Klo

Ilma

Tie

Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Polaaripyörteeseen iso muutos ennen joulua: "Levällään kuin Jokisen…
Blogi |

Polaaripyörteeseen iso muutos ennen joulua: "Levällään kuin Jokisen eväät"

Lauhaa ja lumetonta
Pian alkavan joulukuun lumitilanne näyttää kehnolta maan etelä- ja keskiosassa. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki

Lähitulevaisuudessa sää on erittäin lauhaa. Talvihaaveet saa nyt ainakin hetkellisesti laittaa tauolle. Lumiraja uhkaa tulevina viikkoina vetäytyä kohti Meri-Lappia, mikä tarkoittaa, että joulukuu alkaa monin paikoin lumettomana. Vaikka joulun sää onkin vielä iso kysymysmerkki, on suursäätyyppiimme vaikuttavassa polaaripyörteessä tapahtumassa lähiviikkoina merkittävä muutos. Ennusteen mukaan polaaripyörre vahvistuu, mikä on kytköksissä länsivirtausten voimistumiseen. Tämä nostaa lauhan sään todennäköisyyttä keskileveysasteilla, mutta ennusteeseen on ilmaantunut yllättävä tekijä, josta kerron tarkemmin tässä blogissa.

Viime aikoina meteorologin mielenkiinto on kohdistunut stratosfäärin tapahtumiin. Ylempänä ilmakehässä noin 30 kilometrin korkeudessa stratosfääri on lämmennyt voimakkaasti Pohjois-Kanadan arktisen alueen yllä, mikä on johtanut suursäätyypin muutoksiin eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa. Aihetta pohdittiin tarkemmin jo aikaisemmassa blogissaStratosfäärissä voimakas lämpeneminen: Karu seuraus talven kulkuun.

Stratosfäärin lämpenemisen vaikutukset heijastuvat väistämättä napa-aluetta kiertävän polaaripyörteen käytökseen. On tyypillistä, että pyörre heikkenee, jakaantuu tai jopa hajoaa tällaisen tapahtuman jälkeen. Kun viikko tai pari on kulunut stratosfäärin äkillisestä lämpenemisestä, hyytävän talvisään todennäköisyys kasvaa jossain päin keskileveysasteita. Kylmän ilman purkaukset voivat osua esimerkiksi Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan tai Aasiaan.

"Vielä aiemmin näytti, että lauha matalapainevoittoinen sää jatkuu, mutta nyt ennusteisiin on pölähtänyt villi kortti: korkeapaine, joka kylmentäisi kertaheitolla Suomen sään."

Tällä kertaa napa-alueen hyytävä ilma pääsee heikon polaaripyörteen vaikutuksesta vajoamaan Pohjois-Amerikkaan ja Siperiaan. Sääkartoilla tilanne näyttää kuluvana viikonloppuna tältä:

  • Kanadassa ja Yhdysvalloissa on käsillä voimakas, arktinen kylmänpurkaus. Yhdysvaltojen pohjoisissa osavaltioissa ja Suurten järvien ympäristössä lunta pyryttää 10–50 cm. Pakkasta mitataan Teksasin pohjoisosaa myöden ainakin yöaikana. Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa pakkanen kiristyy paikoin 30 asteeseen.
  • Siperian pohjoisissa ja itäisissä osissa pakkasta on paikoin 50 astetta. Lämpötila painuu –20 asteen kylmemmälle puolelle myös Mongoliassa ja Pohjois-Kiinassa. Joulukuun alkupäivinä hyytävä ilma leviää etelämmäs, jolloin pakkasia mitataan laajemmin Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa saakka. Yöpakkaset voivat vierailla Shanghaissa asti, joka sijaitsee vain hieman Kanariansaarten pohjoispuolella.
Suuressa osassa Pohjois-Amerikkaa on huomattavasti keskiarvoa kylmempää lähiaikoina.
Suuressa osassa Pohjois-Amerikkaa on huomattavasti keskiarvoa kylmempää lähiaikoina.

Miksi Euroopassa on täysin päinvastainen tilanne?

Torstai oli käänteentekevä päivä Suomen säässä – talvinen vaihe tuli päätökseensä. Norjanmerellä sijaitseva voimakas matalapaine alkoi puskea meille voimalla hyvin lauhaa ja kosteaa ilmaa Pohjois-Atlantilta. Perjantaina lämpötila kohosi vuodenaikaan nähden hyvin korkeisiin lukemiin laajalti maan etelä- ja keskiosassa. Etelä- ja lounaisrannikolla ylitettiin kahdeksan lämpöasteen raja, Turussa ja lounaissaaristossa lämpötila kipusi jopa yhdeksän asteen yläpuolelle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Perjantain 28.11. maksimilämpötiloja
Lämpötila (°C)Havaintoasema
9,3Hammarland Märket
9.2Turku Rajakari
9,0Parainen Fagerholm
8,7Espoo Tapiola
8,7Turku Artukainen

Ja tätä se nyt on lähitulevaisuudessa – paluuta talviseen säätyyppiin ei ihan heti ole näköpiirissä.

Miksi stratosfäärin voimakkaan lämpenemisen seuraukset eivät sitten tunnu Euroopassa, vaan vaikutukset jäävät kauas meistä? Miksi toisaalla on paukkupakkasia, mutta meillä sataa vettä?

Tämä on aina sattumankauppaa, suoranaista "säärulettia". Vaikka stratosfäärin äkillinen lämpeneminen linkittyykin hyytävään talvisäähän keskileveysasteilla, ei kylmeneminen tapahdu kaikkialla samanaikaisesti. Itse asiassa joillain alueilla vaikutus on täysin päinvastainen, eli sää voikin lämmetä.

Kun Pohjois-Amerikka ja Siperia hyytyvät, jossain täytyy samanaikaisesti olla normaalia lämpimämpää. Säässä kun ei koskaan esiinny sellaista tilannetta, että tasapuolisesti kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla olisi keskivertoa lämpimämpää tai kylmempää. Ilmamassojen liikkeistä ja lämpötilaerojen tasaamisesta pitävät huolen matalapaineet. Ne puskevat yhteen paikkaan lämpöä ja toisaalle kylmää.

Valtavat lämpötilaerot Yhdysvaltojen itärannikolla luovat suotuisan kasvualustan voimakkaille myrskymatalapaineille lähitulevaisuudessa. Kun Pohjois-Kanadan arktinen ilmamassa puskee vasten Pohjois-Atlantin golfvirtaa ja lämpöä, tuloksena on räjähdysmäisesti syveneviä matalapaineita. Ne liikkuvat suihkuvirtausta myötäillen kohti Islantia ja Norjanmerta. Tämä on se asetelma, joka tuo Suomeenkin hyvin leudon joulukuun alun.

Lumet sulavat lauhassa säässä. Ennusteen mukaan joulukuu alkaa täysin lumettomana maan etelä- ja keskiosassa.
Lumet sulavat lauhassa säässä. Ennusteen mukaan joulukuu alkaa täysin lumettomana maan etelä- ja keskiosassa. Kuva: Matti Hietala, Vaasa, 27.11.2025

Polaaripyörre voimistuu ennen joulua

Pohjoista napa-aluetta kiertävän polaaripyörteen "pohjakosketus" osui perjantaille. Tällöin pyörre oli heikoimmillaan. Tämä on syypää, miksi pyörteen sisältä pääsee lähiaikoina valumaan erittäin kylmää ilmaa Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n mukaan polaaripyörre voimistuu joulukuun alussa merkittävästi, mutta ei välttämättä yllä samalle tasolle, mikä olisi sen ilmastollinen keskiarvo joulukuussa.

Tilastojen mukaan napa-aluetta kiertävä polaaripyörre on voimakkaimmillaan joulu–tammikuun vaihteessa, eli tällöin tyypillisesti napa-alueen ja keskileveysasteiden väliset lämpötilaerot saavuttavat huippunsa. Lämpötilaerot ovat pyörteen polttoaine, eli mitä kylmempi napa-alue talvella on, sen tiiviimpi polaaripyörre muodostuu.

Zonaalivirtaukset 28.11.
Kuvassa stratosfäärin länsivirtausten keskimääräinen voimakkuus. Punainen paksu viiva kuvastaa ilmastollista keskiarvoa, sininen paksu viiva on ennuste eri säämallien keskiarvosta (ja siniset ohuet viivat kunkin säämallin näkemyksiä). Ennusteen mukaan länsivirtausten voimakkuus on saavuttanut marraskuun lopussa pohjan, ja joulukuun alussa polaaripyörre näyttäisi elpyvän nopeasti. Pienempi notkahdus on kuitenkin havaittavissa joulun aikoihin, mutta uutta, rajua polaaripyörteen heikkenemistä ei pitkän ajan ennuste indikoi. Kuva: ECMWF (ennuste 28.11.2025)

Mitä polaaripyörteen elpyminen tarkoittaa sään kannalta? Yleensä pyörteen voimistuminen on kytköksissä länsivirtausten voimistumiseen ylempänä ilmakehässä, mikä ajan saatossa voi voimistaa länsivirtauksia myös alempana ilmakehässä. Tämä lisää leudon talvisään todennäköisyyttä keskileveysasteilla.

ECMWF:n keskipitkän aikavälin ennusteen mukaan tavanomaista kylmemmän sään alueet supistuvat pohjoisella pallonpuoliskolla joulukuun edetessä, eli kaikista kylmimmän sään todennäköisyys näyttäisi laskevan.

Mutta kuten aiemmin jo todettu: jos jossain lämpenee, toisaalla kylmenee. Kantaako siis leuto sää meillä jouluun saakka? Pohditaan tätä seuraavassa kappaleessa tarkemmin.

Lue myös: Kuukausiennuste ulottuu nyt jouluviikolle – “ei hyvältä näytä”

Katso ennuste myös videolta meteorologien keskustelemana:

Ennusteissa ristiriitaa – yllätyskäänne vielä ennen joulua?

Tällä hetkellä sään kuukausiennusteessa on sama signaali koko joulukuulle: jokainen viikko näyttää Pohjois-Euroopassa tavanomaista lämpimämmältä. Samanlainen tilanne koettiin myös kuukausi sitten, jolloin kuukausiennuste enteili koko marraskuun olevan hyvin leuto. Toisin kävi.

Pitkien sääennusteiden osuvuus on parhaimmillaan ensimmäisen ja toisen viikon aikana, mutta sen jälkeen ennustettavuus heikkenee merkittävästi ilmakehän kaoottisuuden vuoksi. Epävarmoissa tilanteissa kuukausiennusteet voivat joko "haalistua" kohti keskiarvoa säämallien erimielisyyden takia tai virheellisesti lukittua näyttämään samaa poikkeamaa koko tarkastelujaksolle. Tämä johtaa siihen, että kuukausiennuste ei kykene ennakoimaan tarkasteluviikkojen 3–4 päässä siintäviä suuria säänkäänteitä. Ennuste saattaa enteillä nykyisen säätyypin jatkumista, vaikka todellisuudessa edessä olisi radikaali muutos. Siksi pitkiin ennusteisiin tulee suhtautua terveellä kriittisyydellä ja muistaa, että ne kuvaavat enemmänkin sään suuria suuntaviivoja. Lue aiheesta lisää täältä.

Palataan joulukuun ennusteeseen ja mahdolliseen yllätyskäänteeseen. Tällä hetkellä näyttää, että joulukuun ensimmäinen viikko on erittäin suurella todennäköisyydellä lauha ja vetinen maan etelä- ja keskiosassa, ajoittain myös Oulun korkeudella. Tämän johdosta lumiraja tulee vetäytymään kohti pohjoista siten, että maa voi paljastua aina Meri-Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rantakaistaleella saakka. Etelä- ja Keski-Suomessa on ennusteen mukaan joulukuun ensimmäisen viikon jälkeen täysin lumetonta. Lapissa lumipeite pääsee puolestaan vahvistumaan ja ajoittain siellä on reilusti pakkasta.

Joulukuun toisella viikolla epävarmuus kasvaa jo merkittävästi. Vielä aiemmin näytti, että lauha matalapainevoittoinen sää jatkuu, mutta nyt ennusteisiin on pölähtänyt villi kortti: korkeapaine, joka kylmentäisi kertaheitolla Suomen sään. Kuukausiennusteen kanta ei kuitenkaan ole vielä muuttunut, mikä tuokin ennusteisiin merkittävän ristiriidan: osa ennusteista ennakoi yhä lauhaa, mutta toisaalla näkyy jo kylmää.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Suursäätyypit
Ennuste eri suursäätyypeistä Euroopassa. Sininen palkki NAO+ tarkoittaa, että ilmanpaine on keskiarvoa matalampi Islannin edustalla. Tässä asetelmassa meillä on todennäköisesti lauhaa ja vetistä. NAO+ vaiheen todennäköisyys laskee kuitenkin joulukuun ensimmäisen viikon edetessä huomattavasti, ja samalla punainen palkki valtaa alaa. Punainen palkki, eli "Block", kuvastaa Pohjois-Euroopan sulkukorkeapainetta. Tämän ennusteen mukaan korkeapaineen todennäköisyys kasvaa merkittävästi jo joulukuun toisella viikolla, mikä voisi tuoda Suomeenkin talvisemmat oltavat. Kaikki toki riippuu korkeapaineen sijainnista: jos se on Suomen päällä, voi olla varsin kylmää. Korkeapaineen painopiste Suomen lounais- tai eteläpuolella tietäisi selvästi lauhempaa. Kuva: ECMWF (ennuste 28.11.2025)

Lähestyvän joulun sää voikin vielä tarjota monta yllätysmomenttia. Itse suhtaudun tällä hetkellä jo vähän skeptisemmin siihen, että lauha sääkuvio jatkuisi koko joulukuun ajan. Jos korkeapaine yllättää, johonkin väliin joulukuuta voi osua selvästi talvisempi jakso.

Joulun kohtalo on siis yhä levällään kuin Jokisen eväät!

Lue seuraavaksi: Katso talven pitkä ennuste: Joulu–helmikuun jakso on talven ystäville tyly

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 28.11.2025 klo 22.16

Viimeksi katsomasi paikat

Viimeksi katsomasi paikat