Jäät ovat monin paikoin tavanomaista ohuempia – tammikuussa hukkui neljä ihmistä

Järvien jäät ovat etenkin eteläisessä Suomessa edelleen noin 10–20 senttimetriä ajankohdan keskimääräistä paksuutta ohuempia. Tavanomaista ohuempaa jäätä on myös paikoin muualla maassa. Merellä jään laajuus on selvästi tavanomaista pienempi. Tammikuussa hukkui ennakkotietojen mukaan neljä ihmistä.

Suomen ympäristökeskuksen mittausten mukaan jäät ovat tavanomaista ohuempia useissa järvissä, erityisesti eteläisessä Suomessa. Vesistöjen jääpeite on kuitenkin useilla havaintoasemilla vahvistunut helmikuun ensimmäisen viikon aikana tammikuun lopun mittauksesta.

Monilla Etelä-Suomen järvillä jääpeite oli 10. helmikuuta ympäristössä tehdyissä mittauksissa edelleen kymmenkunta senttimetriä ajankohdan keskimääräistä paksuutta ohuempaa, paikoin jopa lähes 20 senttimetriä tavanomaista ohuempaa.

Esimerkiksi Espoon Pitkäjärven jää oli sunnuntaina tehdyssä mittauksessa 16 senttimetriä, mikä on 19 senttimetriä vähemmän kuin tähän aikaan keskimäärin. Nummelassa Hiidenvedellä jääpeite oli tuoreimmassa mittauksessa 20 senttimetriä, kun se on tyypillisesti tähän aikaan 34 senttimetriä.

Helmikuun 10. päivän ympäristön mittauksissa jääpeitteen kokonaispaksuus vaihteli eteläisen Suomen sisävesissä 16 ja 27 senttimetrin välillä. Keskisen Suomen sisävesissä jääpeite vaihteli 22 ja 53 senttimetrin välillä. Jääpeite oli keskisessä Suomessa keskimääräisen paksuuden tuntumassa tai keskimääräistä ohuempi.

Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin havaintopaikoilla jään paksuus vaihteli viime mittauksissa 37 ja 63 senttimetrin välillä.

Pohjoisessa oli niin ajankohdalle tavanomaisia kuin tavanomaista paksumpia ja tavanomaista ohuempiakin jäitä. Esimerkiksi Kilpisjärvellä ja Utsjoen Kevojärvellä jääpeite oli noin 10 senttimetriä keskimääräistä ohuempaa. Sodankylän Unarin ja Inarijärven jäänpaksuus oli puolestaan lähes 10 senttimetriä keskimääräistä paksumpaa.

Katso järvivesien jäänpaksuus Forecan sivuilta!

Merellä jäät laajalti vähissä – ”Nyt syntyville jäille ei heti kannata lähteä ulkoilemaan, vaan niiden pitää myös vahvistua”

Merialueiden osalta etelärannikolla Suomenlahdella, lounaisrannikolla Saaristomerellä sekä länsirannikolla Selkämerellä merijäät ovat enimmäkseen vähäisiä tai jäitä ei ole ollenkaan. Suomenlahdelta Selkämerelle jäätä onkin selvästi vähemmän kuin tähän aikaan vuodesta yleensä.

Merenkurkun ja Perämeren rannikon edustalla jääpeitteen paksuus on ajankohdalle tavanomainen, paikoin jopa suurempi kuin ajankohdan keskiarvo. Perämeren rannikolla jäiden paksuudeksi on mitattu 10–55 senttimetriä. Perämerellä kauempana rannikosta jäät ovat tavanomaista ohuempia, keskellä Perämerta on edelleen sulaa.

Kokonaisuudessaan merijään laajuus on tällä hetkellä tavanomaista pienempi.

– Merijäitä on nyt vähänlaisesti, muttei tilanne poikkeuksellinen ole, epätavallinen ehkä. Jäällisen alueen laajuus on nyt hiukan yli 40 000 neliökilometriä. Jäitä on lähinnä Perämerellä ja Merenkurkussa ja sitten paikoitellen pitkin Suomen rannikkoa. Suomenlahden itäisimmässä perukassa Pietarin ja Viipurin edustoilla on jonkin verran jäätä, toteaa vanhempi merijääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.

Vainion mukaan 20 viime talven aikana vähemmän jäätä tässä vaiheessa on ollut talvina 2008, 2015, 2020 ja 2023.

– Talvina 2008 ja 2020 jäätä oli selvästi alle puolet tämänhetkisestä määrästä. Toisaalta vastaavana ajanjaksona keskimäärin jäätä on tähän aikaan ollut tuplaten. Eli talvetkaan eivät ole veljiä keskenään, Jouni Vainio sanoo.

Jääpeitteen laajuuden ajankohdan keskiarvo näihin aikoihin vuodesta on 75 000 – 78 000 neliökilometriä. Tilastoissa pienin tähän aikaan vuodesta mitattu jään laajuus on ollut 14 000 neliökilometriä ja suurin 207 000 neliökilometriä. Viime vuonna tähän aikaan jään laajuus oli 135 000 neliökilometriä.

Nyt sää on kylmenemässä loppuviikoksi. Myös ensi viikolle ennustetaan pakkassäätä.

– Kylmempi jakso varmaan lisää jäiden määrää ja jäällisen alueen laajuutta, sillä merivesi on monilla alueilla lähellä jäätymispistettään. Ehkäpä kylmän jakson aikana Perämeri on kauttaaltaan jäällistä aluetta ja itäisen Suomenlahden rannoille muodostuu jäätä. On hyvä kuitenkin muistaa, että näille nyt syntyville jäille ei heti kannata lähteä ulkoilemaan, vaan niiden pitää myös vahvistua. Kulkijan alla olisi hyvä olla kymmenisen senttimetriä teräsjäätä, ennen kuin sinne menee. Ja ne pelastautumisen kannalta tärkeät jäänaskalit kaulaan, jos jäille menee. Jos jää pettää, niin ilman niitä pelastautuminen on vaikeaa, Jouni Vainio muistuttaa.

Suomeen virtaa lähipäivinä kylmempää ilmaa pohjoisesta

Sää siis kylmenee loppuviikoksi. Pakkaslukemat riippuvat paljolti pilvisyydestä ja tuulisuudesta.

– Ennusteen mukaan lämpötilat pysyvät torstaista alkaen toistaiseksi pakkasen puolella, eli jääpeitteellä on mahdollisuus paksuuntua. Pakkaslukemat vaihtelevat suuresti pilvisyyden ja tuulen mukaan, mutta heikon tuulen ja selkeän sään tilanteessa etelässä pakkasta voi olla jopa 10–20 astetta, maan keskiosassa 15–25 astetta ja Lapissa enimmillään jopa reilusti yli 30 astetta. Toisaalta pilvisissä ja vähänkin tuulisissa tilanteissa pakkaslukemat jäävät huomattavasti miedommiksi, kertoo Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Lumisateet jäävät loppuviikolla vähäisiksi, mutta paikoin tulee heikkoja lumisateita.

Neljä ihmistä hukkui tammikuussa

Tammikuussa hukkui ennakkotietojen mukaan neljä ihmistä, kertoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto. Kaksi hukkumisista tapahtui jäihin vajoamisen seurauksena, yksi veteen putoamisen seurauksena ja yhdessä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.

Suomen ympäristökeskus muistuttaa, että pelkkien jäänpaksuushavaintojen perusteella jäälle ei tule mennä, koska jään laatu ja paksuus vaihtelevat suuresti samankin järven eri kohdissa ja eri vesistöissä. Jäätilannekartan perusteella ei voi päätellä minkään vesistön todellista jäänpaksuutta. Jäänpaksuushavainnot edustavat mittauspäivänä vain kyseistä paikkaa. Havainnot ovat siten suuntaa-antavia eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto muistuttaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ennakkotilastojen mukaan Suomessa hukkuu jäihin vajoamisen seurauksena vuosittain keskimäärin 18 ihmistä, joista 87 prosenttia on miehiä. Useimmat hukkumiset tapahtuvat sisävesistöissä. Kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.

Lue seuraavaksi: Kevään ennuste julki – tältä näyttää maalis–toukokuun jakso!

Uusi kuukausiennuste: Viikon edetessä muutos säähän – katso talvilomakauden ennuste

Sää kylmenee: Etelässäkin jopa 10–20 pakkasastetta mahdollista – kauanko kylmä jakso kestää?

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 12.2.2025 klo 19.19