Tältä näyttää lopputalven ja alkukevään tilanne! Katso helmi–huhtikuun pitkä ennuste
Tuoreen kolmen kuukauden ennusteen mukaan helmi–huhtikuun keskilämpötila on Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Suomen vaihtelevassa säässä jaksolle mahtuu kuitenkin sekä kylmempiä että lauhempia päiviä. Sade-ennuste näyttää helmi–huhtikuulle keskimääräisiä tai aavistuksen keskimääräistä pienempiä sademääriä. Meteorologin mukaan lopputalven ja alkukevään aikana saattaisi olla tavanomaista useammin föhn-tuulitilanteita.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut kolmen kuukauden ennusteen helmi–huhtikuun jaksolle.
– Ennusteen mukaan jakso helmikuusta huhtikuuhun on koko Suomessa reilusti tavanomaista helmi–huhtikuuta lämpimämpi. Ennusteen mukaan voisi olla ehkä mahdollista, että kevät etenisi tavanomaiseen aikatauluun nähden etuajassa, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.
Ennuste näyttää keskimääräistä lämpimämpää helmi–huhtikuun jaksoa lähes koko Eurooppaan. Suomessa jakson keskilämpötilan ennustetaan olevan 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, samoin kuin Islannissa sekä laajalti Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa. Keski- ja Etelä-Eurooppaan ennuste näyttää laajalti 0–1 astetta tavanomaista lämpimämpää jaksoa.
Säätilastojen mukaan terminen talvi vaihtuu Suomessa termiseksi kevääksi maan eteläosassa keskimäärin maaliskuun lopussa ja maan keskiosassa maaliskuun lopun ja huhtikuun alun välillä. Pohjoisessa terminen kevät alkaa tilastojen mukaan laajalti huhtikuun aikana. Termisen kevään katsotaan alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin nollan asteen yläpuolelle.
– Vuodenajan vaihtumisesta ei kannata vetää kuitenkaan liian pitkälle ulottuvia johtopäätöksiä, sillä kuukausien sisäiset vaihtelut voivat ajoittain pysäyttää kevään etenemisen, vaikka ennuste olisi täysin oikeassa kolmen kuukauden keskiarvojen poikkeamien suhteen, Joanna Rinne sanoo.
Helmi–huhtikuun sademäärät keskimääräisiä tai keskimääräistä pienempiä Suomessa
Helmi–huhtikuulle ennustetaan tavanomaista korkeampaa ilmanpainetta pohjoisen Euroopan ylle.
– Suomessa tämä saattaisi viitata tavanomaista useammin esiintyviin föhn-tuulitilanteisiin, Joanna Rinne toteaa.
Föhn-tuuli on Suomeen Norjan vuoriston yli puhaltava tuuli, jonka yhteydessä sateet putoavat Norjan vuorten rinteille. Norjasta meille virtaava ilma lämpenee laskeutuessaan vuoriston rinnettä alas.
– Föhn-tuulitilanteissa sää on Suomessa kuivaa ja lauhaa. Keväisin ensimmäiset lämpöpiikit, esimerkiksi ensimmäiset yli 10 plusasteen lämpötilat havaitaan yleensä föhn-tuulitilanteissa. Mikäli föhn-tuulta olisi meillä tavanomaista useammin, se merkitsisi lauhan ja lämpenevän sään sävyttämiä, ehkä myös tavanomaista aurinkoisempia kevättalven kuukausia.
Lue myös: Näin föhn-tuuli syntyy
– Tavanomaista yleisempien föhn-tuulitilanteiden mahdollisuus on ennusteen mukaan helmi–huhtikuussa koko maassa, mutta erityisesti Lapissa pohjoista kohden sekä lounaisessa Suomessa. Ennuste ei tarkoittaisi yhtä pitkää föhn-tuulijaksoa, vaan pikemmin sitä, että föhn-tuulitilanteita saattaisi olla tulevan helmi–huhtikuun jakson aikana useammin kuin keskimääräisenä talvena ja alkukevään aikana, Joanna Rinne toteaa.
Meteorologin mukaan föhn-tuulen esiintymiseen tavanomaista useammin viittaa myös vuodenaikaisennusteen sadekartta.
– Ennusteen perusteella Norjan vuoriston pohjoisosassa kolmen kuukauden jakso on selvästi tavanomaista sateisempi. Meillä Suomessa puolestaan sademäärät eivät poikkea paljoa tavanomaisesta. Vähäiset poikkeamat kallistuvat kuitenkin vähäsateiseen suuntaan, Joanna Rinne sanoo.
Keskiseen Eurooppaan ennuste näyttää tavanomaisia tai tavanomaista pienempiä sademääriä helmi–huhtikuulle. Välimeren ympäristössä on ennusteen mukaan paikoin keskimääräistä sateisempaa.
Meteorologi muistuttaa, että pitkiin ennusteisiin liittyy epävarmuuksia.
– Helmi–huhtikuun ennusteeseen sisältyy merkittävää epävarmuutta. ECMWF seuraa vuodenaikaisennusteiden onnistumista eri tilanteissa, eri kuukausina ja eri alueilla maailmassa. ECMWF:n mukaan ennustettavuus on helmi–huhtikuulle Suomen alueelle melko huono. Tämä voi johtua osin esimerkiksi siitä, että jokakeväinen polaaripyörteen hajoamisen ajankohta ja sen aiheuttamat kylmänpurkaukset ja niiden pakkassäiden asettuminen pohjoisella pallonpuoliskolla ennustuvat huonosti ja saattavat aiheuttaa kylmän sään jaksoja, joita ennusteet eivät saa kiinni ennalta, Joanna Rinne toteaa.
Lue myös: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?
Alkaako El Niño kevään tai alkukesän aikana?
Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.
Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei siis pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.
Kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden vaihtelevan sään ympäristössä kolmen kuukauden ennusteen tarkkuus on selvästi heikompi kuin tropiikissa.
– Yhdysvaltalaisen NOAA:n ENSO-kierron raporttien mukaan kierto on La Niña -vaiheessa. NOAA:n ennusteen perusteella La Niña -jakso jatkuu vielä todennäköisesti kuukauden tai parin verran, ja ENSO-neutraaliin vaiheeseen siirrytään 68 % todennäköisyydellä tammi–maaliskuussa. Eurooppalaisen ECMWF:n ennusteen mukaan El Niño -vaiheen alkaminen on todennäköistä kevään tai alkukesän aikana, ja El Niño saattaa kesään mennessä olla voimakas, Joanna Rinne kertoo.
Lue seuraavaksi:
ENSO-ennusteen lähde: ECMWF ja NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration)
Päivitetty 7.1.2026 klo 16.27
