Piti paistaa, mutta satoi kaatamalla, tai toisinpäin – miksi sade-ennuste voi mennä aivan päälaelleen?
Monille tuttu tilanne: paikallissääennusteessa näkyy aurinkoinen päivä – mutta yhtäkkiä sataa useampi millimetri muutamassa minuutissa. Tai päinvastoin; ennusteessa näkyy sadetta, mutta pisaraakaan ei näy maassa. Miksi näin voi käydä?
Ennusteen ongelmat ovat turhauttavia niin ennusteen katsojalle, joka saattaa tehdä päiväsuunnitelmansa sade-ennusteen perusteella, kuin myös ennustetta seuraavalle ja sitä tarpeen mukaan muuttavalle vuorossa olevalle meteorologille.
Kesäiset sadekuuropäivät ovat ennustamisen kannalta niitä vaikeimpia. Tämä näkyy myös asiakaspalautteiden määrässä joka kesä sadekuurotilanteiden yhteydessä.
Sadekuuropäivä on mahdoton ennustaa täydellisesti
Sadekuuropäivinä tulevat säätä ennustavien tietokoneiden rajat vastaan.
Säätä ennustavat tietokoneet ovat supertietokoneita, joiden tietokonesalit ovat suuria huoneita, ja joissa käytetään uusinta ja suorituskykyisintä olemassa olevaa teknologiaa.
Maailmanlaajuisten ennusteiden tekijät joutuvat tehokkaimmista mahdollisista tietokoneista huolimatta tasapainottelemaan jatkuvasti.
Toisaalta ennusteista halutaan niin tarkkoja kuin mahdollista, mutta toisaalta ennusteen tekemiseen kuluvan laskenta-ajan on oltava riittävän lyhyt, että ennusteen tekemisessä on järkeä. Ennuste ei hyödytä ketään, jos se valmistuu vasta kaksi viikkoa ennusteajon aloittamisen jälkeen.
Tällä hetkellä maailmanlaajuisissa ennusteissa, jotka toimivat kaikkien sääennusteiden pohjana, erotuskyky on vaakasuunnassa 8–10 kilometrin luokkaa. Se tarkoittaa käytännössä, että pisteet, joihin ennusteet tehdään, sijaitsevat 8–10 kilometrin välein. Väleissä oleviin kohteisiin tietokoneet tekevät ennusteet täydentämällä sen perusteella, mitä varsinaisiin ennustepisteisiin on ennustettu.
Miten tämä liittyy sadekuuroihin?
Sadekuurot ovat meteorologisesti varsin pienikokoisia otuksia. Sadekuuron pohja voi olla pienempi kuin neliökilometrin kokoinen. Myös sadekuurojen syntypaikat ja -hetket ovat, jos eivät täysin satunnaisia, ainakin sen verran vaihtelevia, että niiden ennustaminen on mahdotonta.
Kartalla sadekuuropäivä saattaa näyttää esimerkiksi tältä. Tässä kuvassa sadekuuroja on vielä varsin pieni määrä.
Kartta on usein sadekuurotilanteissa kuin kärpässienen pinta – täynnä pieniä sadekuuropilkkuja. Sääennustetietokoneelle, joka ennusteita tekee, pilkut ovat yksinkertaisesti aivan liian pieniä ja tiheässä erotettavaksi 8–10 kilometrin välein sijaitsevilla ennustepisteillä.
Kun otetaan mukaan aika, ennustamisen vaikeustaso nousee. Kukin pikku sadekuuropilkuista elää oman elämänsä. Osa sataa vartin ajan, osa tunnin ajan. Sadetutkakuvassa pilkkuja syntyy ja kuolee jatkuvasti. Jotkut yhdistyvät ja pysyvät hengissä pidempään. Kaikki liikkuvat alueella vallitsevan ilmavirtauksen mukana.
Useat sääennustetietokoneet tekevät ennustetta tiheimmillään tunnin aika-askelin. Ne ennustavat kunkin ennustepisteen säätilan joka tasatunnille. Kun sadekuuron elinaika voi olla selvästi alle tunnin, kahden ennustehetken välillä ehtii tapahtua paljon asioita, jotka jäävät tietokoneiden erotuskyvyn ulkopuolelle.
Miten sadekuuroja voi edes yrittää ennustaa?
Koska sadekuurojen koko ja ajallinen kesto tekevät yksittäisten sadekuurojen ennustamisen tietokoneitse mahdottomaksi, tietokoneet eivät edes yritä saada kiinni kaikkien sadekuurojen aikoja ja paikkoja.
Sen sijaan tietokoneista on tullut varsin taitavia ennustamaan alueita, joilla sadekuuroja esiintyy sekä sademääriä, joita tuolla alueella voi tulla.
Meillä Forecalla täsmäsääennusteissa sadekuurojen mahdollisuus esitetään sademääräpalkkien yhteydessä.
Sademääräpalkin kiinteävärinen osa kertoo, kuinka paljon sadetta ennustetaan tulevan jatkuvista sateista tai muuten melko varmasti. Pisteytetty osa puolestaan kertoo sateen mahdollisuudesta eli siitä, kuinka paljon sadetta kuurojen takia voi ennusteen mielestä enimmillään tulla.
Kukin palkki edustaa ennustehetkeä edeltävän kuuden tunnin sadekertymää. Eli esimerkiksi kuvaesimerkin lauantaina sadetta tulee ennusteen mukaan (luvut katsottu silmämääräisesti)
- Edellisen illan klo 21–03 0,8 mm, mahdollisesti jopa 3 mm
- Klo 03–09 0,2 mm, mahdollisesti jopa 0,8 mm
- Klo 09–15 1,2 mm, mahdollisesti jopa 2,4 mm
- Klo 15–21 4,2 mm, mahdollisesti jopa 4,8 mm
Ennustettu sade ei kiinteällä sinisellä palkillakaan koskaan ole täysin varmaa, vaan ennuste poikkeaa väistämättä jonkin verran sateen todellisesta toteumasta.
Sadepalkkien avulla voi päätellä, onko alueelle ennustettu kuurotyyppistä sadetta (silloin pisteytetty osuus on suurempi) vai jatkuvampaa sadetta (pisteytetty osuus on pienempi).
Sadepalkit antavat lisätietoa, mutta kannattaa silti sääherkkää tekemistä suunnitellessa käyttää karttamuotoisia sade-ennusteita paikallisennusteiden tukena.
Sääennustemallien ennustamat sadekuurojen esiintymisalueet kun eivät ole ikinä täydellisiä, vaan muutama sadekuuro saattaa livahtaa alueen ulkopuolelle. Siksi, jos alueelle on ennustettu kuuromuotoisia sateita kartalla joidenkin kymmenien tai sadan kilometrin etäisyydelle omasta paikasta, on olemassa riski, että myös omalle kohdalle saattaa sattua hajakuuro.
Forecan sadetutkan sekä -ennusteet löydät täältä:
https://www.foreca.fi/sadetutka
Jatkuvien sateiden ennustamiseen liittyvät myös omat haasteensa, jotka liittyvät lähinnä siihen, että sadealue on hieman eri muotoinen, eri reitillä tai ajoittuu eri tavalla kuin ennustettu.
Lue myös:
Päivitetty 3.11.2022 klo 11.24
