Euroopan meret pursuavat nyt epätavallisen paljon lämpöä, mikä voi heijastua alkutalven säähän myös Suomessa

Euroopan merialueet hohkaavat vuodenaikaan nähden epätavallisen lämpiminä. Syypäänä on erittäin kuuma ja pitkittynyt kesä, mikä on pitänyt meret lämpiminä. Myös Itämeri on monin paikoin normaalia lämpimämpi, ja tämä voi pitkittää talven alkua ja lisätä sadantaa varsinkin Itämeren rannikkoalueilla.

Eteläisessä ja läntisessä Euroopassa on takana pitkä ja kuuma kesä. Helleaallot alkoivat jo toukokuussa, ja vielä lokakuun puolellakin on paikoin mitattu yli 30 asteen lämpötiloja. Ajoittain lämpöaallot ovat yltäneet myös Itämerelle, ja niinpä varsinkin Itämeren eteläiset alueet ovat tällä hetkellä useamman asteen normaalia lämpimämpiä. Selkämerellä poikkeama on noin 1–2 astetta, ja lähinnä Suomenlahdella ja Perämerellä pintaveden lämpötila on tällä hetkellä lähellä tavanomaista.

"Itämeren lämmin pintavesi saattaa paikallisesti voimistaa sateita ja tuulia."

Suurimmat lämpötilapoikkeamat löytyvät tällä hetkellä läntiseltä Välimereltä, missä pintaveden lämpötila oli lokakuun 30. päivänä tehtyjen satelliittimittausten (NOAA) perusteella jopa 4–5 astetta normaalia korkeampi. Välimerellä pintavesi on yhä monin paikoin yli 20-asteista, ja nämä ovat vuodenaikaan nähden sangen korkeita lukemia.

Pitkin syksyä samanlaisena jatkunut suursääkuvio on mahdollistanut merivesien lämpenemisen Euroopassa. Pohjois-Atlantilla on ollut lähes koko lokakuun ajan voimakas matalapaineen alue ja keskisellä Välimerellä sitkeä korkeapaineen alue, ja näiden välistä on virrannut Eurooppaan lämpöä. Kesäistä ilmamassaa on aika ajoin yltänyt myös Itämeren etelärannikolle saakka, joten korkeat poikkeamat meriveden lämpötilassa näkyvät selvästi myös siellä.

Itämeren alueella talven alkaminen voi pitkittyä, sateet ja tuulet saattavat voimistua

Miten lämpimät merialueet sitten käytännössä vaikuttavat säähämme talven lähestyessä? Tämä riippuu kaiketi siitä, olemmeko Itämeren vai Välimeren äärellä. Vaikutukset ovat hieman erilaisia.

Lämpimän Itämeren vaikutukset säähän pähkinänkuoressa:

• Talven alku pitkittyy varsinkin rannikoilla
• Sää on harmaata ja pilvistä
• Sateet voivat paikallisesti voimistua, syyssalamointi on mahdollista
• Tuulenpuuskat voivat olla ennustettua voimakkaampia.

Euroopan keskuksen (ECMWF) tuorein kuukausiennuste on sillä kannalla, että marraskuu jatkuu valtaosassa Eurooppaa tavanomaista lämpimämpänä. Tällöin ilmavirtaukset puhaltavat meille lämpöä lounaan ja lännen suunnalta. Lounais- ja länsituulten vallitessa Itämeren varastoimaa lämpöä siirtyy kohti Baltian ja Suomen rannikkoalueita, mikä näyttäytyy harmaana ja leutona säänä. Yön ja päivän väliset lämpötilavaihtelut ovat tässä säätyypissä pieniä, eikä se tee sijaa talven alkamiselle.

Lämmin pintavesi Itämerellä saattaa myös paikallisesti voimistaa sateita ja tuulia. Suomessa tämä ilmiö nähdään tyypillisesti lounaistuulilla, kun lännestä lähestyy matalapaine ja ilmavirtauksella on pitkä pyyhkäisymatka lämpimän Itämeren altaan yli. Tällöin sateet voivat voimistua ennen Salpausselkää varsinkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Toisaalta lämpimän merialueen yllä voidaan ääritapauksessa nähdä myös syyssalamointia kuluneen lokakuun tapaan, mikäli olosuhteet ovat otolliset. Salamointi on kuitenkin tähän aikaan vuodesta Suomen leveysasteilla harvinaista, mutta lämpimän Itämeren äärellä se ei voimakkaissa kuurosoluissa ole mahdotonta.

Eräs sääilmiö, joka liittyy loppusyksyn ja alkutalven lämpimiin merivesiin, on tuulenpuuskien nopea voimistuminen. Erityisesti tähän aikaan vuodesta nähdään tilanteita, kun säämallit "aliennustavat" tuulenpuuskien potentiaalia merialueillamme. Jos ilmakehän pystysuuntainen lämpötilaero pääsee Itämeren yllä kasvamaan suureksi, eli jos meillä on lämmintä merivettä ja sen yläpuolelle saapuu hyvin kylmää ilmamassaa, tuulenpuuskat ovat yllättävän ärhäköitä. Varsinkin kylmillä pohjoistuulilla matalapaineiden jälkipuolella kannattaa pitää mielessä tämä ominaispiirre. Voimakkaat puuskat syntyvät, kun ilmakehä pyrkii tasoittamaan pystysuuntaisia lämpötilaeroja sekoittamalla eri ilmakerrosten ilmaa.

Välimerta uhkaavat rankkasateet ja tulvat

Lämpimän Välimeren vaikutukset paikalliseen syys- ja talvisäähän voivat olla huomattavasti Itämeren aluetta vakavammat. Kaikki potentiaali tähän on kasassa, koska erityisesti Välimeren läntinen osa on nyt vuodenaikaan nähden erittäin lämmin. Suursääkuvio on toistaiseksi ollut korkeapainevoittoinen, mutta kun ensimmäiset kunnon matalapaineet pääsevät jylläämään alueella, voivat seuraukset olla jopa tuhoisat.

Lämpimän Välimeren vaikutukset säähän pähkinänkuoressa:

• Rankkasateet ja tulvat
• Pitkittynyt kesä
• Matalapaineiden syveneminen medikaaniksi.

Lokakuun 15. päivänä suomalaisten suosimassa lomakohteessa Kreetalla koettiin äkillisiä rankkasateita ja tulvia, jotka vaativat myös ihmishengen. Syksy ja alkutalvi ovat Välimeren maissa voimakkaiden rankkasateiden aikaa, sillä merivedestä haihtuu runsaasti kosteutta ympäristöön, jolloin sateilla sekä ukkosrintamilla on paljon polttoainetta.

Kreetan tapaisia rajuja äkkitulvia voi olla odotettavissa lisää, kunhan Euroopassa vallitseva sitkeä sääasetelma jossain vaiheessa antaa periksi ja matalapaineita pääsee myös Välimeren alueelle. Riskinä on, että lämmin merivesi antaa sateille ja ukkosille sen verran lisäpotkua, että vuoristoiselle mantereelle ajautuessaan rajuilmat runtelevat aluetta pahemman kerran. Vuoristo tyypillisesti antaa sateille oman lisäefektinsä ja voimistaa niitä samaan tapaan kuin Suomessa Salpausselän alue voimistaa sateita, joskin Välimeren alueella ilmiö on selvästi Suomea voimakkaampi.

Välimeren lämmin pintavesi on pitkittänyt kesäkautta varsinkin alueen länsiosassa, ja sama kehityssuunta näyttäisi jatkuvan myös marraskuun puolella, eli merkittävää kylmenemistä ei ole näköpiirissä. Lämpötila pysyy lämpimän meren vaikutuksesta normaalia korkeampana.

Pisteenä iin päällä ovat Välimerellä koettavat medikaanit, eli "Välimeren hirmumyrskyt". Medikaanien synty ei välttämättä vaadi järin lämmintä merivettä, mutta on mahdollista, että matalapaineet pääsevät Välimeren ympäristössä syvenemään tehokkaammin, mikäli merivesi on selvästi lämpimämpää kuin ilma ylempänä ilmakehässä. Tällöin periaatteessa medikaanejakin voisi syntyä herkemmin. Medikaaneissa tuhopotentiaali on merkittävä: keskituulen nopeus on yli 28 m/s, tulvavuoksi tunkeutuu rannikoille ja mukana on pitkäkestoisia rankkasateita.

Toisaalla La Niña -ilmiö kylmentää merivettä jo kolmatta talvikautta putkeen

Vaikka Euroopan meret hohkaavatkin nyt monin paikoin epätavallisen paljon lämpöä, tilanne ei ole kaikkialla samanlainen.

Tyynellä valtamerellä on yhä käynnissä globaali sääilmiö La Niña, jonka vallitessa Tyynen valtameren itäiset osat tropiikin lähellä ovat tavanomaista kylmempiä. Merivesi on nyt kauttaaltaan alueella useamman asteen normaalia kylmempää, ja ilmiö saattaa jatkua jo kolmatta talvea putkeen.

La Niña -ilmiön vaikutuksista maapallomme säähän voit lukea tarkemmin täältä.

Lue seuraavaksi: Globaali sääilmiö La Niña uhkaa sekoittaa tulevankin talven sään – kallis yhdistelmä energiakriisin kanssa

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 2.11.2022 klo 15.02