Mikä on La Niña ja miten se syntyy?
La Niña -ilmiön aikana meriveden pintalämpötila kylmenee Tyynen valtameren tropiikin ympäristössä jopa 3–5 asteella.
La Niña vaikuttaa säähän eri puolilla maapalloa ja vaikutukset ovat päinvastaiset El Niño -ilmiölle. Siinä, missä El Niño nostaa lämpötilaa useilla alueilla, La Niña laskee sitä. Tyypillisesti La Niña -ilmiö kestää kerrallaan vähintään puolen vuoden aikajakson.
Miten La Niña syntyy?
La Niñan syntyä tarkkaillaan meriveden pintalämpötilamittauksien avulla Tyynellä valtamerellä. Kun pintalämpötilan havaitaan laskeneen laajoilla alueilla päiväntasaajan ympäristössä, on La Niña -ilmiön kehittyminen todennäköinen.
La Niña voimistaa meriveden kumpuamista Etelä-Amerikan länsipuolella, minkä johdosta kylmää merivettä pääsee syvemmistä kerroksista pintaan laajoilla alueilla ja näin ollen pintavesi kylmenee. Itävirtaukset levittävät viileää pintavettä lännemmäs päiväntasaajan ympäristössä.
Pintaveden kylmenemisen myötä sademäärät vähenevät. La Niñan aikana myös trooppisten sykloneiden todennäköisyys pienenee laajoilla alueilla Tyynellä valtamerellä.
Miten La Niña vaikuttaa säähän eri puolilla maapalloa?
Meriveden lämpötilassa tapahtuvat muutokset Tyynellä valtamerellä johtavat laaja-alaisiin muutoksiin säätilassa. Seuraavissa taulukoissa käydään läpi, miten La Niña vaikuttaa säähän pohjoisen pallonpuoliskon talvi- ja kesäkuukausina.
| Alue | Vaikutus säähän |
|---|---|
| Kaakkois-Aasia, Indonesia, Pohjois-Australia | Runsaita sateita, tavanomaista enemmän trooppisia sykloneita |
| Mikronesia, Tyynen valtameren keski- ja itäosa | Tavanomaista kuivempaa ja viileämpää |
| Perun ja Equadorin länsirannikko | Kuivaa ja viileää |
| Länsi-Kanada ja Etelä-Alaska | Tavanomaista kylmempää |
| Yhdysvaltojen eteläiset osavaltiot | Tavanomaista lämpimämpää ja kuivempaa |
| Pohjois-Brasilia ja Etelä-Amerikan koillisrannikko | Runsaita sateita |
| Brasilian eteläosa | Viileää |
| Kaakkois-Afrikka ja Madagaskar | Tavanomaista viileämpää ja sateisempaa |
| Japani | Viileää |
| Saharan eteläpuoleinen Länsi-Afrikka | Tavanomaista viileämpää |
| Kenia, Tansania (sisämaa) | Kuivuusjaksoja |
| Alue | Vaikutus säähän |
|---|---|
| Kaakkois-Aasia | Monsuunisateet voimistuvat, tavanomaista viileämpää, tulvia |
| Indonesia, Malesia | Kuumaa ja kosteaa, runsaita sateita |
| Australian itäosa ja Uuden-Seelannin pohjoissaari | Tavanomaista lämpimämpää |
| Tyynenmeren keskiosa päiväntasaajalla | Tavanomaista kuivempaa, vähän sykloneja |
| Etelä-Amerikan länsirannikko | Viileää, kuivahkoa |
| Karibianmeri ja Meksikonlahti | Tavanomaista viileämpää ja sateisempaa |
| Etelä-Brasilia ja Itä-Argentiina | Kuivaa |
| Saharan eteläpuoleinen Länsi-Afrikka | Tavanomaista viileämpää |
Tuntuuko vaikutus Euroopassa?
Tiettävästi La Niñan vaikutus Euroopan säähän on vähäinen ainakin kesäkuukausina. Vaikutukset poikkeavat toisistaan eri vuosina.
Eräässä tutkimuksessa huomattiin kuitenkin, että La Niña -vuosina Pohjois-Euroopassa länsivirtausten todennäköisyys oli kohonnut talvikuukausina.
2000-luvulla onkin käynyt moneen otteeseen niin, että La Niñan aikana talvi on Suomessa ollut tavanomaista leudompi. Korrelaatiota ei kuitenkaan esiintynyt kaikkina talvina, joten perusteellisemmat johtopäätökset vaatisivatkin ilmiön vaikutusten tutkimista useamman vuosikymmenen ajalta.
Lue seuraavaksi: Mikä on El Niño ja vaikuttaako se Suomen säähän?
Päivitetty 10.2.2021 klo 14.19
