Heinä–syyskuun ennuste on nyt tässä: Suomessa vahva signaali – Loppuvuoden El Niño ehkä historiallisen voimakas
-0-udncpxxz.jpg "Aurinko laskee")
Tuore vuodenaikaisennuste ulottuu heinäkuusta syyskuuhun. Sen mukaan keskikesä ja syksyn alku ovat keskilämpötilaltaan tavanomaista lämpimämmät niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa. Loppuvuonna El Niñon odotetaan olevan mahdollisesti jopa historiallisen voimakas.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut pitkän ennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen heinä–syyskuun jaksolle.
Vuodenaikaisennusteen mukaan heinä- syyskuun jakso on tavanomaista lämpimämpi niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Ero keskiarvoon on suurin Keski-Euroopassa.
Jakson sademäärä vaihtelee Suomessa tavanomaisesta vähäsateiseen. Keski-Euroopassa sateita tulee laajalti vähemmän kuin keskimääräisen heinä- syyskuun jakson aikana. Eteläisessä Euroopassa puolestaan sateita ennustetaan tulevan enemmän kuin ajankohdan keskiarvo.
Ennusteen perusteella näyttää siltä, että kolmen kuukauden aikana Keski-Euroopan korkeapainetilanteita esiintyy tavanomaista heinä- syyskuuta enemmän, ja että korkeapaineet ulottuvat tavanomaista useammin myös Suomeen asti pitäen meiltä sateet poissa ja sään ajankohtaan nähden lämpimänä. Heinä-elokuulle osuessaan lämpimät korkeapainetilanteet saattaisivat toteutua esimerkiksi hellejaksoina.
Heinä-syyskuun vuodenaikaisennuste: Edessä on tavanomaista lämpimämpi kesä ja alkusyksy
ECMWF:n uusimman vuodenaikaisennusteen mukaan heinä- syyskuun jakso on koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Lämpötilapoikkeamissa kuukausikohtaisissa ennusteissa kuukaudet eivät juuri erotu toisistaan, vaan heinä-, elo- ja syyskuu ovat kaikki myös yksittäin katsottuna keskimääräistä lämpimämpiä niin meillä kuin lähes koko Euroopassa.
Kuukausikohtaisten sadepoikkeamakarttojen perusteella heinäkuu voisi paikoin olla meillä jopa tavanomaista sateisempi, tavanomaista sateisempi alue ulottuu Norjan vuoriston pohjoispuoliskolta pohjoisen Ruotsin yli Suomeen, itäiseen Eurooppaan ja Venäjälle. Läntisessä Euroopassa puolestaan sateet jäävät ajankohdan keskiarvoihin verrattuna vähäisiksi. Heinäkuun ennusteen perusteella näyttää siltä, että läntisessä Euroopassa esiintyisi tavanomaista enemmän korkeapainetilanteita, jotka pakottaisivat sateet liikkumaan osin Suomen yli. Sää olisi meillä silti kuukausikeskiarvoissa lämmintä.
Elokuun sadekartan perusteella sateita on ennustettu tulevan meillä vähemmän kuin keskimääräisessä elokuussa. Kartan värit saattaisivatkin viitata tavanomaista yleisempiin elokuisiin korkeapainetilanteisiin, ehkä myös hellejaksoihin niin Suomessa kuin laajalti Keski- ja Pohjois-Euroopassa.
Syyskuun sadepoikkeamakartta muistuttaa paljon elokuun karttaa, sen perusteella korkeapainetoiminta saattaisi olla vielä syyskuussakin Suomessa jonkin verran yleisempää kuin keskimääräisenä vuonna.
Syyskuussa korkeapaineet eivät kuitenkaan yleensä enää tarkoita hellesäätä, vaikka syyskuiset hellepäivätkään eivät ole täysin poislaskettu vaihtoehto. Pikemmin kyse olisi paluusta elokuisen kaltaisiin lämpötiloihin ja syksyn lähestymisestä tavanomaista verkkaisempaan tahtiin.
Loppuvuoden El Niño saattaa olla jopa historiallisen voimakas
ENSO-kierron ennusteiden mukaan pian on alkamassa El Niño -vaihe, jonka useiden ennustelaitosten mukaan odotetaan olevan ehkä jopa mittaushistorian toistaiseksi voimakkain.
El Niño -vaiheessa trooppisen Tyynenmeren itään painottuvan osan pintalämpötila nousee alueen keskiarvoja korkeammaksi. El Niñon ennustetaan olevan heikko, jos meren pintalämpötilan poikkeama on yli 0,5 astetta, mutta alle asteen tavanomaista korkeampi; tavanomainen, jos lämpötilaero on asteesta kahteen, ja voimakkaasta tai super-El Niñosta aletaan puhua, jos lämpötilaero on yli kaksi astetta. Nyt ennustetut pintalämpötilaerot tietyllä merenpinta-alueella ovat suuressa osassa ennustemalliajoista 3–4 asteen luokkaa, ja loppuvuoden El Niñon ennustetaankin olevan jopa ennätyksellisen voimakas.
Merenpinnan voimakas lämpeneminen vaikuttaa esimerkiksi sateiden jakaantumiseen ja ruoan saatavuuteen laajoilla alueilla maailmassa. Esimerkiksi Etelä-Amerikan länsirannikoille ennustetaan rankkasateita, kun taas Australian ja Indonesian itäisissä osissa on odotettavissa kuivuutta ja kohonnut maastopalojen riski. Suomessa El Niñon vaikutus hautautuu niin monien säähän vaikuttavien tekijöiden joukkoon, että täyttä varmuutta sen vaikutuksista Suomen ilmastoon ei ole. Kylmän talven todennäköisyyttä pidetään meillä kuitenkin El Niño -vuosina korkeampana kuin ENSO-kierron muiden vaiheiden vuosina.
El Niñossa lämmin merenpinta nostaa maapallon keskilämpötilaa korkeammaksi voimistaen kasvihuoneilmiön lämmittävää vaikutusta. Onkin todennäköistä, että loppuvuonna ja ensi vuonna tullaan mittaamaan uusia maapallon keskilämpötilan ennätyksiä.
Tulevan El Niño -vaiheen voimakkuuden takia myös siihen liittyvien sääilmiöiden voimistumisen riski on tavanomaista El Niño -vuotta korkeampi.
Lue seuraavaksi:
Mikä on El Niño ja miten se syntyy?
Mikä on La Niña ja miten se syntyy?
Suomen sää heinäkuussa tilastojen mukaan
