Alkuvuoden myrskytilanne hämmentää meteorologinkin: ”En löydä vastaavaa tilastoista”

Suomessa on ollut alkuvuoden aikana jo 13 myrskypäivää ja se on paljon. Viimeisen 1,5 kuukauden aikana meillä on myrskynnyt enemmän kuin useampana vuonna yhteensä. Myrskyt eivät vielä olleet tässä, sillä jo uusi tekee tuloaan viikonloppuna.

Alkuvuonna jo 13 myrskypäivää, viime vuoden saldo 12

Alkuvuosi on ollut meillä niin myrskyisä, että jo pelkästään tammikuun aikana myrskypäiviä esiintyi kahdeksan kappaletta. Se on iso määrä: en löydä vastaavaa tilastoista. Helmikuun aikana myrskysaldoon on kilahtanut viisi päivää lisää, mikä tarkoittaa yhteensä jo 13 päivää alkuvuoden ajalta. Keskimäärin tammikuussa myrskypäiviä on 3,1 ja helmikuussa 1,8 kappaletta.

Myrskypäiväksi määritellään päivä, jolloin ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla tuulen 10 minuutin keskinopeus yltää yli myrskyrajan (21 m/s) kolmen tunnin välein tehtävissä säähavainnoissa.

Kun tarkastelee tuulitilastoja menneiltä vuosilta, käy ilmi, että useampana vuonna myrskypäiviä on kokonaisuudessaan ollut vähemmän kuin tämän alkuvuoden aikana. Eikä vertailukohtaa tarvitse hakea kaukaa: viime vuonna myrskypäiviä oli vain 12 kappaletta (tammikuussa neljä, helmikuussa yksi).

Myös vuosina 2016, 2014, 2009 ja 2002 myrskypäivien lukumäärä oli alle 13. Vuonna 2014 rekisteröitiin myrskypäivien minimiennätys: niitä oli vaivaiset kahdeksan kappaletta.

Vielä tässä vaiheessa on varhaista sanoa, yltääkö tämän vuoden myrskytilanne tilastoissa korkealle vai tyssäävätkö myrskyt raivokkaan alkuvuoden jälkeen. Kesää kohden mentäessä myrskyjen määrä luonnollisestikin vähenee: maaliskuussa myrskypäiviä on keskimäärin 1,4, huhtikuussa 0,8 ja toukokuussa enää 0,4 kappaletta.

Myrskyillä selvä yhteys tämän talven ennätyslämpöön: Helsingin keskilämpötila jo korkeampi kuin koskaan aikaisemmin

Kulunut talvi kätkee toisenkin tilastoihmeen, joka loksauttaa meteorologin leuat auki: keskilämpötiloissa lähennellään kaikkien aikojen ennätyksiä ja näyttää todennäköiseltä, että ainakin osassa maata kuluneesta talvesta (joulu-helmikuu) muodostuu kaikkien aikojen lämpimin. Näin on esimerkiksi käymässä Helsingissä.

Keskilämpötila ajanjaksolla 1.12.2019-17.2.2020 on ollut korkeimmillaan Kökar Bogskärin merellisellä havaintoasemalla peräti 4,2 astetta. Helsinki Kaisaniemen mittausasemalla keskilämpötila on 2,5 astetta. Helsingin edellinen ennätys, 1,4 astetta (talvi 2007-2008), on näillä näkymin menossa heittämällä rikki.

Ennätyksiä rikkovasta talvilämmöstä saamme kiittää (tai kirota) Atlantilla syntyneitä myrskymatalapaineita, joiden raivokkaat tuulet ovat kuljettaneet merellistä lämpöä Suomeen saakka. Korkeat talvilämpötilat ovat meillä aina kytköksissä tuuleen ja sen siirtämään lämpöön: jos tuuli tyyntyy, lämpötila laskee. Nyt olemmekin saaneet kokea tyypillisen Länsi-Norjan talvi-ilmaston, jonne Atlantin matalapaineet kuljettavat tyypillisenä talvena jatkuvalla syötöllä voimakkaita tuulia, sateita ja lämpöä.

Uusi myrsky vaanii Suomea viikonloppuna

Nyt menee sormi suuhun, sillä en enää muista, kuinka monta kertaa olen kuluneen talven aikana todennut tämän saman litanian: ”Suomea lähestyy viikonloppuna uusi myrsky ja sää lauhtuu”.

Mutta kerta vielä kiellon päälle: Suomea lähestyy viikonloppuna uusi myrsky ja sää lauhtuu.

Islannin edustalla on nyt melkoinen matalapaineiden perhe, josta irtaantuu viikonlopuksi yksi osakeskus kohti Suomea. Perjantain ja lauantain aikana se voimistaa meillä tuulia ja on mahdollista, että tästä kilahtaa taas yksi päivä lisää vuoden 2020 myrskysaldoon. Tilanne ei kuitenkaan vaikuta yhtä dramaattiselta kuin Dennis-myrskyn yhteydessä: tällä kertaa olisin enemmänkin huolissani tulvivista joista ja merestä – varsinkin maan lounais- ja länsiosassa.

Markus Mäntykannas