Mainos latautuu…

Mikä on NAO, ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?

Suursäätilat
Valtteri-lumipyry heikensi näkyvyyttä.
Länsi- ja lounaistuulten vallitessa matalapaineet tuovat Suomeen talvella sateista ja tuulista säätä. Kuva: Sinikka Kujala, Utajärvi, 29.1.2022

Pohjois-Atlantin oskillaatio on yksi laajan mittakaavan suursäätilaa kuvaavista ilmiöistä. Suomen kannalta sää vaihtelee oskillaation vallitsevan tyypin mukaan lauhan sateisesta kylmään ja kuivaan.

Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO (North Atlantic Oscillation) määritellään Islannin ja Azorien saariryhmän välisenä ilmanpaine-erona. Islannissa on keskimäärin matalapaine ja Azoreilla korkeapaine, ja näiden välinen ero kertoo vallitsevasta suursäätilanteesta talvisaikaan Pohjois-Atlantilla sekä sitä ympäröivillä manneralueilla.

Positiivinen NAO

Kun NAO-indeksi eli poikkeama keskiarvosta on positiivinen, myös ilmanpaine-ero Islannin ja Azorien välillä on keskimääräistä suurempi. Matalapaineiden reitti ohjautuu tyypillisesti Pohjois-Eurooppaan, jolloin Suomessa vallitsee läntinen tai lounainen ilmavirtaus ja sää on yleensä tavallista sateisempi, lauhempi ja tuulisempi.

NAO:n positiivisessa vaiheessa Islannin keskimääräinen matalapaine on syvempi ja Azoreiden korkeapaine vahvempi. Yksittäisten matalapaineiden reitti kulkee Pohjois-Eurooppaan, jossa sää on tavallista lauhempi ja sateisempi.
NAO:n positiivisessa vaiheessa Islannin keskimääräinen matalapaine on syvempi ja Azoreiden korkeapaine puolestaan vahvempi. Matalapainetoiminta on Pohjois-Euroopassa vilkasta ja sää lauha sekä sateinen. Kuva: Foreca

Negatiivinen NAO

Negatiivisen NAO-indeksin aikaan ilmanpaine-ero on keskimääräistä pienempi. Pohjois-Euroopassa länsituulet heikkenevät, ja yksittäisten matapaineiden reitti kulkee eteläisen Euroopan kautta. Sää on pohjoisessa yleensä tavallista kylmempi, ja Suomessa kireän pakkasen todennäköisyys on suurempi kuin positiivisen NAO-indeksin aikaan.

Pohjois-Atlantin oskillaation negatiivisessa vaiheessa sekä Islannin keskimääräinen matalapaine että Azoreiden korkeapaine ovat heikompia. Yksittäisten matalapaineiden reitti suuntautuu eteläiseen Eurooppaan, jossa sää on sateinen ja lauha. Pohjois-Euroopassa on yleensä kylmää ja vähäsateista.
Pohjois-Atlantin oskillaation negatiivisessa vaiheessa sekä Islannin keskimääräinen matalapaine että Azoreiden korkeapaine ovat heikompia. Lauhaa ja sateista säätä on Euroopan eteläosassa, ja Pohjois-Euroopassa on yleensä kylmää ja vähäsateista. Kuva: Foreca

Lue seuraavaksi: Mikä on La Niña ja miten se syntyy?

Päivitetty 4.1.2023 klo 15.48

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Foreca Youtubessa: Miksi Suomessa on talvisin niin harmaata?

    Miksi Suomessa on talvisin niin harmaata?

    Oletko koskaan pohtinut, miksi Suomen talvet ovat niin pilvisiä ja harmaita? Videolla kerrotaan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen talviin.

    Julkaistu 29.11.

    Sääuutiset ja blogi

    Luetuimmat sääuutiset

    1.
    Näillä alueilla lunta voi tulla jopa 30–45 senttimetriä perjantaista maanantaille – ajokeli erittäin huono, sähkökatkot mahdollisia
    2.
    Kuukausiennuste muuttui: Tällä viikolla sekä lauhaa föhn-tuulta että kovia pakkasia – katso uusi jouluviikon ennuste
    3.
    Loppuvuoden kuukausiennuste keikahti kylmempään suuntaan – näin meteorologi kommentoi joulun lumitilannetta nyt
    4.
    Jopa 10–20 senttimetriä lunta etelään ja länteen viikonloppuna – Lapissa 30 pakkasastetta mahdollista
    5.
    Näin lumi- ja vesisateet vyöryvät Suomeen: ”Lunta kertyy jopa yli 30 senttimetriä” – talven pakkasennätykset paukkuvat loppuviikolla
    6.
    Lapissa mitattiin 7 plusastetta, pian lämpötilat romahtavat: Paikoin jopa yli 25 pakkasasteen lukemat mahdollisia loppuviikolla

    Viimeksi katsomasi paikat

      Foreca YouTubessa

      Foreca Youtubessa: Miksi Suomessa on talvisin niin harmaata?

      Miksi Suomessa on talvisin niin harmaata?

      Oletko koskaan pohtinut, miksi Suomen talvet ovat niin pilvisiä ja harmaita? Videolla kerrotaan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen talviin.

      Julkaistu 29.11.