Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Katso talven pitkä ennuste: Suomessa erityisen voimakas signaali – tältä…
Vuodenaikaisennuste |

Katso talven pitkä ennuste: Suomessa erityisen voimakas signaali – tältä näyttää joulu–helmikuun jakso!

Lauha sää sulatti lumia Etelä-Helsingistä helmikuussa.
Talvikuukausien jaksosta ennakoidaan kokonaisuudessaan keskimääräistä lauhempaa. Suomen säälle on kuitenkin tyypillistä vaihtelevuus. Myös erot maan eri osissa voivat olla suuria esimerkiksi lumitilanteen osalta. Arkistokuva: Markus Mäntykannas, Helsinki

Kolmen kuukauden pitkä sääennuste ennakoi Suomeen huomattavasti keskimääräistä lämpimämpää joulu–helmikuun jaksoa. Vaikka tämä ennuste toteutuisi, Suomen vaihtelevassa talvisäässä myös kylmät pakkasjaksot ovat mahdollisia. Talvikuukausien sademäärä on ennusteen mukaan Suomessa paikoin hieman keskimääräistä suurempi.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. marraskuuta kolmen kuukauden ennusteen joulu–helmikuun jaksolle. Jakson keskilämpötilan ennustetaan olevan lähes koko Suomessa peräti yli kaksi astetta keskimääräistä korkeampi.

Euroopassa signaali keskimääräistä lämpimämpään suuntaan on erityisen voimakas Suomessa sekä osassa Ruotsia ja Norjaa.

– Tämän vuodenaikaisennusteen mukaan kolmen kuukauden jakso joulukuusta helmikuuhun on Suomessa huomattavasti ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi. Lähes koko Euroopassa jakso on ennusteen perusteella ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi, mutta Euroopan sisällä poikkeama keskimääräistä lämpimämpään suuntaan on suurin Suomessa ja osassa Ruotsia ja Norjaa, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Joulu–helmikuun jaksosta 2022–2023 ennakoidaan lähes koko Suomessa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää. Ennuste näyttää tavanomaista lämpimämpää jaksoa lähes koko muuhunkin Eurooppaan.
ECMWF:n ennuste lämpötilojen poikkeamista joulu–helmikuulle 2022–2023. Joulu–helmikuun jaksosta ennakoidaan lähes koko Suomessa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää. Ennuste näyttää tavanomaista lämpimämpää jaksoa lähes koko muuhunkin Eurooppaan.

Ennusteen mukaan tammikuussa ja helmikuussa yleisimpiä ovat suursäätilanteet, joissa Suomessa puhaltaa länsivirtaus.

– Tämä tarkoittaa, että meille virtaisi usein suhteellisen lauhaa ilmaa ja matalapaineita sateineen Atlantin suunnalta. Joulukuussa on ennusteen mukaan mahdollista, että syntyisi enemmän tilanteita, joissa Suomeen pääsisi ajoittain kylmempääkin ilmaa pohjoisesta. Toisaalta ennusteen mukaan myös joulukuu kokonaisuutena on kuitenkin meillä ajankohdan keskiarvoja lämpimämpi, Joanna Rinne sanoo.

– ECMWF:n ennusteen lisäksi myös amerikkalaisen GFS-mallin ennuste talvelle näyttää Suomen osalta samankaltaiselta lämmön suhteen. Sekin ennakoi Suomeen keskimääräistä lämpimämpää talvea, Joanna Rinne kertoo.

Meteorologi muistuttaa kuitenkin, että Suomen vaihtelevassa säässä myös kylmät pakkasjaksot ovat mahdollisia läpi talven.

– Vuodenaikaisennuste esittää tulevaa säätä hyvin yleisellä tasolla. Vaikka sen mukaan esimerkiksi länsivirtaustilanteet olisivat meillä suhteellisen yleisiä, se ei poista Suomen ilmastolle ominaista vaihtelevuutta. Vaikka ennuste toteutuisikin, niin lauhojen päivien väliin voi hyvin silti mahtua ajoittaisia talvisen kylmiä jaksoja – lauhat olisivat yleisimpiä vasta koko kuukauden keskiarvoja katsottaessa, Joanna Rinne toteaa.

Lauhtuvasta säästä voi ottaa ilon irti. Etenkin suojasään kostemmasta lumesta saa muotoiltua lumitaidetta, kuten lumiukkoja.
Viime talvena joulu–helmikuun jakso oli Suomessa keskilämpötilaltaan melko tavanomainen. Joulukuu oli keskimääräistä kylmempi, tammi- ja helmikuu olivat puolestaan keskimääräistä lauhempia. Arkistokuva: Sirpa Jyske, Tampere, 6.1.2022

Hieman keskimääräistä runsaammat sateet mahdollisia Suomessa

ECMWF:n joulu–helmikuun ennusteessa on merkkejä hieman keskimääräistä suuremmista sademääristä osaan Suomea, painottuen pohjoiseen.

– Ennusteen mukaan joulu–helmikuun sademäärä on meillä lievästi koholla. Sateita saattaisi siis tulla paikoin tavanomaista joulu–helmikuuta enemmän, Joanna Rinne sanoo.

ECMWF:n ennuste sateista joulu–helmikuulle 2022–2023.
ECMWF:n ennuste sateiden poikkeamista joulu–helmikuulle 2022–2023.

Läntiseen Eurooppaan tuore kolmen kuukauden ennuste näyttää joulu–helmikuulle paikoin keskimääräistä pienempiä sademääriä, kun taas Suomen lisäksi paikoin Norjassa, Islannissa, Ruotsissa sekä Välimeren tienoilla voi sataa tavanomaista enemmän.

Tulevan talven sää kiinnostaa nyt erityisesti energiakriisin takia

Meteorologi Joanna Rinteen mukaan on mahdollista, että tuleva talvi voisi muistuttaa Suomessa talvea 2019–2020.

– Talvella 2019–2020 länsivirtaukset olivat Suomessa vallalla pitkiä ajanjaksoja. Vuodenaikaisennusteen karttojen perusteella samankaltainen talvi saattaisi olla meillä mahdollinen. Silloin lunta oli Etelä-Suomessa hyvin vähän, sillä sateet tulivat etelässä ja maan keskiosassakin osin vetenä ja sää oli lauhaa. Lapista puolestaan jäivät puuttumaan kuivat, kylmät korkeapainejaksot ja koska sateet tulivat lumena ja sateita tuli usein, Lapin lumipeite kasvoi paikoin jopa ennätyksellisen paksuksi. Liian pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä ennusteesta ei kuitenkaan pidä tehdä, sillä kokonaisen kuukauden tai useampien kuukausien keskiarvot voivat muodostua monilla tavoilla, Joanna Rinne sanoo.

Tuusulassa oli lauhaa tammikuun 2020 lopussa.
Tuusulassa keskisellä Uudellamaalla oli lauhaa tammikuun lopussa vuonna 2020. Arkistokuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula 26.1.2020

Säätilastoja Suomessa pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan joulu–helmikuun jakso 2019–20 oli koko Suomen keskilämpötilaa tarkasteltaessa ennätyksellisen leuto. Kyseinen talvi oli myös hyvin sateinen ja tavanomaista tuulisempi. Lauhat talvet ovat yleensäkin Etelä-Suomessa usein vähälumisia ja Lapissa runsaslumisia.

Tulevan talven sää kiinnostaa Suomessa ja muualla Euroopassa nyt erityisesti energiakriisin ja sähkömarkkinoiden epävarman tilanteen takia. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoittanut, että suurten epävarmuuksien takia suomalaisten on syytä varautua tulevana talvena mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin.

Fingridin mukaan tilanne olisi erityisen haastava silloin, jos kireä pakkasjakso koettelisi yhtäaikaisesti Suomea ja muita Itämeren alueen maita.

Lue myös (7.9.2022): Sähkömarkkinoilla pelkona talven mahdolliset paukkupakkaset: Fingrid kehottaa varautumaan sähkökatkoihin – pahin tilanne olisi kylmä, pitkä ja tyyni pakkasjakso

Kolmen kuukauden ennuste voi toteutua monella tavalla

Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta. Kolmen kuukauden ennuste voikin toteutua monella tavalla.

– Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä, kuten Suomessa, ennusteen tarkkuus on selvästi tropiikkia heikompi, Joanna Rinne sanoo.

Pitkiin ennusteisiin tuleekin suhtautua tietyllä varauksella.

Lue myös (2.11.2022): Euroopan meret pursuavat nyt epätavallisen paljon lämpöä, mikä voi heijastua alkutalven säähän myös Suomessa

ENSO-kierrossa ollaan pitkään oltu La Niña -vaiheessa. Nyt ennusteessa näkyy tilanteeseen muutosta.

– Näyttää siltä, että kevääseen mennessä La Niña vaihtuu ENSO-neutraaliin kierron vaiheeseen, jossa kumpikaan, La Niña tai El Niño ei ole vallalla. Ensi kesään mennessä on mahdollista, että alkaa kierron El Niño -vaihe, Joanna Rinne kertoo.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 24.11.2022 klo 10.11

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat