Ensivilkaisu tulevan talven säähän: Tärkeä indeksi painuu rajusti "pakkaselle"

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n ennusteet tarjoavat ensikatsauksen tulevan talven säähän. Miltä näyttää talven sää pohjoisella pallonpuoliskolla, kun taustalla vaikuttaa erittäin voimakas El Niño -ilmiö? Tuoreet pitkän aikavälin ennusteet tarjoavat kiinnostavia vihjeitä siitä, että edessä saattaa olla kunnon ”vanhan ajan talvi”. Erityisesti sydän- ja lopputalvessa on potentiaalia hyytäväänkin säähän.

Tuoreessa vuodenaikaisennusteessa loka–joulukuulle Suomen ylle piirtyy melko lämmin ja kuiva poikkeama. Merkkejä on ilmassa siitä, että alueellamme saattaa majailla pitkäänkin vakaa korkeapaine. Tässä asetelmassa matalapaineet joutuisivat kulkemaan eteläisemmällä reitillä.

Tämä voisi tuoda meille normaalia useammin kuivaa, aurinkoista syyssäätä ja keskivertoa vähemmän marraskuun harmaata tihkusadetta ja loskaa. Mahdollisesti siirtymä syksystä talveen voi käydä melko nopeasti ja kivuttomasti. Tietynlaisessa vahvassa korkeapaineasetelmassa myös aikaiset talviset hetket ja ensilumet ovat täysin mahdollisia, sillä korkeapaineen ympäristössä ilma lähtee syksyn edetessä jäähtymään, kun auringon säteilyteho hiipuu voimakkaasti.

Vielä toistaiseksi syyskuun puolella tällaisesta pitkäkestoisesta korkeapaineesta ei kuitenkaan ennusteessa näy suoraan merkkejä, vaan matalapaineiden ylimarssi Suomen yli näyttää saavan jatkoa. Radikaalia ja pitkäkestoista kylmenemistäkään ei vielä syyskuun puolella ole ennusteiden mukaan näköpiirissä.

NAO-indeksi sukeltaa: Kaikuja talvesta 2010

Se, mikä tulevan talvikauden (joulu–helmikuun jakso) ennusteessa on sangen kiehtovaa, alkaa hahmottua jo marras–joulukuun aikana. Tällöin Euroopan säähän vaikuttava tärkeä indeksi, NAO-indeksi, painuu ECMWF:n ennusteessa voimakkaasti "pakkaselle", eli ennuste maalailee selvää negatiivista poikkeamaa koko talvelle marraskuusta eteenpäin. Suurin poikkeama koettaisiin helmikuussa.

NAO-indeksi on osa Pohjois-Atlantin oskillaatiota. Sillä kuvataan Islannin ja Azoreiden saariryhmän välistä ilmanpaine-eroa. Alla selitän tarkemmin, miten NAO:n positiivinen ja negatiivinen vaihe vaikuttavat Euroopan talvisäähän.

• Positiivinen NAO: Ilmanpaine Islannin edustalla on tavanomaista matalampi ja Azoreilla korkeampi. Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta on vilkasta, ja meillä vallitsevat useimmiten leudot länsi- ja lounaisvirtaukset. Matalapaineet tuovat jatkuvalla syötöllä sateita ja lauhaa, merellistä ilmaa. Esimerkiksi talvella 2019–2020 NAO-indeksi oli selvästi positiivinen.
• Negatiivinen NAO: Tilanne on päinvastainen. Ilmanpaine Islannin edustalla on tavanomaista korkeampi ja vastaavasti Azoreilla matalampi. Tällöin matalapaineet kulkevat Pohjois-Atlantilta tyypillisesti kohti Keski-Eurooppaa, eli matalapainerata on etelämpänä. Tämä suosii pitkäkestoisiakin, kylmiä ja talvisia korkeapaineita Pohjois-Euroopassa. Sateet ja leudot ilmavirtaukset ohjautuvat etelämmäs Eurooppaan. Esimerkkinä pitkäkestoisesta NAO:n negatiivisesta vaiheesta oli talvikausi 2009–2010.

Vastaavaa signaalia osasin jopa vähän odottaa, sillä erittäin voimakas El Niño -ilmiö näyttää suosivan pitkäkestoisten korkeapaineiden syntymistä ja kylmän talvisään todennäköisyyttä Euraasiassa. On tutkittu, että joinakin El Niño -vuosina Pohjois-Euroopassa kylmän talvisään todennäköisyys kasvaa erityisesti sydän- ja lopputalvella.

Nyt kun edessämme on mahdollisesti jopa ennätyksiä rikkova El Niño -ilmiö, jää nähtäväksi korostuvatko ilmiön kaukovaikutukset myös Euroopassa, eli saisimmeko pohjoiseen Eurooppaan kunnon vanhan ajan talven – pitkäkestoisenkin sellaisen.

Matalapaineiden rata suuntaa Suomen eteläpuolelle

ECWMF:n ilmanpaine-ennusteen mukaan Islannin ja Grönlannin edustalla voisi ensi talvena olla selvästi normaalia korkeampi ilmanpaine, kun taas matalapainerata kulkisi Keski-Euroopan yli kohti itää.

Sen sijaan Etelä- ja Keski-Euroopassa talvi näyttää ennusteiden valossa lauhemmalta ja sateisemmalta, vaikka ajoittain kylmät purkaukset voivat toki yltää sinnekin.

Tässä asetelmassa näkisin Suomen jäävän normaalia useammin, mahdollisesti jopa pitkäkestoisesti, kylmän ilmamassan puolelle. El Niño -ilmiö saattaa Yhdysvaltojen lisäksi myös Euroopassa painaa keskileveysasteiden suihkuvirtausta eteläisemmälle reitille, mikä on myös yksi Pohjois-Euroopan kylmyyden mahdollistavista tekijöistä. Suihkuvirtaus on ylempänä ilmakehässä kulkeva voimakkaan tuulen alue, joka jakaa erilaiset ilmamassat toisistaan. Tyypillisesti suihkuvirtauksen pohjoispuolella on kylmää ja kuivaa ilmaa ja eteläpuolella lämmintä ja kosteaa.

Muista epävarmuus

Vaikka tässä onkin potentiaalia kunnon talvisäähän, on syytä muistaa pitkän ajan ennusteiden epävarmuus korkeilla leveysasteilla. El Niñon tarkat vaikutukset Suomen talveen vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Jäädään siis jännityksellä seuraamaan, miten sääkartat kehittyvät syksyn mittaan!

Lue seuraavaksi: Suomi on syksyn kynnyksellä: Näitä muutoksia on odotettavissa!

Markus Mäntykannas
meteorologi