Tammikuussa sateet jäivät vähiin – pakkasta oli enimmillään 42,8 astetta
Tammikuu oli Suomessa kylmä, ja kuun lopussa lumipeite oli monin paikoin ajankohtaan nähden ohut. Sademäärä jäi lähes koko maassa tavanomaista pienemmäksi.
Vuosi sai hyisen alun, kun tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Kuukauden keskilämpötila oli Ahvenanmaalla noin –2 astetta ja mantereen puolella vaihteli etelän 7–10 pakkasasteesta Lapin enimmäkseen 18–22 asteeseen.
Tämä oli maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen 3–5 astetta ja pohjoisessa 5–10 astetta vertailukauden 1990–2020 keskiarvoa kylmempi. Säätilastoja ylläpitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapissa oli tuntureita lukuun ottamatta harvinaisen kylmää: viimeksi kylmempi tammikuu oli Lapissa monin paikoin vuonna 1978 ja Lapin eteläpuolisessa Suomessa laajalti kaksi vuotta sitten.
Auringonpaistetunteja kertyi kuukauden aikana tavanomaista vähemmän.
Kylmä korkeapainesää jämähti Suomeen
Kuun alkupuolella sää kylmeni ja lunta alkoi kertyä lisää vähitellen myös muualle Suomeen kuin Lappiin ja Koillismaalle. Kuukauden alin lämpötila, –42,8 astetta, mitattiin Savukosken Tulppiossa 9. tammikuuta.
Kylmyys aiheutti eri puolilla maata tulvavaaran, kun jokiin alkoi kertyä hyydettä ja vedenpinta nousi paikallisesti jopa keskimääräisen kevättulvan tasolle.
Tammikuun puolivälin tienoilla oli tavanomaisten tai jopa lauhojen lämpötilojen vuoro. Ylimmillään lämpötila lämpötila kohosi Ahvenanmaalla Lemland Nyhamn -havaintoasemalla +4,3 asteeseen 17. päivänä. Lauha sää ei jäänyt vain maan eteläosaan, ja esimerkiksi Utsjoen Nuorgamissa oli +2,9 astetta 19. tammikuuta.
Sää kylmeni kuun lopussa uudestaan ja yli 25 asteen pakkaset käväisivät paikallisesti pääkaupunkiseudulla asti.
Sää oli pitkiä aikoja korkeapainetyyppistä, minkä vuoksi sateet jäivät vähiin. Kuun lopussa ainoastaan Keski-Lapissa lumensyvyys oli keskimääräistä suurempi ja maan keskiosassa lunta oli puolestaan harvinaisen vähän. Kuukauden pienin kokonaissademäärä oli Utsjoen Nuorgamin 2,8 millimetriä.
Sademäärä oli monin paikoin vain kolmasosa tai neljäsosa tavanomaisesta, eli harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen pieni. Ilmatieteen laitoksen mukaan maan keskiosassa oli nyt usealla havaintoasemalla mittaushistorian vähäsateisin tammikuu.
Hyvin kylmässä säässä muodostui kuitenkin herkästi kevyttä pakkaslumisadetta. Vedeksi sulatettuna sademäärä oli pieni, mutta päivästä toiseen lumihiutaleita leijaili pitkin Suomea.
Ahvenanmaalla lunta oli hangeksi asti
Ahvenanmaa poikkesi muusta Suomesta, sillä siellä satoi suunnilleen tammikuun keskiarvon verran. Koko maan suurin sademäärä olikin Jomalan Jomalabyn 56,4 millimetriä. Suurin vuorokausisademäärä oli 1. tammikuuta Lumparlandissa Långnäsin satamassa mitattu 16,6 millimetriä.
Tammikuun alussa saarilla sai paikoin kahlata lumessa. Jomalabyn havaintoasemalla aamukahdeksan havainnoissa lumensyvyys käväisi 9. tammikuuta peräti 29 senttimetrissä. Samana päivänä Ahvenanmaata lähimpänä olevat yhtä suuret lumensyvyydet olivat Kainuussa asti.
Lumet hupenivat kuun puolivälissä, ja 31. tammikuuta lunta oli Ahvenanmaan havaintoasemilla enää 0–4 senttimetriä.
Myrskyjä sekä avaruudessa että säässä
Tammikuun 19. päivä alkoi muutaman päivän kestänyt geomagneettinen myrsky, joka sai alkunsa Auringosta aiemmin lähteneestä purkauksesta. Avaruusmyrsky oli voimakkain vuosikymmeniin, ja revontulet loimusivat ainakin Keski-Euroopassa asti.
Lue Forecan Sääpediasta lisää avaruussäästä!
Etelä- ja Keski-Euroopassa matalapainemyllerrys toi tullessaan sekä rankkasateita että lentoliikenteeseen vaikuttaneita lumisateita. Yhdysvaltoihin puolestaan iski raju talvimyrsky, jonka yhteydessä miljoonat olivat ilman sähköä, ja lunta sekä jäätä kertyi Texasissa asti.
Anna Latvala
meteorologi
Päivitetty 3.2.2026 klo 17.45
