Mainos latautuu…

Tsunami: Tuhoisa hyökyaalto

Tsunamiaallon tuhoja trooppisella rannalla.
Tsunamin tuhoja. Kuva: Pixabay

Tsunami on aalto, joka muodostuu tavallisesti merellä ja jossa vesi lähtee liikkeelle koko vesialueen syvyydeltä. Avomerellä sen vaikutukset ovat pieniä, mutta matalassa vedessä sekä rannikolla voi syntyä merkittäviä tuhoja.

Tsunamin ja tavallisen aallon väliset erot ovat kokoluokassa ja syntytavassa. Tsunamissa jokin sysää koko merenpohjan päällä olevan vesimassan liikkeelle. Aallot etenevät syvällä merialueella satoja kilometrejä tunnissa eli suihkukoneen nopeudella, ja aaltojen välinen matka voi olla jopa satoja kilometrejä. Valtamerellä yksittäisestä pisteestä lähtenyt tsunami voi levitä meren vastakkaiselle puolelle alle vuorokaudessa. Tsunamin korkeus rannikolla voi vaihdella kymmenistä senttimetreistä satoihin metreihin.

Tavallinen tuulen muodostama aalto liikuttaa sen sijaan vain meren pintakerrosta ja veden eteenpäin suuntautuva liike jää pieneksi. Suurenkin tuuliaallon etenemisnopeus on vain kymmenesosa tai alle tsunamin nopeudesta ja aallonpituus avomerellä muutaman sadan metrin luokkaa tai vähemmän.

Mikä aiheuttaa tsunamin?

Tsunameja muodostuu eniten mannerlaattojen saumakohdissa, etenkin alityöntövyöhykkeillä. Yleisin syy on maanjäristys, joka liikauttaa merenpohjaa ja saa siten myös yläpuolella olevan vesimassan liikkeelle. Esimerkiksi vuoden 2008 tuhoisa tapaninpäivän tsunami syntyi, kun Sumatran lähellä maanjäristys nosti äkisti osia merenpohjasta metrikaupalla.

Muita tekijöitä ovat tulivuorenpurkaukset, maanvyöryt, sää ja asteroidi-iskut. Raja ei ole aina selkeä, sillä esimerkiksi tulivuorenpurkaukset voivat aiheuttaa tsunameja maanvyöryjen kautta.

Korkeimmat tsunamit johtuvat usein joko merenalaisista maanvyöryistä tai maa-alueelta mereen syöksyneestä maa-aineksesta. Sopivissa oloissa, kuten maanvyöryn sattuessa kapeassa ja korkeassa vuonossa, aalto voi pahimmillaan kivuta kymmeniä tai jopa satoja metrejä ylös vuorenrinnettä. Näin kävi Alaskan Lituya Bayssa vuonna 1958, jolloin osa rinteesta romahti veteen ja syntyi korkein havaittu tsunami: aalto ylti paikallisesti yli 500 metrin korkeuteen.

Vuonossa vesi on syvää ja rannan vuoret korkeita.
Tsunamissa kapeaan vuonoon pakkautuva vesimassa voi nousta korkealle rinteeseen. Kuva: Pixabay

Tsunamin vaikutuksia

Avomerellä tsunamit ovat tavallisesti matalia aaltoja. Nopeasti etenevää, metrin korkuista tai vielä matalampaa aaltoa ei välttämättä huomaa esimerkiksi laivasta käsin. Rannikon lähestyessä vesi madaltuu, aallon etenemisnopeus hidastuu ja aallon korkeus kasvaa.

Rannalla sekä ennen tsunamia että tsunamiaaltojen välissä vesi vetäytyy hetkeksi kauemmas kohti ulappaa, joten epätavallisesti madaltuva vesi voi ennakoida tsunamia. Rannalle saapuessaan aalto muistuttaa nopeasti nousevaa tulvavettä tai joskus jopa vesiseinämää. Maastonmuodot vaikuttavat paikallisesti aallon korkeuteen sekä sen etenemismahdollisuuteen syvemmälle sisämaahan.

Rannan lähellä merellä virtaukset voivat olla vaarallisia, mutta suurimmat tuhot tulevat maa-alueilla rannikon tuntumassa. Matalassa maastossa korkea tsunami pääsee etenemään sisämaahan ja aiheuttamaan tulvia laajalla alueella. Aaltoja tulee useita, joten tilanne voi jatkua tunteja tai jopa päiviä. Rakennuksia tuhoutuu, ja tuhoalueella voi olla vaikea saada esimerkiksi puhdasta juomavettä. Ongelmat eivät koske pelkästään asuttuja alueita, vaan muun muassa koralliriutat kärsivät vaurioita.

Sää ja tsunami

Sään aiheuttama tsunami eli meteotsunami johtuu paineen muutoksesta meren yllä. Meteotsunameja on havaittu myös Itämerellä. Esimerkiksi voimakkaat ukkoskuurojonot tai rintamat voivat aiheuttaa tarpeeksi suuren häiriön meren pintaan, ja aalto etenee avomerellä samalla nopeudella kuin sen aiheuttanut sääilmiö. Aaltoja tulee useita peräkkäin, kuten tavallisessakin tsunamissa. Korkeus vaihtelee huomaamattoman pienestä jopa useisiin metreihin, mutta meteotsunami ei saa aikaan yhtä laaja-alaista tuhoa kuin esimerkiksi maanjäristysten aiheuttamat suuret tsunamit.

Lue seuraavaksi: Miten aallot syntyvät ja mitä tarkoittaa merkitsevä aallonkorkeus?

Päivitetty 29.1.2022 klo 13.37

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa