Helmikuun kuukausiennuste: Kylmää, kylmää, edelleen kylmää

Tuore kuukausiennuste näyttää pakkassään jatkuvan vielä pitkään. Kartat hehkuvat sinisinä, ja ainakin ensimmäistä talvilomaviikkoa vietetään Suomessa kuukausiennusteen mukaan tavanomaista kylmemmässä säässä.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut uuden kuukausiennusteen 28. tammikuuta. Kuukausiennusteen mukaan sää pysyy tavanomaista kylmempänä koko helmikuun ajan. Ainoastaan ennusteen viimeisellä, 23.2. alkavalla viikolla, sinisen sävyt ovat aiempaa vaaleampia, mutta värien vaaleneminen johtuu todennäköisemmin sään ennustettavuuden heikkenemisestä kuin sään merkittävästä lauhtumisesta.

Helmikuun 2. päivä alkava viikko 

Viikko on kuukausiennusteen mukaan keskilämpötilaltaan 5–8, pohjoisessa Lapissa 4–5  astetta tavanomaista kylmempi koko Suomessa. Suomen lisäksi huomattavasti tavanomaista kylmempää on myös Fennoskandiassa, osassa pohjoista Keski-Eurooppaa sekä osassa Itä-Eurooppaa.

Vertailun vuoksi – samaan aikaan vuodesta ajankohdan keskimääräinen päivän ylin lämpötila Suomessa on lounaissaaristossa 0…+1 astetta, Pohjois-Lapin kylmimmillä alueilla -8 astetta ja muualla maassa siltä väliltä. On kuitenkin hyvä huomioida, että kuukausiennusteen toteutuminen ei aina ole voimakkainta päivälämpötiloissa, vaan esimerkiksi tavanomaista kylmemmät yöt voivat laskea koko viikon keskilämpötilaa selvästi.

Sateita tulee kuukausiennusteen mukaan koko Suomessa vähemmän kuin samaan aikaan vuodesta yleensä. Vähäsateinen alue ulottuu Suomen lisäksi myös pitkälti samoille seuduille Euroopassa kuin tavanomaista kylmemmän sään alue.

Päivittäissäässä kylmä ja kuiva pakkassää näyttää jatkuvan koko helmikuun 2. päivä alkavan viikon ajan. Suomen yllä on laaja korkeapaineen alue, joka pitää myös laaja-alaiset rintamasateet meiltä poissa. Sää on kuitenkin ainakin ajoittain pilvistä, ja pilvikerroksesta leijailee yleisesti heikosti pakkaslunta.

Pakkasta on suuren osan viikkoa koko maassa yli 10 astetta, ja öisin selkeillä alueilla maan etelä- ja keskiosassa esiintyy yleisesti yli 20 asteen pakkaslukemia, pohjoisessa jopa yli 30 asteen pakkasia. Alkuviikosta taivas pääsee selkenemään laajemmin kuin loppuviikosta. Selkeän sään alueilla pakkanen kiristyy huomattavasti kireämmäksi kuin pilvisillä alueilla.

Katso videolta kuukausiennuste lämpötilojen poikkeamista Eurooppaan!

Euroopassa kylmän ilman alue on varsin selvärajainen, ja suurella osalla alueista, joilla ei ole huomattavasti tavanomaista kylmemmän sään viikko, viikko on keskilämpötilaltaan ajankohtaan nähden lauha. Sateita tulee tavanomaista runsaammin läntisessä ja eteläisessä Euroopassa, sillä laaja korkeapaine estää Atlantin suunnalta tulevien sadealueiden pääsyn Euroopan kylmille alueille ja pakottaa niiden reitin Länsi- ja Etelä-Euroopan ylle.’

Suurimmat koko viikon sadekertymät on ennustettu Portugalin länsirannikolle etenkin pohjoisilla vuoristoalueilla, Espanjan etelärannikolle sekä laajalti Italian ja Balkanin maiden rannikoille. Enimmillään näillä alueilla sadetta voi tulla jopa 100–200 millimetrin verran viikon aikana.

Portugalissa ja Espanjassa Kristin-myrsky aiheutti suuria ongelmia keskiviikkona 28.2. Myrskyn yhteydessä sekä lunta että vettä satoi laajalti ja tuuli aiheutti tuhoja, esimerkiksi puita kaatui runsaasti. Myrsky aiheutti myös kuolonuhreja. Runsaat sateet jatkuvat osin Kristin-myrskyn vaikutusalueella myös ensi viikolla.

Helmikuun 9. päivä alkava viikko  

Helmikuun 9. päivä alkava viikko ei tuo suuria muutoksia lämpötiloihin. Ajankohtaan nähden huomattavan kylmä sää jatkuu niin Suomessa, Fennoskandiassa kuin laajalti pohjoisessa ja itäisessä Euroopassa.

Sateisuudessa tapahtuu kuukausiennusteessa muutos aiempaan nähden. Viikon sademäärän ennustetaan olevan ajankohdalle tavanomainen tai korkeintaan vain hieman tavanomaista vähäsateisempi. Päivittäisennusteet eivät ulotu niin pitkälle, että niistä kävisi ilmi, miksi sateita tulee kuukausiennusteen mukaan enemmän kuin esimerkiksi 2.2. alkavalla viikolla. Jo yksi laajemman sadealueen ylitys voisi riittää karttojen värin muuttumiseen tavanomaiseksi. 

Päivittäissääkartoilla 2.2. alkavan viikon lopulla näyttää mahdolliselta, että korkeapaine Fennoskandian yllä heikkenee ainakin väliaikaisesti. Tämä voisi olla taustatekijä sille, miten sateita pääsisi liikkumaan Suomeen.

Sateiden olomuodot varmistuvat vasta, kun ne ovat nähtävissä päivittäisennusteissa, mutta kylmien viikkokeskiarvojen perusteella on todennäköistä, että mahdolliset sateet tulisivat koko maassa lumena. Mikäli sateiden alkuperä olisi läheltä liippaava lauhan ilmamassan alue, lounainen Suomi olisi suurimmalla vaaravyöhykkeellä sekaolomuodoille.

Katso videolta kuukausiennuste sateiden poikkeamista Eurooppaan!

Koko Euroopassa ei tapahdu suuria muutoksia ajankohtaan nähden kylmien ja lämpimien alueiden jakaantumisessa, viikkokeskilämpötiloissa kylmä ilma levittäytyy läntisessä Euroopassa aiempaa laajemmalle alueelle. Sateet painottuvat yhä läntiseen ja eteläiseen Eurooppaan, ja etenkin pohjoisessa Portugalissa sateita tulee yhä selvästi enemmän kuin yleensä samaan aikaan vuodesta.

Helmikuun 16. päivä alkava viikko 

Helmikuun 16. päivä alkavalla viikolla alkavat ensimmäiset talvilomat. Talvilomat on Suomessa jaksotettu kolmelle peräkkäiselle viikolle, ja 16. päivä alkavalla viikolla talvilomiaan viettävät Uudenmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan koululaiset.

Kuukausiennusteen mukaan sää jatkuu viikkokeskilämpötilaltaan tavanomaista kylmempänä, ja sateita joko tulee ajankohdalle tavanomainen määrä, tai sateet ovat muuttuneet jo huonosti ennustettaviksi. Yleisilmeeltään sää näyttää kuukausiennusteen perusteella vastaavalta kuin edellisilläkin viikoilla.

Suomessa olosuhteet näyttävät mainioilta talvista säätä kaipaaville. Eteläisessä Euroopassa viikko on kuukausiennusteen mukaan tavanomaista lämpimämpi, mutta monin paikoin sateisempi.

Helmikuun 23. päivä alkava viikko

Helmikuun 23. päivä alkavalla viikolla talvilomiaan viettävät Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan koululaiset. 

Kuukausiennusteen mukaan sää saattaa Suomessa jatkua yhä tavanomaista kylmempänä, mutta värit ovat heikentyneet kartoilla huomattavasti aiempaan nähden. On kuitenkin liian aikaista sanoa, enteileekö värien heikkeneminen säätyypin muutosta, vai onko kyse vain sään ennustettavuuden heikkenemisestä ajan kanssa. Sateisiin ennuste ei enää Suomen alueella ota kantaa.

Koko Euroopassa Välimeren seudun suhteellinen lämpö näyttää levittäytyvän aiempaa laajemmalle alueelle kohti Keski-Eurooppaa, ja sateita tulee kuukausiennusteen mukaan yhä tavanomaista runsaammin eteläisessä ja läntisessä Euroopassa, erityisesti Portugalin pohjoisosassa.

Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.

Lue seuraavaksi: Viikon sää: Kylmä pakkassää jatkuu – Pohjois-Amerikassa jyllää “katastrofaalinen” talvimysky
 

Joanna Rinne
meteorologi