Marras–tammikuun pitkä ennuste julki! Katso, miten edetään kohti talvea
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. lokakuuta uuden vuodenaikaisennusteen, joka ulottuu marraskuulta tammikuulle asti. Ennusteen mukaan loppusyksystä ja alkutalvesta on tulossa ilmastolliseen vertailujaksoon nähden lauha ja sateiden suhteen vaihteleva. Vaikka ennuste näyttää lauhalta, asetelma voi mahdollistaa varsin talviset olosuhteet eteläisessä Suomessa asti.
Marraskuulta tammikuulle ulottuva jakso näyttää suuressa osassa Eurooppaa tavanomaista lauhemmalta. Suomen yllä poikkeama noin 1–2 astetta leudompaan suuntaan, kuten myös suurelta osin muualla Euroopassa. Joulukuun alkuun mennessä terminen talvi on tyypillisesti ehtinyt levittäytyä suureen osaan maata, mutta lauhan ennusteen toteutuessa talven alkua ja myös pysyvää lumipeitettä voidaan mahdollisesti odottaa tavallista pidempään. Talven alkamisajankohta vaihtelee kuitenkin aina jonkin verran vuosien välillä – yleensä muutama viikko keskimääräisen alkamisajankohdan molemmin puolin.
Lue myös: Termiset vuodenajat – milloin koittaa talvi, kevät, kesä tai syksy?
Ilmanpaine- ja sade-ennusteen mukaan marras-tammikuussa matalapaineiden reitti kulkisi Pohjois-Atlantilta tavallista useammin Etelä- ja Keski-Euroopan poikki itään. Ilmanpaine-ennusteessa Britteinsaarten yllä näyttää vaikuttavan keskimääräistä voimakkaampi matalapaineen alue, kun taas Islannin ympäristössä on merkkejä tavallista korkeamman ilmanpaineen suuntaan. Tämä voi Suomen osalta toteutua monella eri tavalla.
Suomen yllä sademäärissä ei juuri näy poikkeamia suuntaan tai toiseen, mutta yksittäisten kuukausien välillä eroja on jonkin verran. Kuten syyskuussa tehdyssä ennusteessa nähtiin, myös tuoreessa ennusteessa Suomen yllä erottuu marraskuussa vähäsateisemman sään poikkeama, joka voi viitata korkeapaineeseen tai muuten vaan tavallista rauhallisempaan matalapainetoimintaan.
Joulu- ja tammikuun aikana sateisemman sään poikkeama näyttää kurottavan Etelä- ja Keski-Euroopasta kohti pohjoista, ja Suomen ylläkin nähdään poikkeamia sateisempaan suuntaan. Suomi näyttää kuitenkin edelleen jäävän pääsääntöisesti matalapaineradan pohjoispuolelle eli ns. kylmälle puolelle, joka voisi ainakin hetkittäin mahdollistaa purevien pakkasten ja lumipyryjen pääsyn eteläiseenkin Suomeen. Loppujen lopuksi lämpötila ja sateiden olomuoto ovat kuitenkin kiinni yksittäisten matalapaineiden reitistä, joihin tämä ennuste ei ota kantaa.
Pohjois-Atlantin oskillaation eli NAO-indeksin ennustetaan jäävän marras-joulukuussa keskimäärin lähelle neutraalia ja vaihtelevan ilmastollisen jakauman rajoissa. Positiivisen NAO:n aikana Islannin ympäristössä on keskimääräistä alempi ja Azorien ympäristössä taas korkeampi ilmanpaine. Se tarkoittaa voimakasta länsivirtausta ja talviaikaan usein lauhan sateista säätä. Negatiivisen NAO:n aikana ilmanpainepoikkeama kääntyy toisin päin, jolloin idän ja pohjoisen puoleiset virtaukset tuovat usein kylmempää ja kuivempaa ilmaa.
Lue myös: Mikä on NAO, ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?
Kurkistus sydäntalven ennusteeseen – samat merkit pysyttelevät kartoilla
Syyskuussa tulevan talven ennuste herätti mediassa paljon keskustelua. Tammi-maaliskuun ennusteessa erottui jo silloin kiinnostavia poikkeamia NAO-indeksissä, ja tuoreessa ennusteessa signaalit ovat pysyneet likimain ennallaan.
Sydäntalven ennusteen asetelma muistuttaa hyvin pitkälti myös marras-tammikuun ennustetta. Tammi-maaliskuun jaksossa tosin korostuu vielä selvemmin lauhan poikkeaman heikkeneminen myös Suomen ympäristössä sekä pääsääntöisesti Suomen eteläpuolelle jäävä matalapaineiden reitti.
Samalla NAO-indeksi näyttää painuvan tammi-helmikuun aikana negatiiviselle puolelle – aivan kuten syyskuun alussa tehdyssä ennusteessa. Tämä mahdollistaisi sen, että sydäntalven aikaan pohjoisesta pääsisi herkemmin virtaamaan kylmää ilmaa, jolloin talvisia olosuhteita ja paukkupakkasia voitaisiin kokea todennäköisimmin.
On toki syytä muistaa, että pitkät ennusteet ovat ensisijaisesti tarkoitettuja ennustamaan tropiikin ilmiöitä, kuten ENSO-kiertoa. Suomen leveysasteilla pitkät ennusteet onnistuvat vaihtelevasti, ja eniten vaikutusta on lopulta yksittäisten matalapaineiden reiteillä, jotka voivat keikauttaa sään lämpimästä kylmäksi ja toisin päin. Sen lisäksi kolmen kuukauden mittaiseen jaksoon mahtuu aina vaihtelua päivä-, viikko- ja kuukausitasolla, joten ennuste voi toteutua monella eri tavalla.
El Niño on jo liki ennätystasolla – huippu häämöttää vuodenvaihteessa
El Niño on menneen kesän ja kuluvan syksyn aikana voimistunut hurjaa vauhtia. Loppukesällä trooppisen Tyynen valtameren keskiosan lämpötilapoikkeama ylitti kriittisen kahden asteen eli ns. Super-El Niñon rajan. Syksyn aikana poikkeama on paisunut tasaiseen tahtiin ja lokakuun alussa se hipoo jo ennätystasoa.
Suomen ja Euroopan loppuvuoden ja talven ennusteessa toistuva asetelma voi osittain olla peräisin juuri El Niñon vaikutuksesta. Ennustettu matalapaineiden reitti näyttää kulkevan niin loppusyksyn kuin alkutalven ajan melko eteläistä reittiä, mikä on joissain tutkimuksissa osoittautunut varsin tyypilliseksi El Niñon aikana. On kiinnostavaa nähdä, kuinka usein tilanne tulee lopulta toistumaan tulevan talven aikana.
El Niño saavuttaa ennusteen perusteella huippunsa vuodenvaihteessa ja alkaa hitaasti osoittamaan heikkenemisen merkkejä ensi vuoden puolella. Poikkeama on kuitenkin sen verran suuri, että tilanteen neutralisoitumisessa voi kestää pitkälle vuoden 2027 loppupuolelle asti.
Lue seuraavaksi: Mikä on El Niño ja miten se syntyy?
