Paikanna

    Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

    Sään ennustaminen
    Pitkän ajan sääennuste vertaa tulevien viikkojen säätä tilastolliseen keskiarvoon.
    Pitkän ajan ennusteessa säätä verrataan tulevien viikkojen sään tilastolliseen keskiarvoon. Kuva: Foreca

    Kuukausiennusteessa sääennuste lasketaan tulevalle neljälle viikolle ja vuodenaikaisennusteessa kolmelle kuukaudelle eteenpäin. Foreca seuraa viikoittain Euroopan keskuksen (ECMWF) kuukausiennustetta ja tiedottaa siitä omilla verkkosivuillaan.

    Pitkän ajan sääennusteet ovat vielä kokeiluasteella, eivätkä ne anna tarkkaa tietoa yksittäisen päivän säätilasta. Pitkän ajan sääennusteet toimivat samalla periaatteella kuin lyhyen ajan ennusteet: tietokone laskee sään kehityksen alkuhetkestä tietylle aikajaksolle eteenpäin. 

    Parviennuste apuna

    Kun sääennuste lasketaan useamman kerran halutulle ajanjaksolle, saadaan niin sanottu parvi- eli ryväsennuste. Parviennusteessa on mukana joitain kymmeniä malliajoja.

    Eri ennusteiden välinen hajonta kuvaa säätilan ennustettavuutta ja kehityssuuntia. Tämän avulla saadaan määriteltyä myös poikkeaman todennäköisyys, eli mikä on esimerkiksi tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys tietyllä ennusteviikolla. Mitä suurempi hajonta parviennusteessa, sitä hankalampaa sään ennustettavuus on.

    Jos esimerkiksi kuukausiennusteessa tietty viikko näyttää tilastollisesti hyvin tavanomaista säätä ja poikkeamat eri sääsuureissa ovat pieniä, voi tämä tarkoittaa myös sitä, että hajonta parviennusteessa on ollut suuri. Tällöin poikkeama tietyn sääsuureen kohdalla ei ole todennäköisempi suuntaan tai toiseen. Tämä on toisinaan havaittavissa kuukausiennusteen loppupäässä, jossa poikkeamat tuppaavat haalistumaan viimeiselle ennusteviikolle mentäessä.

    Sadetta enteileviä pilviä.
    Kuukausiennusteessa ilmaistaan kunkin viikon poikkeama tilastolliseen keskiarvoon. Todellisuudessa yksittäisten päivien sää saattaa poiketa tästä selvästi. Kuva: Maarit Siitonen, Palokkajärvi, Palokka, 1.7.2020

    Näin tulkitset pitkän ajan sääennustetta

    Pitkän ajan sääennusteissa ei siis voida ottaa kantaa tietyn ajanhetken säähän, vaan niissä verrataan esimerkiksi tietyn viikon keskimääräistä lämpötilaa tai sademäärää tilastolliseen keskiarvoon. Näin saadaan laskettua lämpötila- ja sademääräpoikkeamat.

    Pitkä ennuste voi antaa osviittaa, onko tietyllä viikolla tavanomaista lämpimämpää tai kylmempää, mutta tällöin kyseessä on koko viikon keskiarvo. Yksittäiseen viikkoon voi siis mahtua hyvin erityyppistä säätä. Jos kuukausiennuste näyttää tietylle viikolle tavanomaista lämpimämpää säätä, mukana voi olla myös tavanomaista kylmempiä päiviä – kyseisen viikon keskiarvo ratkaisee kokonaistilanteen.

    Suomen leveysasteilla sään ennustaminen pitkän ajan päähän on haastavaa, sillä sään luontainen vaihtelu on meillä hyvin suurta. Lisäksi täytyy muistaa, että pitkiä sääennusteita tuottavilla tahoilla on yleensä käytössään oma ilmastollinen vertailukausi, joka saattaa jonkin verran poiketa Suomessa käytetystä virallisesta vertailukaudesta. Viimeisin virallinen ilmastollinen vertailukausi on Suomessa 1981–2010.

    Lue seuraavaksi: Miten sadetutka toimii ja mitä tietoa siitä saa?

    Päivitetty 1.9. klo 09.39

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa