Leuto syksy päättyi – marraskuussa pakkanen kiristyi, Virolahdella satoi poikkeuksellisen paljon
Lue tiivistelmä
- Syys–marraskuu oli suuressa osassa maata harvinaisen, jopa poikkeuksellisen lämmin.
- Marraskuussa Lappi oli tavanomaista kylmempi, mutta muualla Suomessa kuukausi oli lauha.
- Sää oli marraskuussa keskimääräistä sateisempaa maan länsiosasta Kainuuseen ja Keski-Lappiin yltävällä alueella sekä kaakonkulmassa.
- Virolahdella tuli uusi vuorokauden sade-ennätys.
Marraskuussa erot Suomen alueiden välillä olivat merkittäviä. Kuukauden keskilämpötila oli etelän ja lounaan enimmäkseen 2–6 asteesta Käsivarren Lapin 8–11 pakkasasteeseen. Kylmän ja lauhan sään raja noudatti lähes täsmälleen Lapin maakunnan etelärajaa.
Keskilämpötila oli siis maan etelä- ja keskiosassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla pitkän ajan tilastoja 0–3 astetta lämpimämpi, ja paikoin idässä poikkeama oli yli kolme astetta. Lapissa sen sijaan oli 0–4 astetta keskimääräistä kylmempää.
Sademäärässäkin oli selviä eroja. Tavanomaista sateisempaa oli maan länsiosassa, kaakonkulmalla sekä monin paikoin Pohjois-Suomessa, vähäsateista puolestaan Pohjois-Lapissa ja Uudeltamaalta Etelä-Savoon yltävällä alueella.
Suurin sademäärä oli Virolahden Koivuniemen 161,6 millimetriä ja pienin Inarin Kaamasen 19,1 millimetriä.
Virolahden sademäärään vaikutti etenkin marraskuun 16. päivä, jolloin Suomenlahdella kehittynyt kuuronauha viisti rannikkoa ja toi sateita tunti toisensa jälkeen. Vuorokauden aikana satoi 79,0 millimetriä. Tämä syrjäytti yli 50 vuotta vanhan marraskuun vuorokauden sade-ennätyksen: aiempi oli Isojoella satanut 52,8 millimetriä.
Lue myös (17.11.2025): Virolahdella ennätys murskattu – vuorokaudessa 79 mm vettä
Lauhoista päivistä jopa kireään pakkaseen ja takaisin
Marraskuu alkoi Suomessa hyvin lauhassa säässä. Ensimmäisellä viikolla Atlantilla hurrikaani Melissan jäänne sulautui laajempaan matalapaineen alueeseen. Tämä matalapaine työnsi lämmintä ilmaa pohjoiseen, ja lämpötila nousi suojan puolelle pohjoisinta Lappia myöten. Lunta oli vain muutamalla havaintoasemalla.
Ylin lämpötila oli 4. marraskuuta saaristossa Hammarland Märket -havaintoasemalla mitattu 12,8 astetta. Tämä oli kuitenkin iltakahdeksan jälkeen, joten ilmastotilastoissa se menee 5. marraskuuta puolelle.
Kuun puolivälin tienoilla Suomeen virtasi kylmää ilmaa pohjoisesta. Sää kylmeni lopulta etelärannikolla asti. Kuluvan syksyn pakkasennätys meni uusiksi kerta toisensa jälkeen, kun Lapin selkeillä alueilla pakkanen kiristyi. Kuukauden ja samalla koko syys–marraskuun alin lämpötila oli Enontekiön lentoaseman 31,6 pakkasastetta illalla 24. marraskuuta.
Kylmyys johti myös lumisateisiin, ja lunta oli vähän aikaa suuressa osassa maata etelää myöten.
Marraskuun viimeisinä päivinä kylmä ilma väistyi Suomesta ja pakkanen vaihtui lauhaan lounaistuuleen. Lämpötila kohosi jälleen koko maassa nollan yläpuolelle. Osa sateesta tuli vetenä Lapissa asti, ja lumiraja kiemurteli maan keskiosan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun läpi.
Muualla maailmassa myrskyt jylläsivät. Hurrikaani Melissa kylvi tuhoa muun muassa Jamaikalla ja Kuubassa ennen kuin suuntasi heikentyneenä kohti Eurooppaa. Trooppisia hirmumyrskyjä oli myös Aasian etelä- ja kaakkoisosassa, jossa ne ja monsuunisateet aiheuttivat rajuja rankkasateita sekä tulvia.
Syksy oli kokonaisuutena erittäin lauha
Marraskuu päätti lauhan syyskauden. Suomen säätilastoja ylläpitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan syys–marraskuu oli Lappia lukuun ottamatta harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin, useilla havaintoasemilla peräti mittaushistorian toiseksi lämpimin.
Keskilämpötila vaihteli Enontekiön ja Utsjoen nollan vaiheilta etelä- ja lounaisrannikon sekä Ahvenanmaan 7–10 asteeseen, eli syys–marraskuu oli 1–3 astetta lämpimämpi kuin vuosien 1991–2020 vertailukaudella.
Syyskuun alussa Suomeen vyöryi vielä kesäistä lämpöä. Peräti neljänä päivänä lämpötila kohosi helteen puolelle eli vähintään 25,1 asteeseen. Syksyn ylin lämpötila oli Salon Kärkän havaintoaseman 25,8 astetta 8. syyskuuta.
Syksyinen helle ei ole Suomessa läheskään jokavuotista. Kuun alkupuolen lämmin ja kostea sää toi tullessaan myös ukkosia, rankkasateita sekä sumupilviä.
Lokakuun alussa oli korkeapaine, mutta sen jälkeen kuukausi jatkui matalapainemyllerryksessä. Pakkaset ja lumisateet jäivät vähiin. Tilastoitava ensilumi eli vähintään yksi senttimetri lunta aamukahdeksalta tuli pari viikkoa tavanomaista myöhemmin, vasta 16. lokakuuta Enontekiön Kilpisjärvellä.
Aivan koko aikaa ei sää ollut lokakuussakaan leuto. Jäinen tie ja huono näkyvyys johtivat 18. lokakuuta ketjukolareihin.
Syksyn kokonaissademäärä oli monin paikoin tavanomainen tai sitä vähän suurempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan Kainuusta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella satoi harvinaisen paljon.
Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa sekä Pohjois-Karjalan eteläosassa sademäärä jäi laajalti syksyn keskiarvon alapuolelle.
Syys–marraskuun suurin sademäärä oli Puolangan Paljakan 323,6 millimetriä ja pienin Inarin Angelissa Lintupuoliselän havaintoasemalla tullut 98,9 millimetriä.
Sekä syyskuussa että lokakuussa myrskypäivät jäivät vähiin. Marraskuun kuusi myrskypäivää kuitenkin nosti summan yhdeksään, joka on keskiarvo tilastoissa.
Lue seuraavaksi:
- Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?
- Syyskuu oli Lapissa ennätyslämmin – käänne helteistä ja ukkosista koleaan syyssäähän
- Lokakuu oli jopa harvinaisen lämmin
- Suomen sää marraskuussa tilastojen mukaan
Päivitetty 1.12.2025 klo 18.58
