Selvitys: Tämä on Vuoden hyväntuulisin päivä – ja se voi ilahduttaa myös sähkölaskullasi

Kaupallinen yhteistyö: Oomi

Forecan ja energiapalveluyhtiö Oomin tekemän selvityksen mukaan elokuun 26. päivä on Vuoden hyväntuulisin päivä. Tämä perustuu siihen, että lämpötila täyttää vielä suuressa osassa maata termisen kesän määritelmän ja samalla lempeän napakalta tuntuva tuuli pitää yleensä pörssisähkön hinnan alhaalla. Esimerkiksi vuonna 2024 pörssisähkö olikin ennätyksellisen edullista juuri elokuussa – ja sehän tekee myös pörssisähkön käyttäjän mielialan hyväntuuliseksi.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, kuinka lempeä kuukausi elokuu on pörssisähkön käyttäjälle? Tuuli heräilee hiljalleen henkiin keskikesän horroksesta, ilma on vielä lämmintä eivätkä patterit porise täydellä teholla. Keskikesän läkähdyttävät helteet ovat historiaa, joten tuulettimia tai viilennystä ei juuri tarvita. Sää suosii pörssisähkön käyttäjää ja se näkyy myös sähkölaskulla.

Selvityksen mukaan 26. elokuuta on useimmiten se päivä vuodesta, kun kaikki palaset loksahtavat paikoilleen: lämpötila on miellyttävät 15–20 astetta, sähkön kulutus on maltillista, syksyn lähestyminen voimistaa tuulta mutta se on yhä leutoa, ja pörssisähkö on todennäköisesti poikkeustilanteita lukuun ottamatta edullista.

Sukelletaan seuraavaksi pörssisähkön ihmeellisen maailmaan ja pohditaan, miten sen hinta Suomessa muodostuu ja miltä tulevaisuuden näkymät näyttävät. Lisäksi avataan tarkemmin Vuoden hyväntuulisimman päivän taustalla piileviä säätilastoja. Asiantuntijoina haastattelussa toimivat Oomin sähkökauppapäällikkö Marko Rinta-Korhonen ja viestintäasiantuntija Emmi Järvi.

Miten pörssisähkön hinta muodostuu?

Pörssisähkö tarkoittaa sähkösopimusta, jossa sähkön hinta määräytyy tunneittain pohjoismaisen sähköpörssin, Nord Poolin, spot-hintojen perusteella. Sähkön hinta vaihtelee eri tunteina kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun kysyntä ylittää tarjonnan, sähkö kallistuu. Kun tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, sähkö on edullista – joskus jopa maksutonta.

– Sähkön hinta spottimarkkinoilla muodostuu vuorokauden etukäteen, kun aamupäivästä markkinatoimijat, eli sähkönmyyjät ja tuottajat, antavat tarjouksensa. Spot-hinta muodostuu näiden pohjalta iltapäivän aikana. Näin ollen kuluvan vuorokauden iltapäivällä tiedetään jo seuraavan vuorokauden pörssisähkön hinta, kertoo Marko Rinta-Korhonen.

Pörssisähkön käyttäjälle Oomi tarjoaa eri vaihtoehtoja sähkön hinnan seurantaan.

– Sekä Oomin nettisivuilta että asiakkaalle suunnatusta OmaOomi-sovelluksesta voi seurata sähkön markkinahintoja. Hinnat tulevat seuraavalle vuorokaudelle näkyville alkuiltapäivästä, tietää Emmi Järvi.

• Seuraa sähkön hintaa Oomin sivuilta!
• Tutustu OmaOomi -sovellukseen!

Negatiivisia hintoja – Suomi Euroopan ykkösmaa

Joskus sähkön ylituotanto ja siirtorajoitukset Suomesta naapurimaihin vaikuttavat niin, että hinta painuu nollaan tai negatiiviseksi. Kun pörssisähkön hinta on negatiivinen, pörssisähköasiakas ei maksa käyttämästään sähköenergiasta mitään.

Periaatteessa negatiivisen pörssisähkön hetkinä sähkön myyjä maksaa asiakkaalle sähkön käytöstä. Sähkölaskussa asiakkaalle näkyy negatiivista sähkönhintaa koskeva hyvitys.

– Ruotsin ja Viron tilanne vaikuttaa Suomeen, niistä on eniten tuontiyhteyksiä. Jos Ruotsissa on ylituotantoa, eli sähköä tuotetaan yli omien tarpeiden, niin johonkin se on työnnettävä. Yksi vaihtoehto on, että se työnnetään Suomeen. Se painaa sähkön hintaa Suomessa alemmas, Marko toteaa.

Vielä vuonna 2025 Suomeen tuodaan enemmän sähköä kuin täältä viedään. Tilanne voi kuitenkin tulevaisuudessa muuttua.

– Kysyntä ja tarjonta ennen kaikkea vaikuttavat sähkön hintaan. Jos tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, niin sähkön hintaa laskee. Suomessakin ovat lisääntyneet ne hetket, kun sähköä viedään ulospäin, vaikka nettona olemmekin vielä enemmän tuoja kuin viejä, lisää Marko Rinta-Korhonen.

Kun tarkastellaan Euroopan mittakaavalla pörssisähkön hintoja, on negatiivisia hintoja löytynyt yllättäen eniten Suomesta.

– Vuonna 2024 Suomi oli ykkösmaa Euroopassa siinä, kuinka paljon negatiivisia hintajaksoja oli. Tarjontaa on siis ollut enemmän kuin kysyntää.

Pörssisähkön hinta kääntyy negatiiviseksi esimerkiksi silloin, kun sää on hyvin tuulista ja vesivoimatilanne on vahva. Tällaisia tilanteita on nähty erityisesti syys- ja talvikuukausina, kun tuulisuus lisääntyy ja sateisuus on huipussaan Skandinaviassa.

Vuodenaikojen vaikutus

Eri vuodenaikojen välillä sähkön hintaan vaikuttaa ennen kaikkia kulutuksen määrän vaihtelut. Kulutus on kesällä yleensä pienempää kuin talvella, mikä vaikuttaa myös sähkön hintaan.

– Isoin tekijä on kulutuksen määrä. Talvella heikkotuulinen hetki nostaa hintaa voimakkaammin kuin kesällä. Kysyntää kattavaa tuotantoa on kesällä helpommin saatavilla kuin talvella, jolloin kysyntä on muutenkin korkeampi. Aurinkosähkön vaikutus alkaa olla nähtävillä myös ja se leikkaa hintahuippuja pois kesän aikana, tähdentää Marko.

Talvella rakennusten lämmitys on kulutusta eniten lisäävä tekijä, joka vaikuttaa sähkön hintaan. Kesällä sen tarve poistuu, mutta hellejaksoilla voidaan nähdä päinvastainen vaikutus, eli silloin tarvitaankin jäähdytystä. Esimerkiksi heinä–elokuussa 2025 Suomessa koettiin ennätyksellisen pitkä 22 päivän yhtämittainen hellejakso, jonka aikana lämpötila kohosi jossain päin maata yli 30 asteeseen.

– Ehkä kesäisin alkaa näkyä se, että jäähdytyksen tarve lisääntyy. Kun ollaan pitkään hellelukemissa, niin se nostaa kulutusta kesällä. On tietyllä tavalla negatiivinen lämpötilakorrelaatio, että kun lämpötila nousee, niin kulutuskin nousee, Marko lisää.

Toki myös poikkeuksia elokuun edullisiin spot-hintoihin on. Elokuussa 2022 samaan aikaan ajoittuneet vähätuulinen ajanjakso, ydinvoimaloiden vuosihuollot, naapurimaiden siirtorajoitukset ja hellejakson aikaansaama kysynnän lisääntyminen nostivat pörssisähkön kuukausikeskihinnan yli 26 snt/kWh.

Minkälainen on hyvä tuuli ja onko sähkö silloin aina edullista?

Tuulisia päiviä voidaan ennustaa useiden vuorokausien päähän. Ratkaisevaa on myös, missä päin Suomea tuulee. Tuulinen sää Itä-Suomessa ei juurikaan näy sähkön hinnassa, mutta tuulinen sää maan länsiosassa näkyy todennäköisimmin, koska merkittävä osa tuulivoimaloistamme sijaitsee länsirannikon läheisyydessä.

– Jos tuulisuutta on tulossa, niin kohtuullisella todennäköisyydellä myös edullisia spot-hintojakin on tulossa, vinkkaa Marko Rinta-Korhonen.

Aina tuulinen sää ei kuitenkaan näy heti sähkön hinnoissa, eli tuulisesta säästä huolimatta sähkön hinta voi olla verrattain korkea. Mistä tämä johtuu? Ja voiko tuulla liikaa sähkön tuotannon kannalta?

– Se ei varmaankaan ole ongelma, jos tuulee liikaa. Toki silloin tuulivoimatuotanto alkaa säätämään, ettei kaikkea tuotantoa tuoteta, mitä tuulisuus olisi mahdollistamassa, jos sähkön hinta painuu liikaa alas. Jos taas mennään hyvin voimakkaisiin tuuliin, hirmumyrskyihin, voidaan joutua sulkemaan kokonaisia tuulivoimaloita, ettei mitään vahinkoja tapahdu, Marko Rinta-Korhonen tietää.

Rajuista tuulista puheenollen: Suomessa havaittiin mittaushistorian ensimmäinen hirmumyrsky, Lyly, marraskuussa 2024. Silloin 10 minuutin keskituulen nopeus ylitti hirmumyrskyrajan, 33 m/s, Rauman edustalla.

– Vaikka tuulee, niin sekin ratkaisee, miten muuta tuotantoa on saatavilla. Jos ajatellaan alkukesää, niin tyypillisesti siellä on Olkiluoto-voimaloiden huoltokatkoja menossa. Kun kokonaisuudesta puuttuu merkittävästi ydinvoimaa, niin vaikutusta hintaan on.

Joskus voimakkaat matalapaineet ovat pienikokoisia ja tuulinen alue kattaa vain pienen osan Suomesta, jolloin vaikutus sähkön hintaan ei tule esille.

– Suomessa mennään yhdellä hinnalla koko valtakunnan alueella, hinta on kaikille sama. Meillä ei ole useampia hinta-alueita toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa.

Minkälainen on sitten hyvä tuuli, joka laskee takuuvarmasti sähkön hintaa?

– Jos mennään sähkön hinta edellä, niin edullisia tunteja on enemmän, kun on tasainen tuuli. Puuskat eivät vaikuta sähkön hintaan, vaan tuulen keskiarvo, kertoo Marko.

Kun tuuli on tasaisen voimakasta pitkän aikaa, sähkön hinta on todennäköisesti matala. Suotuisia tilanteita koetaan, kun Pohjois-Atlantin laaja-alaiset matalapaineet vyöryvät Pohjois-Euroopan yli. Erityisesti syksyisin ja talvisin Suomi kuuluu suurikokoisten matalapaineiden reitille. Vuoden tuulisin ja myrskyisin kuukausi on tilastojen mukaan joulukuu, mutta tällöin sähkön hinnassa on jo todennäköisesti voimakasta vaihtelua, koska lämpötilan vaihtelut kasvavat.

Vuoden hyväntuulisin päivä – miksi juuri 26. elokuuta?

Teimme Oomin toimeksiannosta selvityksen, mikä on vuoden hyväntuulisin päivä. Hyväntuulisuus tuntuu sekä sähkölaskulla että iholla: vuoden hyväntuulisimpana päivänä tuuli tuntuu lämpimältä, mutta tuulta on jo sen verran, että se voi alentaa sähkölaskun hintaa. Myös osa ydinvoimaloiden vuosihuolloista on jo takanapäin, pois lukien Loviisan ydinvoimaloiden vuosihuollot, jotka ajoittuvat useimmiten elo-syyskuulle. Vuoden hyväntuulisimpana päivänä täyttyvät myös seuraavat kriteerit.

– Alkuperäinen ajatus oli, että hyväntuulisin päivä on sekä sähkömarkkinoiden että kuluttajien kannalta hyvä päivä, jolloin tuulta olisi tarpeeksi ja hinnat alempana. Ulkoilussakin päivä on miellyttävä – ei ole vielä koleat syystuulet. Tuuli koetaan silloin hyvänä, miellyttävänä, jatkaa Emmi Järvi.

Selvitystä varten kehitimme ns. hyväntuulisuusindeksin, johon vaikuttavat seuraavat tekijät:

• Lämpötilan täytyy olla vielä kesäinen, eli termisen kesän pitää olla käynnissä valtaosassa maata. Termisen kesän aikana vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta.
• Tuulisuuden täytyy lisääntyä, jotta tuulivoimatuotantoa on enemmän ja se alentaa sähkön spot-hintaa. Elokuussa tuulet voimistuvat asteittain kuun loppupuoliskolle mentäessä.
• Pörssisähkön tilastollinen hinta on matala. Esimerkiksi vuonna 2024 elokuussa pörssisähkön hinta oli ennätyksellisen matala.

Indeksi saavutti korkeita arvoja elo–syyskuun vaihteessa ja korkeimmat arvot todettiin 25.–27. elokuuta. Selvityksen mukaan elokuussa tuulisuus lisääntyy tuulivoimaloiden alueella maan länsiosassa kahdessa harppauksessa siten, että ensimmäinen hyppy otettiin juuri ennen elokuun puoliväliä ja seuraava elokuun 25.–27. päivinä.

Tuulimyllyjä sijaitsee runsaasti myös muualla länsirannikon läheisyydessä, joten hypätään tarkastelemaan tilastoja Kauhavan osalta.

Turussakin lämpötila ja tuulisuus on keskimäärin elokuun loppupuolella hyvällä tolalla sähkön spot-hintojen kannalta.

Tuulivoiman merkityksen muutos sähkökaupassa ja vaikutus kulutuskäyttäytymiseen

Tuulivoiman osuus markkinassa on kasvanut viime vuosina.

– Tietyllä tasolla osuus ei ainakaan lähivuosina nouse yhtä voimakkaasti kuin on totuttu, eli muutoksen vauhti vähän hidastuu. Pientä kyllästymistä markkinassa on, Marko Rinta-Korhonen viestii.

Kun tuulivoimaa on saatavilla reilusti, sähkön hinta painuu alemmas.

– Aktiivisimmat spottikuluttajat kohdistavat kulutusta halvimmille jaksoille, jotta saadaan hyödynnettyä niitä. Koko ajan enenevissä määrin kiinnitetään huomiota, milloin sähköä kannattaa käyttää.

Markkina on ollut viime aikoina suotuisa, kun vaihtelu sähkön hinnassa on suurta.

– Markkinahintojen heiluntaa pystyy hyödyntämään aika paljon paremmin. Jos mennään muutama vuosi taakse päin, hinta oli vakaampaa.

Suomalaiset ovat oppineet optimoimaan kulutusta vuosien varrella, mutta automatiikkaa on vielä rajallisesti käytössä.

– Markkina on opettanut käyttäytymistä energiakriisin myötä. En usko, että hirveän paljon vielä automatiikkaa on taustalla, jossa se hoitaisi kulutuksen ohjaamisen. Sitä joutuu itse miettimään, että mitä käyttää ja milloin käyttää, Marko neuvoo.

Pörssisähköä vai määräaikainen sopimus?

Syksyn ja etenkin talven kynnyksellä moni pysähtyy miettimään, mitä tekisi omalle sähkösopimukselle. Tällä hetkellä reilulla kolmanneksella suomalaisista on pörssisähkösopimus.

– Pitkässä juoksussa pörssisähkösopimus on tyypillisesti edullisin. Se vaatii sen, että hyväksyy sähkölaskujen vaihtelevuuden eri kuukausien välillä. Pitää olla halukkuutta ja kyvykkyyttä ajoittaa kulutustaan ja hyödyntää halpoja hintoja. Jos hakee varmuutta ja huolettomuutta, määräaikainen sopimus on parempi ratkaisu. Ja jos ei ole hirveästi kulutusta, jota pystyy säätämään, niin se on helpompi ratkaisu, tietää Marko.

Miten pörssisähkön hinta kehittyy tulevaisuudessa, ovatko hintapiikit suuria?

– Vaihtelua tulee olemaan pitkään, mutta kyllä se tasaantuu väkisinkin. Energiayhtiöt ovat siirtämässä lämmöntuotantoaan sähkökattiloihin, jolloin hyödynnetään halpoja hetkiä markkinoilla. Negatiivisia hintoja tai lähellä nollaa olevia hintoja on varmaankin tulevaisuudessa vähemmän tarjolla.

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 26.8.2025 klo 08.29