Ennätykset paukkuivat tänä "talvena" – mitä hätkähdyttävä alkuvuosi merkitsee?

Talvikuukausina joulu-helmikuussa rikottiin ennätyksiä, kun sää oli erittäin lauhaa. Terminen talvi ei alkanut helmikuussakaan osassa etelää ja länttä. Myös lumet uupuivat suurimman osan helmikuusta näiltä alueilta. Mitä erittäin lauha alkuvuosi tarkoittaa?

Koko maan talvikuukausien joulu-helmikuun keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea, kertoo Suomessa säätilastoja ylläpitävä Ilmatieteen laitos. Aiempaa ennätystä piti talvi 2007–2008. Helmikuu oli reilusti tavanomaista lauhempi, maan eteläosassa jopa poikkeuksellisen lauha – eli tällainen toistuu keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin.

Keskilämpötilat olivat helmikuussa maan etelä- ja keskiosassa laajalti 5–6 astetta ja pohjoisessa 2–5 astetta keskimääräistä helmikuuta lämpimämpiä. Myös tammikuu oli lauha: Lapin eteläpuolella rikottiin sekä tammikuun keskilämpötilojen että ylimpien lämpötilojen ennätyksiä.

Helmikuu oli paitsi erittäin lauha, myös sateinen, myrskyisä sekä laajalti lumeton maan etelä- ja länsiosassa. Lauha sää on johtunut pitkään samanlaisena kestäneestä suursäätilasta. Pohjoisen pallonpuoliskon polaaripyörre, eli napa-aluetta kiertävä ilmavirtaus korkealla ilmakehässä, on ollut vahva. Kylmin ilma on näin ollen pysynyt napa-alueella.

– Etelä-Euroopan yllä on puolestaan ollut sitkeä korkeapaine, joka on työntänyt matalapaineen keskukset sateineen meille. Sateet ja lauha ilma ovat tulleet Suomeen Atlantilta, sanoo Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Pysyvä lumi puuttuu yhä osasta maata

Helmikuu oli lähes koko maassa tavanomaista sateisempi, paikoin etelässä, lounaassa ja lännessä mitattiin jopa kaksin- tai kolminkertaisia sademääriä helmikuun keskimääräisiin lukemiin verrattuina. Eniten sateita tuli Lohjalla, 123 mm. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla satoi 116 mm, mikä on tämän aseman helmikuun ennätyslukema. Entinen ennätys oli 112 mm. Keskimäärin helmikuussa sataa Helsinki-Vantaalla tilastojen mukaan 37 mm.

Etelän runsaat sateet tulivat suureksi osaksi vetenä, joten lumitilanne jatkui helmikuussa melko samanlaisena kuin tammikuussa. Maa oli suuren osan ajasta laajalti lumeton maan etelä- ja länsiosassa, kun taas Lapissa lunta oli jopa poikkeuksellisen paljon. Suurin hetkellinen lumimäärä mitattiin helmikuussa Puolangan Paljakan havaintopaikalla 23. päivä, 127 senttimetriä.

– Suomeen on tullut matalapaineita yksi toisensa jälkeen ja niiden mukana sekä sateita että lauhaa ilmaa. Pohjoisessa, jossa on ollut enimmäkseen pakkassäätä, sade on tullut lumena, lauhassa etelässä vetenä, toteaa Forecan meteorologi Anna Latvala.

Talven kylmintä lukemaa ei rikottu helmikuussa, lämpimin 9,0 astetta

Kuukauden korkein lämpötila, 9,0 astetta, mitattiin Hammarlandin Märketin havaintopaikassa 16. helmikuuta illalla. Mittaushistorian korkein helmikuun lukema on 11,8 astetta Helsingistä vuodelta 1943.

Helmikuun kylmin lämpötila tänä vuonna oli -32,3 astetta. Se mitattiin Sodankylän Vuotsossa 26. helmikuuta. Talven tähän asti kylmin lukema säilyi siis tammikuulla, -38,8 astetta Utsjoella 27. tammikuuta. Mittaushistorian helmikuun kylmyysennätys on -49,0 astetta. Se on mitattu 5. helmikuuta 1912 Sodankylässä.

Myös helmikuu oli myrskyisä

Helmikuu oli tammikuun tapaan tuulinen. Myrskypäiviä helmikuussa oli yhteensä peräti seitsemän, kun niitä on Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuussa keskimäärin 1,8. Tammikuussa myrskypäiviä oli kahdeksan. Yhteensä myrskypäiviä on tänä vuonna ollut siis jo 15, mikä on kahdelle kuukaudelle erittäin suuri määrä. Keskimäärin Suomessa on vuosittain 18 myrskypäivää. 

Kovin keskituuli helmikuussa oli Kökarin Bogskärin 26,9 m/s 9. helmikuuta. Kovin puuska mitattiin puolestaan Hangon Russarössä 10. helmikuuta, 32,5 m/s.

– Myrskyisä sää johtui samasta syystä kuin lauhakin, eli suursäätilan vuoksi matalapaineiden reitti on kulkenut Suomen ylitse. Myös muun muassa lämmin merivesi on mahdollistanut matalapaineiden voimistumisen, sanoo Anna Latvala.

Myrskypäiväksi tilastoissa lasketaan päivä, jolloin ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla on mitattu kymmenen minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 21 m/s kolmen tunnin välein tehtävissä Synop-havainnoissa.

Terminen talvi ei ole vieläkään alkanut osassa maata

Talvikuukaudet joulu-, tammi- ja helmikuu ovat nyt ohi, mutta terminen talvi ei ole vieläkään alkanut osassa etelää ja länttä.

– Etelässä ja lännessä terminen talvi voi jäädä väliin kokonaan. Riskiä kasvattaa meren läheisyys. Sula meri lämmittää ja suuri osa sateista on siis tullut vetenä lumen sijaan, sanoo meteorologi Joanna Rinne.

Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötilan katsotaan olevan pysyvästi nollan alapuolella. Keskimäärin terminen talvi alkaa etelässä marraskuun loppupuoliskolla. Terminen kevät puolestaan alkaa etelässä keskimäärin jo maaliskuun loppupuolella.

Lauha alkuvuosi on vaikuttanut luontoon, esimerkiksi siitepölykausi ehti alkaa jo tammikuussa. Helmikuussa nähtiin paikoin jopa kukkia kirsikkapuissa. Jäätilanne on maan etelä- ja keskiosassa heikko. Etelässä ja lounaassa jäät ovat monin paikoin liian heikkoja mitattaviksi. Maan keskiosassa järvijäät ovat olleet selvästi tavanomaista ohuempia. Merialueilla jäätä on lähinnä vain Perämeren pohjoisosassa.

Mitä erittäin lauha vuoden alku tarkoittaa?

Vuoden alku on ollut lämpötiloiltaan hätkähdyttävä. Lauhan helmikuun lisäksi tammikuu oli ennätyksellisillä alueilla Oulun eteläpuolella yleisesti 7–8 astetta tavanomaista leudompi. Koko maan keskilämpötila ylsi tammikuussa toiselle sijalle. Lämpimin tammikuu tilastoissa on vuodelta 1925. Tammikuun korkein lämpötila oli 9,2 astetta.

Mitä alkuvuoden lämmöstä voi päätellä? Onko tulossa aikainen kevät tai kesä? Onko tulossa ennätyslämmin vuosi? Onko tämä ilmastonmuutosta?

– Kesän alkamista ei voi vielä päätellä talven perusteella. Kevät voi sen sijaan alkaa osassa maata tavallista aikaisemmin, varsinkin lumettomilla seuduilla. Tätä vuotta on myös vielä kolme vuodenaikaa jäljellä, joten on liian aikaista puhua koko vuoden tilanteesta. Ilmastonmuutoksen osalta nähdään vasta jälkikäteen, kuinka paljon talvet muuttuvat keskimäärin. Yksittäisiä, poikkeavia talvia tulee jatkossakin. On kuitenkin todennäköistä, että lauhat talvet yleistyvät, toteaa meteorologi Anna Latvala.

Euroopassa myrskyjä, Kanarialla hiekkamyrsky

Helmikuun aikana Euroopassa riehui myrskyjä, muun muassa Ciara ja Dennis. Moni muun Euroopan myrskyistä tuntui Suomessa asti.

Helmikuun alussa Italiassa ja Espanjassa mitattiin jopa 27–28 asteen lämpötiloja. Kanariansaarilla hiekkamyrsky haittasi loppukuusta lentoliikennettä ja lomailijoita.

Millainen oli helmikuu vuosi sitten 2019?
Helmikuu jopa maaliskuuta lämpimämpi
Lue myös:
Ajokeli huono osassa maata

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 2.3.2020 klo 15.58