Heinäkuu oli paikoin jopa poikkeuksellisen lämmin – yli 30 asteen helleputki venyi ennätykseen

Heinäkuun keskilämpötila oli Suomessa tavanomaista korkeampi, monin paikoin oli harvinaisen ja paikoin jopa poikkeuksellisen lämmintä. Kuukausi jakaantui kuitenkin keskimääräistä viileämpään alkuun ja selvästi keskimääräistä lämpimämpään loppuun. Kuun aikana tehtiin uusi ennätys peräkkäisissä yli 30 asteen päivissä.

Mennyt heinäkuu oli keskilämpötilaltaan laajalti noin 2–3 astetta tavanomaista lämpimämpi, Inarin ja Utsjoen suunnalla 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Suomessa pitkän ajan säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli monin paikoin harvinaisen lämmin, maan keskiosassa paikoin poikkeuksellisen lämmin. Poikkeuksellisella säätilastoissa tarkoitetaan sitä, että sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sitä esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Menneen heinäkuun keskilämpötila vaihteli etelän ja idän paikoin reilusta 20 asteesta Käsivarren Lapin reiluun 13 asteeseen.

– Lämpö jakaantui Suomeen melko tasaisesti, mutta ero keskiarvoon oli suurin paikoin maan keskiosassa sekä Länsi-Lapissa, missä oli paikoin jopa yli 3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kuukausikeskiarvoissa kuukausi oli selvästi tavanomaista lämpimämpi ja sateet jäivät laajalti vähiin keskiarvoihin verrattuna, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Heinäkuun sää oli kaksijakoinen.

– Sulkukorkeapaine piti Suomen sään heinäkuussa pitkän aikaa aurinkoisena ja helteisenä, vaikka kuun alku olikin epävakainen, melko viileä ja sateinen. Sen jälkeen Suomeen levisi helteistä ilmaa ja Fennoskandian ylle vahvistui korkeapaine. Vaikka korkeapaineen vahvuus vaihteli ja osaan Suomea pääsi ajoittain sateita, yleisesti ottaen yli puolet heinäkuusta vietettiin helteisessä ja suuressa osassa maata varsin aurinkoisessa säässä.

Heinäkuun ylin lämpötila 32,6 astetta ja alin −1,3 astetta

Heinäkuun korkein lämpötila ja samalla kesän toistaiseksi korkein lukema oli 31. heinäkuuta Oulun lentoasemalla mitattu 32,6 astetta.

Kuukauden alkupuoli oli siis ajankohtaan nähden hieman tavanomaista viileämpi, mutta 11. heinäkuuta alkoi helleputki, joka jatkui kuukauden loppuun saakka. Heinäkuussa oli yhteensä 23 hellepäivää. Tämä on seitsemän päivää yli heinäkuun keskiarvon. Hellepäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin vähintään yhdellä Suomen virallisista säähavaintoasemista mitataan vähintään 25,1 astetta. Hellettä mitattiin heinäkuussa 1.–2. heinäkuuta sekä 21 hellepäivän jakso 11.–31. heinäkuuta.

Kesän ensimmäinen 30 asteen lukema mitattiin 12. heinäkuuta. Tästä alkoi ennätysmäinen peräkkäisten yli 30 asteen päivien helle Suomessa. Yli 30 asteen lukemia mitattiin jossain päin Suomea päivittäin joka päivä heinäkuun loppuun asti ja vielä elokuun alussakin. Yli 30 asteen lukemia oli peräkkäisinä päivinä 12.7.–2.8. eli 22 päivää putkeen.

Aiempi peräkkäisten 30 asteen päivien ennätysjakso oli vuodelta 1972. Silloin mitattiin 13 peräkkäistä vähintään 30 asteen päivää 27.6.–9.7.1972. Suomessa säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen vertailukelpoiset helletilastot alkavat vuodesta 1961.

Heinäkuun lämpöennätys ja samalla mitttaushistorian korkein lämpötila Suomessa on 29. heinäkuuta 2010 Liperissä Joensuun lentoasemalla mitattu 37,2 astetta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapissa tehtiin heinäkuussa helteeseen liittyviä ennätyksiä. Ylitornion Meltosjärven havaintoaseman 21 päivän helleputki on Lapin pisin vuodesta 1961 eteenpäin. Maan etelä- ja keskiosassa suurella osalla havaintoasemista oli heinäkuun 12. päivästä eteenpäin 20 päivän helleputki.

Heinäkuussa oli paikoin myös trooppisia öitä. Trooppinen yö tarkoittaa, että lämpötila ei laske yöllä alle 20 asteeseen. Paikoin yön alimmat lukemat olivat tässä heinäkuussa jopa yli 23 asteessa – korkein yön alin lukema oli Kuusamossa Rukatunturilla 31. heinäkuuta mitattu 23,6 astetta. Vuorokauden ylimmän minimilämpötilan ennätys on Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuulta 2021, jolloin Lappeenrannan Hiekkapakan havaintoasemalla lämpötila ei laskenut alle 24,2 asteen koko vuorokauden aikana.

Heinäkuun alin lämpötila oli 6. heinäkuuta Sallassa kirkonkylän havaintoasemalla mitattu –1,3 astetta. Heinäkuun kylmyysennätys on 1. ja 12. heinäkuuta 1958 Enontekiön Kilpisjärvellä mitattu −5,0 astetta.

Heinäkuussa satoi laajalti keskimääräistä vähemmän

Eniten heinäkuun aikana satoi Inarin Raja-Joosepin Kontiojärven havaintoasemalla, 129,2 millimetriä. Kuukauden pienin sademäärä oli Tornion Kaakkurissa, 12,5 millimetriä. Suurin vuorokausisademäärä oli Savonlinnan Laukansaaressa 8. heinäkuuta mitattu 62 millimetriä.

– Heinäkuun sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista vähäisempi, vaikka myös tavanomaista sateisempia alueita oli paikoin lähinnä rannikkoseudulla sekä itäisessä Pohjois-Lapissa, Joanna Rinne kertoo.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Pirkanmaalta Kainuuseen yltävällä alueella satoi paikoin jopa harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän.

Heinäkuu oli lähes koko maassa tavanomaista aurinkoisempi. Koko maassa auringonpaistetunteja oli havaintoasemittain noin 280–420.

Ulla-myrsky riepotti Suomea heinäkuun alussa

Heinäkuun 3. päivä Suomeen saapunut Ulla-myrsky oli Ilmatieteen laitoksen mukaan harvinaisen voimakas kesämyrsky. Myrsky oli pitkäkestoinen: puuskainen tuuli kesti jopa 6–12 tuntia suuressa osassa maata.

Heinäkuun kovin keskituuli mitattiin Ulla-myrskyn yhteydessä 3. heinäkuuta Raumalla Kylmäpihlajan havaintoasemalla, 25,6 m/s. Ilmatieteen laitoksen mukaan tämä on korkein mitattu keskituulen nopeus heinäkuussa 2000-luvulla.

Heinäkuun kovin puuska oli Ulla-myrskyn yhteydessä 3. heinäkuuta Raumalla Kylmäpihlajan havaintoasemalla mitattu 32,4 m/s.

Myrskypäivien määrä oli heinäkuussa yhteensä kaksi, 3.–4. heinäkuuta.

– Heinäkuun keskimääräinen myrskypäivien lukumäärä on 0,3 kappaletta, joten myrskypäiviä oli jonkin verran enemmän kuin keskimääräisenä vuonna. Käytännössä, vaikka myrskypäiviä oli kyllä kaksi kappaletta, myrskypäivät aiheutti yksi ja sama myrskytilanne, joka kesti vuorokauden vaihtumisen yli, Joanna Rinne sanoo.

Heinäkuu on tilastollisesti vuoden hiljaisin kuukausi myrskyjen esiintymisessä.

Salamointi kiihtyi heinäkuun lopussa

Maasalamoita havaittiin heinäkuun aikana reilut 42 000 kappaletta. Salamointipäiviä oli 23 kappaletta.

– Vilkkaimmat salamapäivät olivat 28. ja 31. heinäkuuta, jolloin maasalamoita laskettiin molempina vajaat 10 000 päivässä. Näistä kahdesta päivästä 28. heinäkuuta oli salamamäärältään runsain, vaikka molempien päivien salamaluvut olivat hyvin lähellä toisiaan, Joanna Rinne sanoo.

Ilmastojaksolla 1991–2020 heinäkuun keskimääräinen salamamäärä on ollut 54 300 kappaletta.

– Heinäkuussa 2025 määrä jäi hieman keskiarvon alapuolelle. Vaikka lämpöä riitti, vahva sulkukorkeapaine esti pitkän aikaa heinäkuussa sade- ja ukkoskuurojen syntymisen suuressa osassa maata, ja ukkoset jäivät useina päivinä paikallisiksi, Joanna Rinne toteaa.

Euroopassa maastopaloja, Yhdysvalloissa tuhoisia tulvia – Turkissa ja Japanissa mittaushistorian lämpöennätykset

Euroopassa kovia helteitä koettiin heinäkuussa ajoittain eri puolilla maanosaa. Maastopaloja oli loppukuussa muun muassa Kreikassa pääkaupunki Ateenan länsipuolella sekä Kreetalla ja Kyproksella. Myös Portugalissa oli heinäkuussa maastopaloja. Tanskassa puolestaan koettiin hyvin runsaita äkillisiä sateita.

Turkissa rikottiin heinäkuussa maan mittaushistorian lämpötilaennätys, kun Silopissa maan kaakkoisosassa oli 25. heinäkuuta 50,5 astetta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Turkissa mitattiin 50 astetta. Myös Turkissa oli heinäkuun kuumuudessa maastopaloja, esimerkiksi Bursan alueella Turkin länsiosassa.

Japanissa mitattiin 30. heinäkuuta maan uusi lämpöennätys, 41,2 astetta.

Yhdysvalloissa Texasissa rajut äkkitulvat aiheuttivat ainakin 135 ihmisen kuoleman heinäkuun alkupäivinä.

Kiinassa ainakin 30 ihmistä menehtyi heinäkuun lopussa rankkasateiden, tulvien ja maanvyörymien seurauksena Pekingin alueella. Kymmeniä tuhansia ihmisiä evakuoitiin rankkasateiden tieltä.

Venäjällä Kamtshatkan niemimaan edustalla tapahtunut maanjäristys aiheutti laajan tsunamivaroituksen Tyynenmeren rannikoilla ja saarilla 30. heinäkuuta. Varoituksia annettiin muun muassa Venäjällä, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Maanjäristys oli mittaushistorian kuudenneksi voimakkain. Järistyksen ja tsunamin tuhot jäivät pelättyä pienemmiksi.

Lue seuraavaksi: Suomen sää elokuussa tilastojen mukaan

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 6.8.2025 klo 10.07