Mikä on salama ja miten se syntyy?
Ukonilmat kuuluvat jokakesäisiin sääilmiöihin Suomessa. Ukkosella tarkoitetaan salamaniskun aiheuttaman lämpölaajenemisen seurauksena syntyvää jyrisevää ääntä. Salama on ukkosen näkyvä osa.
Salamat voivat lyödä ukkospilvestä maahan tai pilvestä toiseen. Elosalamat lyövät sen verran kaukana, ettei niistä kuulu ääntä.
Pilven sisällä olevat varauserot synnyttävät salaman
Ukkospilvessä on aina suuri määrä jäärakeita, eniten ukkospilven yläosassa. Jäärakeiden yhteentörmäykset aiheuttavat varauseroja eli piilevää sähköenergiaa. Kun varauserot kasvavat pilven sisällä tarpeeksi suuriksi, ne purkautuvat salamana.
Kun salama on pystysuuntainen ja yltää maahan asti, on kyse maasalamasta. Kun salama iskee pilven sisällä tai pilvestä toiseen pilveen, puhutaan pilvisalamasta. Pilvien välillä iskevässä salamassa varausero on syntynyt kahden pilven välille.
Salamointi vilkkainta lämpimässä ja kosteassa säässä
Salamointia ruokkivat ilmakehän suuri kosteussisältö ja voimakas lämpötilan lasku korkeuden mukana. Tällöin ukkospilvi pääsee kasvamaan korkeaksi ja varauserot sen eri osissa ovat suuria. Maapallolla salamointi on vilkkainta tropiikissa, sillä siellä lämpöä ja kosteutta on saatavilla ympäri vuoden.
Salamaniskusta paineaalto
Salaman lyödessä ilma voi purkauskanavan ympärillä kuumeta jopa 30 000 asteeseen. Tämä synnyttää paineaallon, jonka me kuulemme pamahduksena tai jyrähdyksenä riippuen siitä, kuinka kaukana salamaniskusta olemme.
Salamoita voi näkyä yötaivaalla jopa yli 150 kilometrin päästä. Esimerkiksi Helsingissä on mahdollista nähdä Viron salamointia tai Tallinnasta eteläisen Suomen salamointia.
Arkitilanteissa “salamointi” voidaan havaita esimerkiksi vaatteissa. Vaatetta koskettaessa saattaa sormen ja vaatteen väliin syntyä varauseroja ja nämä purkautuvat pieninä kipinöinä.
Lue seuraavaksi: Näin lasket salamaniskun etäisyyden
Päivitetty 10.2.2021 klo 12.38
