Polaaripyörre hajosi ennätysvarhain – tätä se tarkoittaa talven kannalta

Takana on mittaushistorian aikaisin polaaripyörteen hajoaminen, mikä voi pian näkyä Euroopan säässä. Ylhäällä stratosfäärissä länsituulet kuitenkin ovat jälleen voimistumassa.
Marraskuun alussa pohjoista napa-aluetta kiertävä stratosfäärin polaaripyörre valahti sivuun pohjoisnavan ympäriltä ja jakautui kahteen osakeskukseen. Samalla stratosfäärissä lämpötila nousi paikoin kymmeniä asteita tavanomaista lämpimämmäksi.
Tällaista tilannetta kutsutaan stratosfäärin äkilliseksi lämpenemiseksi eli SSW:ksi (sudden stratospheric warming).
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Merkittävän SSW:n aikana keskimääräinen tuuli 60. leveysasteella stratosfäärissä kääntyy lännestä itään. Näin kävi tänä talvena ennätyksellisen aikaisin, 11. marraskuuta.
Polaaripyörrettä voi heikentää muun muassa laajojen sulkukorkeapaineiden aiheuttama aaltoliike ilmakehässä. Vaikutus menee siis molempiin suuntiin: suursäätilanne voi häiritä polaaripyörrettä, ja polaaripyörre puolestaan voi muuttaa säätä viikkojenkin viiveellä. SSW:n jälkeen esimerkiksi Pohjois-Euroopassa kylmän sään todennäköisyys kasvaa.
Nyt talven kynnyksellä sää on muuttumassa, mikä voi ainakin osittain johtua polaaripyörteen heikkenemisestä.
Lue myös: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?
Pakkaset yleistyvät
Lämpötila laskee marraskuun loppupuolella ja sateet tulevat yhä yleisemmin lumena Etelä-Suomea myöten. Se, miten kovia pakkasia on tulossa, on edelleen epävarmaa.
Sekä päivittäissääennusteissa että viikkokohtaisessa kuukausiennusteessa on näkynyt korkeapaineen muodostuminen Pohjois-Eurooppaan. Paikka on vaihdellut vielä ennusteesta toiseen, millä on suuri vaikutus säähän marraskuun lopussa ja joulukuun alkupuolella:
- Korkeapaine suoraan Suomen päällä pitäisi sään poutaisena ja heikkotuulisena. Pakkanen kiristyy silloin helposti, jos on selkeää eikä kehity sumupilveä.
- Suomen länsipuolella oleva korkeapaine aiheuttaisi kylmän pohjois- tai luoteistuulen, mutta voimakas tuuli voisi samalla estää kovimmat pakkaset. Sopivissa oloissa myös lauha föhn-tuuli olisi mahdollinen.
- Mikäli korkeapaine jääkin selvästi Suomen itäpuolelle, tuuli puhaltaisi etelästä. Sää olisi silloin muita skenaarioita pilvisempää ja kosteampaa.
On myös mahdollista, että yhden vahvan sulkukorkeapaineen sijaan kehittyisi useita heikkoja ja lyhytkestoisia korkeapaineen alueita. Siinä tapauksessa sää vaihtelisi päivien välillä.
Miltä talvi näyttää nyt?
Marraskuun alun häiriö stratosfäärissä oli vain ohimenevä, ja polaaripyörre on jo toennut siitä. Länsituulet ovat ennusteen mukaan kuun loppuun mennessä jopa ajankohtaan nähden keskimääräistä voimakkaampia.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Polaaripyörre pysynee vahvana läpi joulukuun. Jos sen vaikutus yltää maanpinnalle asti, kylmä säätyyppi alkaa hellittää.

Varhainen polaaripyörteen heikkeneminen ei kuitenkaan estä sitä tapahtumasta uudestaan myöhemmin talvella. Historiassa on ollut kahden SSW:n talvia, vaikka yleistä se ei ole.
Ilmakehä on kokonaisuus, joten kaukana olevat ilmiöt vaikuttavat polaaripyörteeseen ja lopulta Euroopan säähän asti. Tänä talvena päiväntasaajan yläpuolella tuuliolot eivät suosi stratosfäärin äkillistä lämpenemistä, mutta tilannetta sekoittaa erittäin voimakas El Niño Tyynellä valtamerellä. Joidenkin tutkimusten mukaan El Niño -vuosina kylmän sään ja heikon polaaripyörteen todennäköisyys kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla keski- ja lopputalvella.
Eri tekijät vaikuttavat siis nyt eri suuntaan, eikä lopputulosta voi sanoa varmasti etukäteen. Lopulta vasta sydäntalvella nähdään, heikkeneekö polaaripyörre vielä uudestaan ennen ensi kevättä.
Lue seuraavaksi: Vuodenaikaisennuste talvikuukausille: Tältä näyttää joulu–helmikuun jakso



