Sydäntalven lumitilanne Suomessa: Yli puolen metrin ero alueiden välillä

Lumitilanne vaihtelee nyt paljon Suomen eri osien välillä, mutta ainoa lumeton havaintoasema 28. tammikuuta oli Ahvenanmaalla.

Tammikuu lähestyy loppuaan, ja talvisen kylmää säätä on nyt kestänyt viikkojen ajan. Siitä huolimatta suuressa osassa maata lunta on ajankohtaan nähden melko vähän.

Suomen ainoa lumeton havaintoasema tammikuun 28. päivänä oli Ahvenanmaan Jomalassa. Suurin lumensyvyys oli puolestaan Lapissa Sodankylän Tähtelässä, jossa oli aamukahdeksalta 78 senttimetriä.

Lounaissaariston lisäksi lunta oli paikoin länsi- ja lounaisrannikolla vajaat 5 senttimetriä. Yleisesti maan etelä- ja länsiosassa oli kuitenkin 5–20 senttimetrin hanki. Tällä kertaa ero lännen ja idän välillä ei ole kovin suuri, sillä maan itäosassa lumensyvyys vaihteli 20 senttimetrin molemmin puolin.

Pohjoisessa alueellinen vaihtelu oli sen sijaan merkittävää, Pohjois-Pohjanmaan länsiosan vajaasta 20 senttimetristä Keski- sekä Pohjois-Lapin laajalti 50–70 senttimetriin.

Miten lumitilanne eroaa nyt tavanomaisesta? Vertailuun käytetään tässä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämiä pitkän ajan tilastoja. Suomessa ilmasto on etelärannikolla hyvin erilainen kuin Pohjois-Karjalan vaaramaisemissa tai Pohjois-Lapissa mm. meren läheisyyden ja maaston korkeuden vuoksi, ja tämä näkyy myös lumimäärissä. 

Tavanomaiset lumensyvyydet tammikuun lopussa vertailukaudella 1991–2020: 

• Lounaan saaristossa on 5 senttimetrin molemmin puolin ja länsirannikolla enimmäkseen 5–20 senttimetriä.
• Muualla maan eteläosassa on Varsinais-Suomen 10 ja 20 senttimetrin väliltä Etelä-Karjalan 20–40 senttimetriin. 
• Maan keskiosassa vaihtelee länsirannikon 10 senttimetrin vaiheilta Keski-Suomen maakunnan 30–40 senttimetriin ja Pohjois-Karjalan 30–60 senttimetriin.
• Oulun seudulla lunta on noin 30 senttimetriä, Kuusamossa 60 senttimetrin vaiheilla ja Keski- sekä Pohjois-Lapissa monin paikoin 60–80 senttimetriä.

Etelässä tämän hetken tilanne vaihtelee siis havaintoasemittain: toisaalla lunta on vähän, toisaalla taas keskimääräistä enemmän. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lunta on ajankohtaan nähden reilusti, noin 20 senttimetriä, joka on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Savossa. 

Maan keskiosassa, varsinkin idässä, lunta on sen sijaan tavallista selvästi vähemmän. Jyväskylän lentoasemalla lumensyvyys on 16 senttimetriä tyypillisen noin 30 senttimetrin tilalta ja Nurmeksen Valtimossa 17 senttimetriä vajaan 40 sijaan.

Käytännössä pitää mennä Lappiin asti, että osassa havaintoasemista lunta on selvästi enemmän kuin tavallisesti tähän aikaan. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä tammikuun lopussa on keskimäärin noin 60 senttimetriä lunta, kun nyt on jo lähellä 80 senttimetriä.

Tyypillisesti lumensyvyys on Suomessa suurimmillaan maaliskuun puolella, Lapissa jopa vasta huhtikuun alussa, joten lunta on todennäköisesti tulossa lisää vielä koko maahan.

Taustalla alkutalven sää

Pelkkä kylmä tammikuu ei riittänyt peittämään Suomea paksuun hankeen, sillä kylmyys tuli suurimmaksi osaksi vähäsateisen korkeapainesään myötä. Vaikka lumihiutaleita on leijaillut viime aikoina pitkin maata päivästä toiseen, ei kertymä vedeksi sulatettuna ole ollut merkittävä.

Joulukuun säällä oli toisin sanoen suuri merkitys nykyiseen lumitilanteeseen. Silloin Suomi jakautui kahtia: Lapissa oli talvista ja tavanomaista sateisempaa, joten siellä lumitalvi pääsi jo viime vuoden puolella hyvään alkuun. Muualla maassa oli lauhaa ja lunta alkoi kertyä kunnolla vasta joulun jälkeen.

Lue seuraavaksi: Miksi lumen syvyys vaihtelee, vaikka lunta ei ole satanut lisää eikä se ole sulanut?

Anna Latvala
meteorologi

Päivitetty 28.1.2026 klo 18.34