Tammikuun kuukausiennuste julki! Sää kylmenee rajusti myrskyn jälkeen

ECMWF on julkaissut tuoreen sään kuukausiennusteen, joka yltää tammikuun loppupuolelle saakka. Ennusteen mukaan joulun välipäivinä Suomea koetteleva voimakas talvimyrsky tuo mukanaan ainakin reilun viikon mittaisen kylmenemisen. Tavanomaista kylmempi sää jatkuu Etelä- ja Keski-Euroopassa usean viikon ajan, vaikka Suomessa vahvin poikkeama haalistuu tammikuun alun jälkeen.

Joulun pyhinä Suomessa on mitattu vuodenaikaan nähden varsin korkeita lämpötiloja. Joulupäivinä länsirannikolla havaittiin usealla paikkakunnalla yli seitsemän lämpöasteen lukemia. Ylimmillään lämpötila kipusi Porissa 8,2 asteeseen.

Vielä tapaninpäivänä on varsin lauhaa, mutta viikonloppuna Suomeen iskevä myrsky kylmentää sään kertaheitolla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pohjoismyrsky alkaa läntisillä merialueilla lauantai-iltapäivän aikana. Erityisesti lauantai-illan ja sunnuntaiaamun välillä myrskypuuskia (yli 21 m/s) voi esiintyä laajoilla alueilla sisämaassa maan länsi- ja pohjoisosassa, länsirannikon tuntumassa puuskahuiput ovat jopa vaarallisen voimakkaita, yli 25 m/s.

Rajun tuulen lisäksi liikenteessä on syytä huomioida lauantaina Pohjois-Suomen yli liikkuva lumipyry, joka huonontaa merkittävästi ajokeliä. Myös maan länsiosassa voi tulla sakeita lumikuuroja. Lännessä tuulituhoille on kohtalainen, rannikon tuntumassa ja lounaissaaristossa jopa korkea todennäköisyys. Tuulituhojen riskiä lisää vähäroutainen tai täysin roudaton maaperä.

Vuodenvaihde näyttää jo hyvin talviselta: koko maassa on pakkasta ja lunta tulee ajoittain etelää myöden. Maan pohjoisosassa pakkasta on ajoittain yli 30 astetta.

Lue ennuste talvimyrskystä: Ärhäkkä talvimyrsky ennusteessa: Hirmumyrskypuuskat ja 10-metriset aallot mahdollisia

29.12. alkava viikko: Myrskyn jälkeen on hyinen sää

29. joulukuuta alkavasta viikosta ennustetaan Suomeen selvästi pitkän ajan keskiarvoa kylmempää. Poikkeama on laajalti yhdestä kuuteen astetta: kylmintä on maan itä- ja pohjoisosassa.

Kylmän sään syypäänä on Suomen yli viikonloppuna liikkuva myrskymatalapaine, joka nykäisee jälkipuolellaan napa-alueelta erittäin kylmää ilmaa suureen osaan Eurooppaa. Matalapaine jää pyörimään pitkäksi aikaa Suomen kaakkoispuolelle, mikä tarkoittaa hyytäviä pohjoisen ja koillisen puoleisia ilmavirtauksia vuodenvaihteen yli.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan ensi viikolla lämpötila on koko maassa selvästi pakkasen puolella. Etelässä lämpötila vaihtelee pääosin –2 ja –15 asteen väilllä pilvisyydestä riippuen. Pohjoisen puoleinen ilmavirtaus kuljettaa mukanaan lumikuuroja, joten suureen osaan eteläistäkin Suomea odotetaan vuodenvaihteessa lumipeitettä. Länsirannikon tuntumassa ja Ahvenanmaalla lumikuurot voivat olla pitkäkestoisia ja erittäin sakeita, koska lämpimän meren ylle virtaa voimalla kylmää ilmamassaa.

Keski- ja Pohjois-Suomessa pakkanen on ajoittain kireää, jos sää selkenee. Keski-Suomessa pakkanen on kireää, kun lämpötila laskee alle –20 ja pohjoisessa alle –25 asteeseen. Lapissa pakkanen voisi kiristyä jopa 35 asteeseen vuodenvaihteen jälkeen.

Uudenvuodenaaton ja uudenvuodenpäivän ennusteeseen liittyy vielä epävarmuutta, mutta näyttäisi siltä, että raketteja paukutellaan erittäin kylmässä koillisviimassa. Pakkasta on koko maassa 10 asteen molemmin puolin, mutta hyinen viima lisää selvästi pakkasen purevuutta. Osassa maata tulee lumikuuroja, mutta sisämaassa näyttäisi enimmäkseen poutaiselta. Länsirannikolla lumikuurot voivat olla sakeita.

Katso kuukausiennuste lämpötiloista:

5.1. alkava viikko: Kylmin väistyy Suomen eteläpuolelle

Tammikuun 5. päivä alkavalla viikolla suurimmat kylmät poikkeamat lämpötiloissa näyttävät väistyvän Suomen eteläpuolelle. Etelä- ja Keski-Euroopassa on pitkän ennusteen mukaan merkkejä siitä, että sydäntalvi voisi olla kylmin moneen vuoteen. Keski-Euroopassa mitataan ennusteen mukaan pakkasia vuorokauden ympäri ja Välimerelläkin on hyvin koleaa.

Kuukausiennusteen mukaan suuressa osassa Suomea lämpötila on tammikuun alussa lähellä tavanomaista, mutta maan eteläosassa on vielä 0–1 astetta tavanomaista kylmempää. Kovimmat pakkaset näyttävät siis väistyvän, ja sään merkittävä lauhtuminen on mahdollista. Ennustettavuus on kuitenkin jo toisella tarkasteluviikolla heikko varsinkin Pohjois-Euroopan osalta. Epävarmuutta aiheuttaa kylmän jakson kesto – osa säämalleista ennakoi sen jatkuvan Suomessa vain reilun viikon, mutta osa pidempään.

Kuukausiennusteen mukaan sää on laajalti Länsi- ja Pohjois-Euroopassa tavanomaista kuivempaa, mikä kielii alueella viihtyvästä korkeapaineen alueesta. Meri- ja rannikkoalueet voivat kuitenkin muodostaa poikkeuksen: jos kylmä ilmamassa viipyy Itämeren ympäristössä pidempään, ovat sakeat lumikuurot rannikoilla mahdollisia korkeapaineen läheisyydestä huolimatta.

Vilkkain matalapainetoiminta ja runsaat sateet näyttävät yhä tammikuun jatkuessa ohjautuvan Välimerelle. Jopa tulvat ovat paikallisesti mahdollisia, ja vuoristoilla voi sataa runsaasti lunta.

Katso kuukausiennuste sademääristä:

12.1. alkava viikko: Korkeapaineen läheisyydessä

Tammikuun edetessä Pohjois-Euroopassa on signaali tavanomaista korkeammasta ilmanpaineesta. Korkeapaineen painopiste seilaa ennusteessa Pohjois-Venäjän ja Pohjois-Atlantin väliä. Tämä tuo merkittävän epävarmuuden lämpötilaennusteeseen, sillä mahdollisen korkeapaineen sijainti vaikuttaa suoraan siihen, koetaanko Suomessa paukkupakkasia vai leutoa föhn-tuulta.

12. tammikuuta alkavalla viikolla suuressa osassa Suomea lämpötila on yhä lähellä tavanomaista, mutta heti Suomen eteläpuolella on viitteitä kylmästä säätyypistä. Tämä viittaa siihen, että Venäjältä ohjautuu yhä kylmää ilmamassaa kohti Baltiaa ja keskistä Eurooppaa, mutta Suomi saattaisi säästyä kylmimmältä säältä. Ajoittain myös lauhemmat virtaukset olisivat mahdollisia luoteen puolelta, jos korkeapaineen painopiste liikahtaa Skandinaviaan tai Pohjois-Atlantille.

Sademäärä näyttää yhä Pohjois-Euroopassa normaalia pienemmältä, kun taas Välimerellä runsaat sateet voivat pitkittyä.

Tammikuun jatko: Kohti lauhempaa

Kuukausiennusteen jatko on jo hyvin epävarma. Epävarmuus kasvaa merkittävästi.

Tammikuun edetessä kylmä poikkeama Suomen eteläpuolella haalistuu ja kartalle alkaa ilmestyä lämpimämpiä värisävyjä erityisesti Fennoskandiaan. Myös poikkeamat sademäärässä haalistuvat, mikä todennäköisimmin viittaa ennusteen epävarmuuteen.

On kuitenkin mahdollista, että tammikuun loppupuolelle mentäessä kylmän sään todennäköisyys eri puolilla Eurooppaa vähenee ja laaja-alaisempi lauhtuminen on mahdollinen. Tämä tosin vaatii sen, että Pohjois-Euroopan tai Pohjois-Atlantin mahdolliset korkeapaineet antavat periksi ja avaavat väylää Atlantin matalapaineille.

Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Markus Mäntykannas
meteorologi