Paikanna

    Sadetutka – miten se toimii ja mitä tietoa siitä saa?

    Sääkartat
    Sadetutkassa voimakas sade näkyy violetteina kaikuina, heikompi vaaleansinisenä.
    Forecan sadetutkassa voimakas sade näkyy violetteina kaikuina, heikompi vaaleansinisenä. Kuva: Foreca

    Sadetutkan toiminta perustuu mikroaaltopulsseihin. Sadetutkasta voi seurata sadealueen sijaintia, liikettä, sateen voimakkuutta, olomuotoa ja sateeseen liittyvää salamointiakin.

    Sadetutka lähettää ympärilleen mikroaaltopulsseja, jotka heijastuvat takaisin sadepisaroista ja lumihiutaleista. Heijastumisen voimakkuus paljastaa sateen intensiteetin.

    Mitä tietoa sadetutka tarjoaa?

    Forecan sadetutkasta näkee sadealueen etenemissuunnan, sateen voimakkuuden ja salamaniskut. Säätutkassamme heikko sade on merkitty vaaleansinisellä sävyllä, kun taas voimakkaampi sade erottuu violetin sävyisenä. Väritys ei ole kansainvälisesti yhtenäinen – eri säätutkissa sateen intensiteettiä korostetaan eri tavoin.

    Forecan säätutkassa sadealueen liikkeitä pystyy seuramaan joko 15 tai 60 minuutin välein. Lisäksi tutkassa näkyy sade-ennuste, joka huomioi sateen havaitun liikkeen sekä intensiteetin ja tämän tiedon avulla pystytään tarjoamaan melko tarkka ennuste sadealueen tai -kuuron etenemisestä lähitunteina. Ennusteessa otetaan huomioon myös tuulen vaikutus.

    Sadetutka on lyömätön työkalu kesällä

    Kesän kuurosateet ovat usein paikallisia ja lyhytkestoisia. Niiden sijaintia ja ajoitusta on lähes mahdotonta ennustaa etukäteen. Sadetutka onkin kesällä paras mahdollinen tapa seurata yksittäisten kuuropilvien liikettä – niiden elinkaari voi olla vain muutamia tunteja.

    Pienimmät sadekuurot voivat olla halkaisijaltaan vain muutamia kilometrejä. Näin pienialaisen sateen ennustaminen etukäteen on mahdotonta.
    Pienimmät sadekuurot voivat olla halkaisijaltaan vain muutamia kilometrejä. Näin pienialaisen sateen ennustaminen etukäteen on mahdotonta, joten sadetutkan seuraaminen kannattaa. Kuva: Foreca

    Dopplertutkan toimintaperiaate

    Nykyään suurin osa säätutkista on pulssidopplertutkia, joilla saadaan selvitettyä myös sadealueen liikenopeus. Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan toiminnassa olevaa sadetutkaa.

    Dopplertutkan toiminta perustuu Dopplerin ilmiöön: säätutka lähettää ja vastaanottaa koko ajan mikroaaltoja, joiden takaisinsironnasta voidaan päätellä mikroaaltopulssin teho (sateen voimakkuus), matka-aika (sadealueen etäisyys tutkasta) ja pulssin vaihesiirtymä (sadealueen liikenopeus). Mikroaaltopulsseja lähetetään ja vastaanotetaan antennin kautta.

    Säätutkan antennia liikutetaan sekä sivu- että korkeussuunnassa täyden ympyrän verran eli 360 astetta. Mittauksessa hyödynnetään useita korkeuskulmia, jolloin sadetilanne saadaan selvitettyä ympäröivästä ilmakehästä kolmiulotteisesti. Säätutkat mittaavat myös tuulen nopeutta, sillä se vaikuttaa olennaisesti kunkin sadealueen tai -kuuron etenemiseen.

    Lue seuraavaksi: 

    Päivitetty 16.6. klo 15.07

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa