä niin kevään etenemisen kuin luonnon kevään ajan tapahtumien keskimääräiset ajankohdat muuttuvat. Esimerkiksi Suomen linnustoa koskevan laajan tutkimuksen mukaan lintujen pesimäajat ovat aikaistuneet ja pesinnät lyhentyneet ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutos vaikuttaa eläinten ja kasvien esiintymisvyöhykkeisiin, ravinnonsaantiin ja elinolosuhteisiin. Ilmastonmuutos on nopeampi kuin luonnon kyky sopeutua siihen, ja vaikutukset lajeihin ovat lajikohtaisia; toisille uudet olosuhteet tuovat hyötyjä, toisten olot vaikeutuvat merkittävästi.

Miltä näyttää kevään 2023 tilanne?

Kevään sään eteneminen riippuu suursäätilasta eli matala- ja korkeapaineiden ja ilmamassojen liikkeistä. Liikkeet on ennustettavissa hyvin reilun viikon päähän, mutta sen jälkeen ennustettavuus heikkenee merkittävästi. Päivittäissääkartoista ei ole suurta apua tulevan kevään ennustamisessa. 

Tuoreimman kuukausiennusteen mukaan sää on tulevilla viikoilla Suomessa voittopuolisesti ajankohdan keskiarvoja kylmempää, vaikka lämpimälläkin puolella käväistään. Vuodenaikaisennusteen mukaan puolestaan kolmikuukautisjakso maalis-toukokuu on Suomen suunnalla ajankohdan keskiarvoja lämpimämpi. 

Molemmat ennusteet voisivat olla oikeassa, jos tulevat viikot eletään pääosin ajankohdan keskiarvoihin nähden kylmässä säässä, mutta sen jälkeen siirryttäisiin ajankohtaan nähden lämpimään säähän.

Todellisuus kuitenkin on, että Suomen sää ei ennustu pitkissä ennusteissa kovinkaan luotettavasti. Pitkät ennusteet onnistuvat sään ennustamisessa paremmin kuin pelkät tilastot, mutta loppupeleissä tuleva kevät saattaa silti käyttäytyä toisin kuin ennusteet nyt arvioivat.

Milloin kevät 2023 alkaa? Usein käytetyn sananparren mukaan – vasta aika näyttää.

Katso kevään pitkä ennuste: Tältä näyttää maalis–toukokuun jakso Suomessa!

Päivitetty 24.2.2023 klo 08.48