Lokakuinen ukkosrintama ja meteotsunami yllättivät: Tuuli aiheutti vahinkoja – kovin puuska merellä jopa lähes 40 m/s

Sunnuntaina illalla ja maanantain vastaisena yönä havaittiin voimakkaita puuskatuulia, paikoin myös salamoi. Merellä Hangon Russarön havaintoasemalla kovin puuska oli jopa lähes 40 m/s. Puuskainen tuuli aiheutti vahinkoa maa-alueilla maan eteläosassa. Maanantain mittaan tuulet ovat heikkenemässä.

Voimakkaat tuulenpuuskat ovat aiheuttaneet vahinkoa etenkin maan eteläosassa sunnuntai-illan ja maanantain vastaisen yön aikana. Läntisellä Uudellamaalla tilanne aiheutti yli sata tehtävää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle, kun esimerkiksi puita kaatui teille.

Puuskaisten tuulten lisäksi koettiin paikoin myös lokakuista salamointia.

– Kylmä säärintama liikkui sunnuntain myöhäisillan ja maanantain vastaisen yön aikana maan etelä- ja keskiosan yli itään. Maan eteläosassa se aiheutti voimakkaan, kuuroluonteisen saderintaman, jonka yhteydessä esiintyi salamointia ja räväkkää sadetta. Lisäksi siihen liittyvät myrskypuuskat olivat erittäin voimakkaita. Suomenlahden rannikon tuntumassa tehtiin saderintaman ylityksen yhteydessä useita puuskahavaintoja, joiden voimakkuus oli yli 30 m/s, jopa lähes 40 m/s, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Kovin puuska oli merellä Hangon Russarön havaintoasemalla mitattu 39,2 m/s. Sipoon Itätoukin havaintoasemalla mitattiin 34,7 m/s puuska ja Raaseporin Jussarössä 34,0 m/s puuska.

Vaikka Hangon Russarön yli 39 m/s puuska oli voimakas, ei se kuitenkaan ollut ennätyksellinen. Suomessa säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan tuulen puuskamittauksia on tehty Suomessa selvästi lyhyemmän aikaa kuin keskituulihavaintoja, eikä virallisia ennätystilastoja puuskien osalta ole. Automaattihavaintojen aikakaudella kovin puuska Suomen merialueilla on kuitenkin mitattu Aapeli-myrskyssä 2. tammikuuta 2019, jolloin Kökarin Bogskärin asemalla oli puuskissa 41,6 m/s.

Epävirallisesti kovin Suomessa mitattu tuulenpuuska on tunturissa Muonion Laukukerolla 31. tammikuuta 1997 havaittu 61,6 m/s.

Kovin kymmenen minuutin keskituuli tässä tuoreessa lokakuisessa myrskyssä oli Helsingin Harmajan asemalla mitattu 23,5 m/s. Suurin Suomen merialueilla mitattu kymmenen minuutin keskituulen nopeus on Aapeli-myrskyssä 2. tammikuuta 2019 Kökarin Bogskärissä mitattu 32,5 m/s. Tuntureiden huipuilla olevissa mastoissa on mitattu aina silloin tällöin jopa yli 40 m/s keskituulen nopeuksia.

Lokakuista salamointia ja meteotsunami

Tuore myräkkä yllätti myös lokakuisella salamoinnillaan.

– Rintaman yhteydessä myös satoi rankasti, mutta koska sadealue oli kapea-alainen ja nopealiikkeinen, sadetta ei rintaman yhteydessä kertynyt paikallisesti kuin muutamia millimetrejä. Maasalamahavaintoja tehtiin lounaisessa ja eteläisessä Suomessa sekä Tampereen seudulla sunnuntai-iltana yhteensä noin 120 kappaletta, suurin osa niistä lounaisessa Suomessa. Salamointia esiintyi eniten eteläisillä merialueilla, mutta merialueiden salamat eivät näy tässä tilastossa, Joanna Rinne sanoo.

Saderintama aiheutti myös meteotsunamin eli rintamaan liittyvän ilmanpaine-eron aiheuttaman aallon ja paikallisen merenpinnan nousun. Meteotsunamia kutsutaan myös nimellä säätsunami.

– Meteotsunami oli korkeudeltaan Hangon edustalla 20–25 senttimetrin luokkaa. Suomessa tällainen aalto ei aiheuta vahinkoa, mutta esimerkiksi laaja-alaiselle erittäin matalan veden alueelle liikkuessaan vastaavat aallot voivat kasvaa korkeutta huomattavasti, Joanna Rinne toteaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa meteotsunamien eli säätsunamien aiheuttamat aaltojen korkeudet ovat olleet vuosien saatossa enimmillään noin metrin, eivätkä ne ole aiheuttaneet merkittävää vahinkoa. Odottamattomat virtaukset ja vedenkorkeuden vaihtelut voivat kuitenkin aiheuttaa vaaratilanteita ja kolhuja veneilijöille.

Lue myös: Mitä ovat tsunami ja meteotsunami?

Voimakkaan puuskatuulen, sateen ja vedenpinnan korkeuden lisäksi rintaman ylitys näkyi säähavainnoissa myös nopeana 2–4 asteen lämpötilan laskuna.

Millaisina tuulet jatkuvat?

Maanantaina tuuli heikkenee vähitellen. Sateet väistyvät Suomen yltä itään.

– Tuuli on päivällä vielä puuskaista, mutta selvästi öisiä tuulia heikompaa. Iltaa kohden sateita tulee enää paikallisesti Itä- ja Pohjois-Lapissa, Joanna Rinne kertoo.

Yön lähestyessä etelärannikon tuntumaan leviää sateita.

– Tiistaina sää on sateinen laajemminkin maan etelä- ja keskiosassa, muualla on pääosin poutaista, mutta pilvipainotteista, vaikka pilvipeite paikoin rakoileekin. Pohjois-Lapissa voi paikallisesti sadella lunta tai räntää, Joanna Rinne ennustaa.

Viikon edetessä pohjoisvirtaus vahvistuu ja paikalliset sateet vähenevät. Samalla sää hieman viilenee.

Lue seuraavaksi: Odotettu marras–tammikuun pitkä sääennuste julki – näin meteorologi kommentoi talven tilannetta

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 18.10.2022 klo 09.24