Napa-aluetta kiertävä polaaripyörre heikkenee ja sitten se voi jakaantua: "Hyvin hyytävä yhdistelmä"

Pohjoista napa-aluetta kiertävän polaaripyörteen voimakkuus määrittelee, minkälaista talvisäätä leveysasteillamme koetaan. Vahva pyörre pitää länsivirtaukset voimakkaina, jolloin lauhan sään todennäköisyys kasvaa. Tammikuun loppupuolella länsivirtausten odotetaan vaimenevan Suomen leveysasteilla rajusti, mikä puolestaan johtuu polaaripyörteen heikkenemisestä. Tilanne voi myöhemmin johtaa polaaripyörteen jakaantumiseen.

Länsivirtausten ja polaaripyörteen heikkenemisen lisäksi on myös viitteitä stratosfäärin lämpenemisestä Siperiassa. Tämä voi olla hyvin hyytävä yhdistelmä jossain päin keskileveysasteita, jos polaaripyörteen sisältä pääsee valahtamaan arktista ilmaa eteläisemmille leveysasteille.

Polaaripyörteen jakaantuminen kahdeksi tai useammaksi osaksi voi puolestaan tarkoittaa, että pyörteet liikkuvat kohti eteläisempiä leveysasteita ja kuljettavat sisällään napa-alueen arktista ilmamassaa samaan paikkaan pitkäksi aikaa.

"Tällä hetkellä paras arvioni on, että pohjoista napa-aluetta kiertävä polaaripyörre heikkenee 23. tammikuuta alkavalla viikolla ja sen jälkeen se voisi jakaantua tai hajota. Kylmän sään todennäköisyys kasvaa keskileveysasteilla ensi viikosta lähtien."

Stratosfäärin lämpeneminen Siperiassa ja länsivirtausten samanaikainen heikkeneminen on vahva viesti siitä, että tavanomaista kylmemmän talvisään todennäköisyys kasvaa keskileveysasteilla pohjoisella pallonpuoliskolla tammikuun loppupuolesta lähtien.

Lue myös: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?

Polaaripyörre heikkenee ensin ja sitten se voi jakaantua

Nyt sääennusteissa on merkkejä stratosfäärin lämpenemisestä Pohjois-Siperian yllä 23. tammikuuta alkavalla viikolla. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n ennusteessa on samaan aikaan signaali yläilmakehän länsivirtausten rajusta heikkenemisestä pohjoisella pallonpuoliskolla leveysasteilla 60 °N.

Stratosfäärin lämpeneminen johtaa tyypillisesti "dominoefektiin", jossa napa-alueen polaaripyörre ensin heikkenee ja sitten se joko hajoaa tai jakaantuu. Noin viikon viiveellä stratosfäärin lämpenemisestä sää voi jossain päin keskileveysasteita kylmetä rajusti, kun polaaripyörteen sisältä valuu kylmää, arktista ilmaa eteläisemmille leveysasteille.

On tyypillistä, että polaaripyörteen heikkenemisen vaikutukset eivät kuitenkaan tunnu kaikkialla. Tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys kasvaa Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Euraasiassa sekä Venäjällä, mutta kaikkialla sää ei suinkaan kylmene samanaikaisesti.

Tällä hetkellä paras arvioni on, että pohjoista napa-aluetta kiertävä polaaripyörre heikkenee 23. tammikuuta alkavalla viikolla ja sen jälkeen se voisi jakaantua tai hajota. Kylmän sään todennäköisyys kasvaa keskileveysasteilla ensi viikosta lähtien.

Se on kuitenkin täysin sattuman sanelemaa, mihin nämä arktisen ilmamassan purkaukset milloinkin osuvat. Tällä hetkellä ECMWF:n kuukausiennuste on vahvasti sillä kannalla, että Euroopassa sää pysyy laajalti tavanomaista lämpimämpänä koko tammikuun loppupuolen ja vielä helmikuun alussakin. Sen sijaan kylmän ilmamassan purkauksia odotetaan Pohjois-Amerikkaan, Siperiaan ja Kaukoitään.

Tilastollisesti kylmimmät hetket vielä edessä päin

Tammikuu ei tällä hetkellä tunnu tammikuulta. Lumet ovat lauhan sään myötä sulaneet paikoin kokonaan pois eteläisestä ja läntisestä Suomesta ja kadut lainehtivat vedestä. Tammikuussa sadetta on kertynyt paikoin jo selvästi koko kuun keskiarvoa enemmän, ja tulevaisuudessa talvitulvien ennakoidaan lisääntyvän varsinkin maan eteläosassa, kun yhä suurempi osuus sateesta tulee vetenä.

Sääennuste näyttää tavanomaista lauhemman säätyypin jatkuvan lähitulevaisuudessakin, mutta tilastollisesti olemme menossa kohti talven kylmintä ajanjaksoa. Mantereen puolella Suomessa kylmimmät hetket osuvat tyypillisesti tammi–helmikuun taitteeseen ja rannikoilla sekä saaristossa vasta helmikuun alkuun.

Tutustu myös näihin: 

• Tällainen on Suomen sää tyypillisesti tammikuussa
• Tällainen on Suomen sää tyypillisesti helmikuussa

ECMWF:n kuukausiennuste ei anna tällä hetkellä syytä uskoa, että Suomi tai Eurooppa hyytyisivät ainakaan pitkäkestoisesti länsivirtausten heikkenemisen johdosta. Kuukausiennuste pitää Euroopan normaalia lämpimämpänä aina helmikuun toiselle viikolle saakka. Ennusteen epävarmuus kuitenkin kasvaa viikkojen edetessä, ja toisinaan kuukausiennusteiden heikkous onkin, etteivät ne tunnista kolmannella tai neljännellä tarkasteluviikolla tapahtuvaa säätyypin muutosta.

Pörssisähköä käyttävän lähitulevaisuus näyttää valoisalta, mutta vielä ei voi huokaista helpotuksesta

Vaikka merkit viittaavatkin siihen, että lähitulevaisuus on Suomessa leuto ja tuulia riittää, en vielä pörssisähkön käyttäjänä uskaltaisi huokaista helpotuksesta.

Kevät lähestyy päivä päivältä ja valoisa aika lisääntyy, mutta polaaripyörteessä tapahtuvat muutokset voivat vielä tuoda Suomeen hyisen käänteen, vaikka tämä ei vielä ennusteissa näy. Täytyy myös muistaa, että talven selkä ei ole vielä taittunut, eli kylmimmät hetket ovat tilastojen valossa edessä päin.

Kuluvalla viikolla sää on hiljalleen kylmenemässä loppuviikkoa kohden, mikä tilapäisesti nostaa pörssisähkön hintaa. 23. tammikuuta alkavalla viikolla sääasetelma kuitenkin näyttää jälleen Suomen kannalta hyvin leudolta. Voimakkaat länsivirtaukset voivat nostaa päivälämpötilan jopa viiteen lämpöasteeseen ja tuulimyllytkin pyörivät hyvällä sykkeellä. Tämä tulee todennäköisesti pitämään pörssisähkön hinnan hyvin maltillisena.

Forecan nettisivuilta löytyvä Sähkön hintapuntari ennustaa sään vaikutuksen sähkönhintoihin – kannattaa tutustua palveluun!

Lue seuraavaksi: Tuore kuukausiennuste: Ainakin nämä viisi muutosta tulossa – tammikuun lopun ja helmikuun alun säässä vielä kysymysmerkkejä

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 17.1.2023 klo 20.54