Katso talven pitkä ennuste: Joulu–helmikuun jakso on talven ystäville tyly
Tuoreen joulu–helmikuun pitkän ennusteen mukaan jakso joulukuusta helmikuuhun on Suomessa lauha ja pikemmin sateinen kuin kuiva. Ennusteen perusteella talvella saattaa olla odotettavissa tavanomaista enemmän vesisateita, ajoittain jäätyvää loskaa, mutta pohjoisessa ehkä myös lunta.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut pitkän ennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen joulu–helmikuun jaksolle.
Katso video – Forecan meteorologit keskustelevat vuodenaikaisennusteesta:
Vuodenaikaisennusteen mukaan joulu–helmikuun jakso on selvästi tavanomaista lauhempi Suomessa, koko Fennoskandiassa sekä Baltiassa. Koko Euroopassa on tavanomaista lämpimämpi joulu–helmikuu.
On kuitenkin hyvä muistaa, että tavanomaista lauhempaankin talveen saattaa mahtua myös hyvinkin kylmän sään jaksoja. Vuodenaikaisennuste ei kerro mitään päivittäissäästä, kuten joulun säätilasta, vaan keskittyy kuvaamaan hyvin yleisellä tasolla koko kolmen kuukauden jaksoa.
Tuore joulu–helmikuun ennuste näyttää Suomeen lauhaa ja osin sateista talvisäätä.
Sademäärien poikkeamista kertovalla kartalla osa Norjan vuoristosta loistaa sinisenä, eli Norjan vuoristoon on ennustettu ajankohtaan nähden runsaita sademääriä. Kolmen kuukauden keskiarvoissa Norjan vuoriston eteläpuolisko jää vähäsateiseksi tai sademäärältään tavanomaiseksi.
Kuukausittaisisten ennusteiden mukaan kuitenkin joulu- ja tammikuussa vuoristo on koko pituudeltaan sateinen, ja helmikuussa sateet jäävät Norjan vuoristossa vähemmälle.
Norjan vuoriston runsaat sademäärät kertovat myös Suomen säästä, sillä runsaat sateet Norjassa viittaavat yleensä lännenpuoleiseen ilmavirtaukseen, eli Suomessa talvisin lauhaan ja sateiseen säähän.
Ennusteen mukaan vaikuttaa mahdolliselta, että erityisesti joulu- ja tammikuu olisivat meillä lauhoja ja sateisia. Käytännössä tyypillisessä tilanteessa etelässä ja länsirannikolla lauhassa länsivirtauksessa osa sateista, ehkä jopa suuri osa, tulee vetenä ja räntänä. Maan keskiosassakin vettä tulee ajoittain, mutta Lapissa saattaa kosteassa länsivirtauksessa sataa tavanomaista runsaammin lunta.
Suomen säälle on silti ominaista päivittäisvaihtelu, eli vuodenaikaisennusteen perusteella ei pystytä päättelemään yksittäisten päivien, kuten joulun säätä. Siihen tarvitaan päivittäisennusteita, jotka ulottuvat vain vajaan parin viikon päähän ennustehetkestä, ja silloinkin ovat loppuosaltaan vielä epävarmoja.
Koko Euroopassa on ennusteen mukaan lauhaa, sateisuus vaihtelee alueittain
Vuodenaikaisennusteen mukaan kolmen kuukauden jakso joulukuusta helmikuuhun on koko Euroopassa tavanomaista lämpimämpi, ero keskiarvoon on suurin Suomessa.
Sateisuudessa on eroja Euroopan sisällä. Runsaita sateita tulee toisaalta Fennoskandiassa pohjoiseen painottuen, toisaalta myös läntisissä Välimeren maissa. Keski-Euroopassa kolmen kuukauden jakso jää ennusteen mukaan keskiarvoon nähden vähäsateiseksi, samoin pieniä alueita itäisessä ja läntisessä Euroopassa.
Sateiden ennustettavuus Eurooppaan pidemmälle ajalle on kuitenkin erittäin huono. Euroopalle, erityisesti pohjoiselle Euroopalle, on ominaista sateiden reittien mutkittelu ja vaihtelu. Siksi vuodenaikaisennusteen sade-ennusteet ovat Euroopassa hyödyllisimmillään siinä, että nähdään, minkälaisia suursäätyyppejä tulevien kuukausien aikana saattaisi esiintyä keskimääräistä enemmän.
Uuden ennusteen perusteella joulu–helmikuussa Fennoskandiassa, myös Suomessa, saattaisi esiintyä tavanomaista enemmän lauhoja länsivirtauksia, Keski-Euroopassa puolestaan kuivia, mutta ajankohtaan nähden lämpimiä korkeapainetilanteita. Etelä-Euroopassa länteen painottuen voisi liikkua useampia matalapaineen keskuksia kuin tavanomaisena talvena.
ENSO-kierrossa pysytään La Niña -vaiheessa
Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.
Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei siis pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.
Kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden vaihtelevan sään ympäristössä kolmen kuukauden ennusteen tarkkuus on selvästi heikompi kuin tropiikissa.
ENSO-kierron raporttien mukaan kierto on nyt La Niña -vaiheessa, ja saattaa pysyä La Niña -vaiheessa helmikuulle asti. Ennusteen mukaan ENSO-neutraaliin vaiheeseen siirtymiselle tammi-maaliskuussa 2026 on 55% todennäköisyys.
ENSO-ennusteen lähde: NOAA
Lue seuraavaksi:
Mikä on La Niña ja miten se syntyy?
Mikä on El Niño ja miten se syntyy?
Päivitetty 14.11.2025 klo 19.24
