Suomen lumitilanne hämmästyttää: Kahdella paikkakunnalla ennätys rikki – Etelä-Suomeen surkea ennuste

Tilastojen mukaan meidän pitäisi nyt elää vuoden kylmintä aikaa ja lumipeitettäkin olisi "normaalioloissa" kautta maan. Toisin on kuitenkin tänä vuonna. Kuluvana talvena lumitilanteessa on ollut suurta ajallista ja paikallista vaihtelua. Etelässä lumet ovat tulleet ja menneet useaan otteeseen. Viime aikojen lauhat säät ovat sulattaneet hankia siihen malliin, että lunta on useilla havaintoasemilla harvinaisen vähän. Pohjois-Pohjanmaan Vaalan ja Kymenlaakson Virolahden havaintoasemilla lunta on ennätyksellisen vähän vuodenaikaan nähden.

Lauha, länsivirtausvoittoinen säätyyppi on kirjaimellisesti vesittänyt Suomen talven ja sulattanut tammikuun lopussa lumia tehokkaasti. Lunta on normaalioloissa tammikuun viimeisellä viikolla maan eteläosassa 10–30 cm, maan keskivaiheilla 20–50 cm ja pohjoisessa reilut puoli metriä.

Tällä hetkellä todellisuus on se, että lunta on etelässä laajalti vain 0–20 cm, maan keskivaiheilla 0,1–50 cm ja pohjoisessa 9–100 cm. Erityisen vähän lunta on tilastoihin nähden maan kaakkoisosassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Eteläosassa maata lumettomia alueita löytyy laajalti etelä- ja lounaisrannikolta. Maan keskiosassa vähiten lunta on länsirannikon läheisyydessä Jalasjärvellä ja Teuvassa (0,1 cm). Pohjois-Suomessa puolestaan vähiten lunta on Oulussa (9 cm) ja Vaalassa (5 cm).

Tarkista tuorein lumensyvyys täältä!

Virolahdella ja Vaalassa ennätyksellisen heikko lumitilanne

Maan etelä- ja keskiosassa lunta on tällä hetkellä kaikilla havaintoasemilla tavanomaista vähemmän. Useilla havaintoasemilla lunta on harvinaisen vähän, osalla jopa poikkeuksellisen vähän.

Lue myös: Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?

Etelä- ja lounaisrannikon havaintoasemat ovat kauttaaltaan lumettomia. Poikkeuksellista on se, että lauhat säät ovat sulattaneet valtaosan lumista myös aivan etelärannikon itäkolkassa Kymenlaakson rantaviivalla.

Etelärannikon itäisin lumeton havaintoasema on Virolahti Koivuniemi. Kyseessä on havaintoaseman mittaushistorian ensimmäinen kerta, kun siellä ei tähän aikaan vuodesta ole lunta. Tilastojen mukaan Virolahden havaintoasemalla lunta pitäisi tammikuun lopulla olla yli 20 cm.

Etelä- ja lounaisrannikon heikkoon lumitilanteeseen löytyy ennen kaikkea kolme tekijää:

• Pitkäkestoiset länsi- ja lounaisvirtaukset, jotka ovat kuljettaneet Atlantilta lauhaa ilmaa. Myös föhn-ilmiön syntyminen on edistänyt lämpötilan kohoamista.
• Tavanomaista lämpimämpi Itämeri on kuljettanut rannikolle lisälämpöä. Suomen merialueilla jääpeitettä on laajalti tavanomaista vähemmän. Suomenlahdella avomerellä pintavesi on yhä 3–6-asteista, mikä heijastuu negatiivisesti rannikoiden lumitilanteeseen.
• Merkittävä osa sateista on tullut vetenä tai räntänä.

Erittäin kehno lumitilanne piinaa myös Pohjois-Pohjanmaata. Utajärvellä lunta on maanantain mittauksissa poikkeuksellisen vähän ja Vaalan havaintoasemalla jopa ennätyksellisen vähän tammikuun loppuun nähden. Utajärvi Särkijärven havaintoasemalla lumensyvyys on 24 cm, Vaala Pelson havaintoasemalla vain 5 cm. Ajankohdan tyypillinen lumensyvyys alueella on noin 40 cm.

Pohjois-Pohjanmaan heikko lumitilanne selittyy seuraavilla tekijöillä:

• Alueen sademäärä on ollut tavanomaista alhaisempi jo marraskuusta lähtien. Lunta ei ole kertynyt alueelle paljoakaan. Sademääriä ovat laskeneet mm. föhn-tilanteet, jotka kuivattavat nimenomaan Pohjanmaan aluetta.
• Länsivirtausvoittoinen säätyyppi on kuljettanut lauhaa ilmaa ja välillä sateet ovat olleet alueella myös vettä.
• Merkittävä osa Perämerestä on yhä jäätön, joten lauhan ja kostean ilman kulkeutuminen mantereelle on saattanut edesauttaa lumien hupenemista entisestään.

Lue kuukausikoosteista edeltävien kuukausien säästä Suomessa!

Lapissa kahtiajakoinen tilanne

Etelä- ja Keski-Lappia piinasi pitkään hyvin vähäluminen alkutalvi, mikä vaikeutti talvilajien harrastamista aluella. Esimerkiksi joulun alla osasta Lappia löytyi havaintoasemia, missä lunta oli reilusti alle 20 cm tai jopa alle 10 cm, mikä oli ajankohtaan nähden poikkeuksellisen vähän. Alkutalvi oli suuressa osassa Lappia leuto ja vähäsateinen, mikä heijastui myös alueen lumitilanteeseen.

Sittemmin sydäntalvi on jonkin verran paisuttanut Lapin hankia, mutta tilanne on tällä hetkellä varsin kahtiajakoinen. Lapin eteläosassa lunta on yhä useilla havaintoasemalla normaalia vähemmän, osalla asemista harvinaisen vähän. Sitä vastoin Keski- ja Pohjois-Lapissa lunta on monin paikoin normaalia enemmän. Suurin poikkeama tavanomaiseen on Kilpisjärvellä, missä hanget ovat noin 30 cm ajankohdan keskiarvoa muhkeammat.

Muusta Lapista poiketen Enontekiön ja Pohjois-Lapin suunnalla sadetta on kertynyt selvästi normaalia enemmän kuluvana talvena, ja valtaosa sateesta on näillä alueilla tullut lumena. Kilpisjärvellä lumipeite on päässyt vahvistumaan erityisesti kylmänpurkutilanteissa, kun Jäämerellä syntyneet sakeat lumisateet ovat ajautuneet myös Suomen luoteiskärkeen.

Ennuste: Surkea lumitalvi etelään, muualla maassa ei suurempia muutoksia

Tämänhetkisen ennusteen mukaan länsivirtausten odotetaan jatkuvan Pohjois-Euroopan alueella voimakkaina myös vastaisuudessa. Virtaukset näyttävät hyvin voimakkailta erityisesti tammi–helmikuun vaihteessa, mikä näyttää pitkässä juoksussa pitävän talvisään hyvin leutona yksittäisiä kylmempiä päiviä lukuunottamatta.

Tällä viikolla lumitilanne heikkenee ennusteen mukaan maan eteläosassa siten, että lumettomia alueita löytyy yhä enemmän myös sisämaan puolelta. Keski- ja Pohjois-Suomessa lumitilanteeseen ei odoteta suurempia muutoksia.

Ikävä kyllä eteläsuomalaisten kannalta lumitalven jatko näyttää kehnolta, ja talvisimmat hetket ehkä menivät jo. Lumipeite voidaan toki ohimenevästi saada takaisin, mutta merkit viittaavat siihen, ettei se maassa kauaa pysy. Itämeren lämpö pitää huolen siitä, että rannikoilla pitkäkestoista lumipeitettä ei enää kannata odottaa. Maan keskiosassa tilanne on vähän lohdullisempi, ja pohjoisessa lunta voi ajoittain olla tavanomaista enemmän riippuen sadealueiden reiteistä.

Lue seuraavaksi: Tältä näyttää helmi–huhtikuun jakso Suomessa – ”Kevään alkamisajankohtaan ennuste ei suoraan ota kantaa, mutta…”

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 27.1.2025 klo 15.48