Sääuutiset ja blogi> Katso tammi–maaliskuun pitkä ennuste: ”Talven ennusteessa on ristiriitaisia…
Vuodenaikaisennuste |

Katso tammi–maaliskuun pitkä ennuste: ”Talven ennusteessa on ristiriitaisia signaaleja”

Talven kaarelle taivuttamia puita.
Tammi–maaliskuun sademäärien ennakoidaan olevan Suomessa enimmäkseen lähellä jakson keskimääräisiä sademääriä. Arkistokuva: Maija Savolainen, Petäiskylä, Nurmes, 14.1.2022

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen kolmen kuukauden pitkä sääennuste näyttää, että tammi–maaliskuun jakso olisi Suomessa keskimääräistä lämpimämpi. Vaikka tämä ennuste toteutuisi, myös kylmät pakkasjaksot ovat mahdollisia Suomen vaihtelevassa talvisäässä. Tammi–maaliskuun sademäärä on ennusteen perusteella Suomessa laajalti lähellä tavanomaista. Ennusteessa on kuitenkin meteorologin mukaan joitain ristiriitaisuuksia.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. joulukuuta kolmen kuukauden ennusteen tammi–maaliskuun jaksolle. Jakson keskilämpötilan ennustetaan olevan koko Suomessa keskimääräistä korkeampi.

– Tuoreimman vuodenaikaisennusteen mukaan jakson keskilämpötila on Suomessa tammi–maaliskuussa 0,5–2 astetta tavanomaista korkeampi. Maan pohjoisosassa poikkeama on 1–2 astetta ja maan etelä- sekä keskiosassa 0,5–1 astetta, toteaa Forecan meteorologi Joonas Koskela.

Vaikka keskimääräistä lämpimämpi kolmen kuukauden jakso toteutuisikin, Suomen vaihtelevassa säässä myös kylmät pakkasjaksot ovat mahdollisia läpi talven.

ECMWF:n ennuste lämpötilojen poikkeamista tammi–maaliskuulle 2023. Tammi–maaliskuun jaksosta ennakoidaan Suomessa 0,5–2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Ennuste näyttää tavanomaista lämpimämpää jaksoa lähes koko muuhunkin Eurooppaan.
ECMWF:n ennuste lämpötilojen poikkeamista tammi–maaliskuulle 2023. Tammi–maaliskuun jaksosta ennakoidaan Suomessa 0,5–2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Ennuste näyttää tavanomaista lämpimämpää jaksoa lähes koko muuhunkin Eurooppaan.

Myös suureen osaan muuta Eurooppaa ennakoidaan hieman tavanomaista lämpimämpää tammi–maaliskuun jaksoa. Pienimmät poikkeamat ovat läntisessä Euroopassa, missä ollaan mahdollisesti paikoin lähellä ajankohdan keskimääräisiä lämpötiloja.

Sademäärät Suomessa lähellä tavanomaisia

Tammi–maaliskuun ennusteessa Suomen sademäärässä ei näy juurikaan merkkejä tavanomaista sateisempaan tai tavanomaista kuivempaan suuntaan. Ainoastaan pienessä osassa Lappia voisi olla aavistuksen tavanomaista sateisempaa.

– Sademäärässä ei tammi–maaliskuun jaksolla näy juurikaan signaalia Suomeen. Oikeastaan suurin osa Eurooppaa on sademäärältään keskimääräinen. Keski-Euroopan seudulla ja Kaakkois-Euroopassa voi olla normaalia vähäsateisempaa ja vain paikoin Välimerellä sekä Suomen osalta Itä-Lapissa sekä Suomen koillispuolella on vähän keskimääräistä sateisemman sään signaali, Joonas Koskela sanoo.

Ilmanpaineen osalta suurin poikkeama löytyy Suomen etelä- ja lounaispuolelta. Ennusteen perusteella korkeamman ilmanpaineen alue ulottuu tammi–maaliskuussa Venäjältä Baltian maiden ja Etelä-Skandinavian yli Pohjois-Atlantille.

– Tuoreiden pitkien ennusteiden mukaan todennäköisyys korkeapainevoittoiselle säälle on hieman koholla Euroopan alueella. Yksittäisiä kuukausia tarkasteltaessa tammikuu hieman korostuu. Helmi- ja maaliskuun osalta ennusteessa on tammikuuta enemmän epävarmuutta, Joonas Koskela sanoo.

Ennusteessa ristiriitaisuuksia

ECMWF:n pitkä ennuste ei tällä kertaa ole helposti tulkittavissa, sillä osa ennusteen tiedoista on meteorologin mukaan hieman ristiriidassa toistensa kanssa.

– Talven ennusteessa on ristiriitaisia signaaleja. Mielenkiintoiseksi ennusteen tekee se, että vaikka Euroopan yllä näkyykin korkeamman ilmanpaineen signaali, on ennuste samalla suurimmassa osassa mannerta keskimääräistä lämpimämpi. Vaikka taustalla vaikuttaa myös ilmastonmuutos, olisi ilmanpaine-ennusteen perusteella odottanut ainakin lähempänä keskimääräistä olevaa lämpötilaennustetta. Varsinkin, jos matalapainetoiminta on tulevina kuukausina keskimääräistä heikompaa, odotettavissa voisi olla ennemminkin kylmempään kuin lauhempaan nojaavaa talvisäätä, Joonas Koskela pohtii.

Meteorologi muistuttaakin Suomen sään vaihtelevuudesta sekä pitkien ennusteiden epävarmuudesta.

– Suomen sää on joka tapauksessa niin vaihtelevaa, että liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kolmen kuukauden keskiarvoista kannata vetää. Vaikka korkeapaineita esiintyisikin Euroopan alueella useammin tai keskimääräistä pidempään, myös matalapaineiden sävyttämää talvisäätä on odotettavissa, Joonas Koskela sanoo.

Myös amerikkalainen National Weather Service ennakoi Suomeen keskimääräistä lämpimämpää tammi–maaliskuun jaksoa. Tämän ennusteen mukaan jakso olisi Suomessa hieman tavanomaista sateisempi.

Pilvisempi, mutta valoisa pakkaspäivä.
Alkuvuonna 2022 tammikuu alkoi kylmänä, mutta lopulta sekä tammi-, helmi- että maaliskuun keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata keskimääräistä korkeampia. Helmikuussa satoi paikoin ennätyksellisen paljon. Arkistokuva: Marja Hannukainen, Vaala, 3.1.2022

Talven sää kiinnostaa Suomessa ja muualla Euroopassa nyt erityisesti energiakriisin ja sähkömarkkinoiden epävarman tilanteen takia. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoittanut, että suurten epävarmuuksien takia suomalaisten on syytä varautua tulevana talvena mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin.

Tilanne olisi erityisen haastava silloin, jos kireä pakkasjakso koettelisi yhtäaikaisesti Suomea ja muita Itämeren alueen maita.

Lue myös uusin kuukausiennuste!

Kolmen kuukauden pitkä ennuste voi toteutua monella tavalla

Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta. Kolmen kuukauden ennuste voikin toteutua monella tavalla.

Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä ennusteen tarkkuus on selvästi tropiikkia heikompi.

Pitkiin ennusteisiin tuleekin suhtautua tietyllä varauksella.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 5.12.2022 klo 18.12

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat