Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Sääkatastrofit vuonna 2020 tappoivat tuhansia ja aiheuttivat jopa satojen miljardien aineelliset tuhot
    Blogi |

    Sääkatastrofit vuonna 2020 tappoivat tuhansia ja aiheuttivat jopa satojen miljardien aineelliset tuhot

    Maastopaloja Australiassa
    Maastopaloja Australiassa (arkistokuva). Kuva: Pixabay

    Sään aiheuttamien luonnonkatastrofien määrän on ennakoitu lisääntyvän ilmaston lämmetessä ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen edetessä. Vuonna 2020 tuhoisia sään aiheuttamia luonnonkatastrofeja on tapahtunut maailmalla kymmeniä. Niissä on kuollut tuhansia ihmisiä ja niiden aiheuttamat aineelliset tuhot voidaan laskea kymmenissä tai sadoissa miljardeissa euroissa.

    BBC:n haastattelussa Australian New South Walesin yliopiston ilmastonmuutoskeskuksen Sarah Perkins-Kirkpatrick kertoo, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tullaan näkemään pikemmin sään ääri-ilmiöiden kuin keskiarvojen muuttumisen kautta. Hän toteaa, että maapallon lämpötilojen noustessa vuoden 2020 kaltaisten tuhoisia sääilmiöitä sisältävien vuosien määrän voidaan odottaa lisääntyvän.

    Vuonna 2020 sekä ihmishenkien menetyksiä että aineellisia tuhoja ovat aiheuttaneet mm. trooppiset syklonit, metsä- ja maastopalot sekä rankkasateisiin liittyneet tulvat.

    Ilmastonmuutos on yksi merkittävä tuhoisien säätapahtumien osatekijä, mutta ei niiden ainoa aiheuttaja. Tuhoisat sääilmiöt kuuluvat maapallon ilmastoon myös ilman ilmastonmuutosta, mutta ilmastonmuutos lisää tuhoisimpien sääilmiöiden voimakkuutta ja esiintymistodennäköisyyttä. 

    Sateiden esiintymisalueisiin ja sitä kautta kuivuuden tai rankkasateiden esiintymistodennäköisyyteen ovat vaikuttaneet tänä vuonna myös luonnolliset ilmakehän syklit, mm. Madden-Julian-oskillaatio ja positiivinen Intian valtameren dipoli, Intian valtamerellä esiintyvä El Niñon kaltainen säävaihtelu.

    Trooppiset syklonit

    Trooppinen sykloni
    Trooppinen sykloni (arkistokuva). Kuva: Pixabay

    Trooppiset syklonit eli hurrikaanit, taifuunit ja muut saman syntymekanismin myrskyt aiheuttivat vuonna 2020 yhteensä 1 338 ihmisen kuoleman ja yli 66 miljardin dollarin eli yli 50 miljardin euron tuhot.

    Atlantin hurrikaanikausi 2020 oli mittaushistorian aktiivisin. Trooppisia myrskyjä havaittiin yhteensä 31, joista nimettyjä myrskyjä 30. Hurrikaaniksi myrskyistä voimistui 13 kpl ja 6 sai “major hurricane” -määritelmän, eli voimistui luokkaan 3 tai vielä rajummaksi. Hurrikaani Iota oli kauden voimakkain, se voimistui luokan 5 eli korkeimman luokan hurrikaaniksi. Hurrikaanit aiheuttivat yhteensä vähintään 431 ihmisen kuoleman.

    Pohjois-Intian meren syklonikausi käsitti kaikkiaan 9 trooppista syklonia eli hurrikaanin kaltaista myrskyä. Niistä hurrikaania vastaavia oli kolme: Gati, Nivar ja Amphan. Näistä voimakkain, Amphan, vastasi voimakkuudeltaan luokan 4–5 hurrikaania. Syklonit aiheuttivat yhteensä 269 ihmisen kuoleman.

    Tyynenmeren hurrikaanikausi 2020 oli trooppisten myrskyjen lukumäärän osalta keskimääräistä luokkaa, mutta hurrikaaneiksi voimistui vähemmän myrskyjä kuin keskimääräisenä vuonna. Trooppisia myrskyjä havaittiin yhteensä 17, niistä kehittyi hurrikaaneiksi 4 ja vähintään luokan 3 hurrikaaneiksi 3 kappaletta. Voimakkain myrsky oli luokan 4 hurrikaani Marie, joka ei iskenyt maihin. Tyynenmeren hurrikaanit aiheuttivat vuonna 2020 47 kuolonuhria.

    Tyynenmeren taifuunikausi 2020 oli myrskyjen lukumäärältä tavanomaista vähäaktiivisempi. Trooppisia myrskyjä havaittiin yhteensä 23, niistä taifuuneiksi kehittyi 10 ja supertaifuuniksi eli luokan 4–5 hurrikaania vastaavaksi myrskyksi 2. Voimakkain myrsky oli taifuuni Goni, luokan 5 hurrikaania vastaava supertaifuuni. Goni iski Filippiineille ja jatkoi heikentyneenä Vietnamiin. Tyynenmeren taifuunit aiheuttivat vuonna 2020 454 ihmisen kuoleman.

    Australian seudulla trooppisia sykloneja on kautena 2019–2020 ollut tavallista vähemmän, eteläisellä Tyynellämerellä 2019–2020 puolestaan oli hieman keskimääräistä aktiivisempi syklonikausi. Kauden 2020–2021 trooppinen sykloni Yasa aiheutti Fijillä katastrofaalisiksi kuvatut tuhot ja neljä kuolonuhria.

    Yhdysvaltain tornadot

    Yhdysvalloissa tornadot ovat aiheuttaneet vuonna 2020 78 ihmisen kuoleman. Tornadoja esiintyy myös muualla maailmassa, mutta niiden aiheuttamia tuhoja ja ihmishenkien menetyksiä ei ole tilastoitu.

    Metsä- ja maastopalot

    Maastopaloja Australiassa
    Maastopaloja Australiassa (arkistokuva). Kuva: Pixabay

    Erityisen tuhoisia metsä- ja maastopaloja on raportoitu esiintyneen mm. Yhdysvalloissa, Australiassa ja Brasiliassa. Ihmishenkien ja omaisuuden lisäksi metsä- ja maastopalot tuhoavat esiintymisalueiden eläimistöä ja kasvillisuutta. Metsä- ja maastopaloja syttyy helpoimmin ja ne leviävät eniten kuumassa, tuulisessa säässä. Ilmastonmuutos nostaa monilla alueilla metsä- ja maastopaloriskin säätilanteiden esiintymistodennäköisyyttä.

    Yhdysvaltojen metsä- ja maastopalot kattoivat yli kolme miljoonaa hehtaaria, ja aineelliset vahingot nousivat 2,7 miljardiin dollariin (2,2 miljardia euroa). Kuolonuhreja raportoitiin 46.

    Brasiliassa paloi lähes 380 000 hehtaaria sademetsää. Metsäpaloalue oli 28 % suurempi kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

    Australiassa maastopalokauden lasketaan katkeavan eteläisen pallonpuoliskon aikana. Maastopalokautena 2019–2020 paloja esiintyi lähes 19 miljoonan hehtaarin alueella. Kuolonuhreja oli 34, välillisesti esimerkiksi savun hengittämisen seurauksena 445. Rakennuksia tuhoutui lähes 10 000.

    Tulvat ja rankkasateet

    Monsuuni
    Monsuunisade (arkistokuva). Kuva: Pixabay

    Rankkasateita, sekä lyhytaikaisia että pidentyneitä tai voimistuneita kausisateita esiintyi ympäri maailmaa.

    Indonesian pääkaupunkiin Jakartaan satoi tammikuussa yön aikana lähes 400 mm vettä, mikä johti äkkitulviin. Ainakin 66 ihmistä kuoli ja 60 000 menetti kotinsa.

    Brasilian lounaisosassa mitattiin tammikuussa suurin sademäärä yli 110 vuoteen. Kurumi-myrsky aiheutti sateet. Sateet aiheuttivat tulvia ja maanvyöryjä. Tulvien seurauksena vähintään 70 ihmistä menetti henkensä ja 30 000 – 50 000 kotinsa.

    Espanjassa ja Ranskassa Gloria-myrsky aiheutti tammikuussa 14 ihmisen kuoleman ja 3 ihmisen katoamisen. Espanjassa satoi 86 cm lunta ja aineellisten tuhojen lasketaan nousseen yli 200 miljoonaan euroon.

    Isossa-Britanniassa helmikuussa riehunut Dennis-myrsky aiheutti ainakin 7 hengen kuoleman ja pahoja tulvia. Tulvia ja tuulituhoja esiintyi myös muualla Euroopassa alueilla, joilla Ciara-myrsky vain viikkoa aiemmin oli vaikuttanut.

    Itä-Afrikassa maalis-toukokuussa tulvat, jotka johtuivat useita kuukausia kestäneistä runsaista sateista, aiheuttivat yli 430 ihmisen kuoleman ja vaikuttivat yli 700 000 ihmiseen kahdeksassa maassa.

    Japanissa Kyushun saarella heinäkuussa sadekauden ennätyssateet johtivat tulvimiseen ja maanvyöryihin. Tulvat ja maanvyöryt aiheuttivat ainakin 77 ihmisen kuoleman ja 15 335 tuhoutunutta rakennusta.

    Intian Assamissa touko-elokuussa runsaat monsuunisateet aiheuttivat Brahmaputra-joen tulvimisen. Tulvat ja maanvyöryt aiheuttivat 149 ihmishengen menetystä. Lisäksi tulvat vaikuttivat yli 5 miljoonaan ihmiseen, ja viljelyssatoja tuhoutui laajalla alueella.

    Korean niemimaalla kesä-elokuussa sadekausi kesti normaalia pidempään. Pitenemisestä aiheutuneet tulvat johtivat 30 kuolemaan ja lähes 9 500 taloa tuhoutui.

    Afganistanissa kaatosateet aiheuttivat elokuussa äkkitulvia. Tulvien seurauksena raportoitiin 190 kuollutta, 250 loukkaantunutta ja satoja tuhoutuneita koteja.

    Intian Keralassa monsuunisateisiin liittyvät erityisen suuret sademäärät ja niiden aiheuttamat tulvat aiheuttivat elokuussa yli 132 ihmisen kuoleman. Samojen sateiden yhteydessä huono näkyvyys ja lentokentän tulviminen johtivat lentokone-onnettomuuteen, jossa kuoli 18 ihmistä.

    Jemenissä pääkaupunki Sanaan itäpuolella elokuussa tapahtunut äkkitulva aiheutti vähintään 172 ihmisen kuoleman. Alueella runsaat sateet ovat harvinaisia, ja niihin on siksi varauduttu huonosti.

    Kiinan keski- ja itäosassa kesä-syyskuussa runsaiden sateiden aiheuttama Yangtse-joen tulviminen johti ainakin 81 ihmisen kuolemaan tai katoamiseen. Tulvissa 744 000 ihmistä menetti kotinsa.

    Nepalin länsiosassa runsaat sateet aiheuttivat kesä-syyskuussa äkkitulvia ja maanvyöryjä. Niissä kuoli vähintään 132 ihmistä, kadonneita raportoitiin 53.

    Afrikan Sahelin alueella runsaat sateet aiheuttivat elo-syyskuussa tulvia, joiden vaikutus ulottui useisiin maihin Länsi-, Keski- ja Itä-Afrikassa. Satoja ihmisiä kuoli ja yli 760 000 ihmistä asui alueilla, joihin tulvat vaikuttivat.

    Intian Hyderabadissa matalapaineen keskus aiheutti lokakuussa runsaita sateita ja äkkitulvia, jotka johtivat 98 ihmisen kuolemaan.

    Vietnam, Kamputsea ja Laos olivat monsuunikauden aikana eli loka- marraskuussa useiden trooppisten syklonien reitillä. Sadetta mitattiin tänä aikana paikoin yhteensä jopa yli kolme metriä (Suomen vuotuinen sademäärä on alueesta riippuen 50–65 cm luokkaa). Tulvien seurauksena raportoitiin yli 233 kuollutta ja 66 kadonnutta ihmistä.

    Sudanissa runsaat sateet ovat syyskuusta alkaen aiheuttaneet tulvia, joiden kaltaisia ei olla raportoitu lähes sataan vuoteen. Tilanne jatkuu yhä, mutta jo tähän mennessä yli 100 ihmistä on kuollut, yli 100 000 kotia tuhoutunut ja tulvat ovat vaikuttaneet yli 3 000 000 ihmisen elämään.

    Lähteitä: BBC, The Guardian, Scientific American, Wikipedia, Ilmatieteen laitos

    Lue myös: Hurrikaani: Mikä se on ja missä niitä esiintyy?

    Lue myös: Taifuunit ovat Tyynen valtameren tuhoisia hirmumyrskyjä

    Joanna Rinne

    Päivitetty 29.12. klo 18.51

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa