Klo

Ilma

Tie

Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Loka–joulukuun pitkä ennuste julki – tältä näyttää loppuvuoden…
Vuodenaikaisennuste |

Loka–joulukuun pitkä ennuste julki – tältä näyttää loppuvuoden sää! 

Ohuen lumikerroksen tuoma valkeus rikkoo sumuisen harmaata maisemaa.
Tyypillisesti ensilumi sataa maan eteläosassa asti marraskuun aikana, mutta pysyvää lumipeitettä saadaan usein odottaa pidempään. Kuva: Eliisa Kiiskinen, Lieksa, 10.11.2022

Loppuvuoden pitkässä ennusteessa lauha poikkeama valtaa alaa Euroopassa, ja Suomen säätyypissä tapahtuu olennainen muutos. Samalla Tyynellä valtamerellä voimistuva Super-El Niño saavuttaa huippunsa.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut uuden vuodenaikaisennusteen, joka ulottuu lokakuusta joulukuuhun asti. Ennusteen mukaan matalapaineiden reitti painottuu syksyn edetessä Euroopan etelä- ja länsiosiin, jolloin Suomessa voisi olla edessä poutaisempia jaksoja.

Katso videolta, miten Forecan meteorologit reagoivat loppuvuoden pitkään ennusteeseen!

Vuodenaikaisennusteessa loka–joulukuun jakso kallistuu Suomessa tavanomaista lauhempaan suuntaan. Suurin poikkeama on Pohjois-Suomessa, jossa jaksosta ennustetaan 1–2 astetta keskimääräistä lauhempaa. Sen sijaan maan etelä- ja keskiosassa lämpötilan poikkeama on pienempi ja ennusteen epävarmuus suurempi. Myös muualla Euroopassa lämmin poikkeama on vahvasti esillä. Pohjois-Atlantilta Itä-Eurooppaan ulottuu kuitenkin vyöhyke, jossa ennuste jää lähemmäs tavanomaista.

ECMWF:n lämpötilapoikkeamat loka–joulukuulle
ECMWF:n lämpötilapoikkeamat loka–joulukuulle Eurooppaan.

Ilmanpaine- ja sademääräennusteesta paljastuu jotain mielenkiintoista. Pohjois-Euroopan yllä ilmanpaineesta ennustetaan tavanomaista korkeampaa, jonka myötä sademääräennustekin kallistuu hieman vähäsateisempaan suuntaan. Poikkeama on kuitenkin melko pieni, ja ennuste voi toteutua monella eri tavalla. Voi olla, että loppuvuoteen mahtuu tavallista useammin korkeapainejaksoja tai matalapainetoiminta on vain jonkin verran normaalia vaisumpaa. Jos Suomi jää korkeapaineen reunamille, voi sää näyttäytyä melko tuulisena ja vaihtelevana.

Sen sijaan Länsi- ja Etelä-Euroopan yllä näkyvän matalapainepoikkeaman todennäköisyys on suurempi. Tämä voisi ainakin kieliä siitä, että Pohjois-Atlantilta saapuvien sadealueiden reitti voisi pääsääntöisesti kulkea eteläisempää reittiä.

ECMWF:n sademääräpoikkeamat loka–joulukuulle
ECMWF:n sademääräpoikkeamat loka–joulukuulle Eurooppaan.

Sademäärissä vaihtelua – näin tilanne muuttuu lokakuusta joulukuuhun

Kuukausikohtaisessa tarkastelussa lämpötilapoikkeamissa ei näy kovin suuria eroja loka-, marras- ja joulukuun välillä Suomen osalta. Sen sijaan sademäärän suhteen kuukausien välillä näkyy enemmän vaihtelua:

  • Lokakuu erottuu kuukausista selvästi vähäsateisimpana, jolloin korkeapainevoittoista säätä voitaisiin todennäköisimmin odottaa. Toisin kuin kesällä, tämä ei kuitenkaan takaa pelkkää auringonpaistetta, vaan syksyllä korkeapainesää toteutuu usein harmaana ja pilvisenä säänä, jolloin sumupilvet vellovat taivaalla pitkälle iltapäivään. Sateisemman sään poikkeamat näyttävät jäävän ennemmin Etelä-Eurooppaan, lämpimän Välimeren ympäristöön.
  • Marraskuussa sademääräennuste jää Suomessa lähemmäs tavanomaista, mutta yleisesti Pohjois-Euroopan alueella on edelleen jonkin verran viitteitä vähäsateisemman sään suuntaan. Sateita saadaan todennäköisimmin tavallista enemmän Länsi- ja Etelä-Euroopan alueella.
  • Joulukuussa tavallista sateisemman sään alue näyttää kurkottavan kohti pohjoista, jolloin matalapaineiden reitti voisi päästä viistämään Suomea etelästä. Suurimmat sadepoikkeamat kuitenkin pysyttelevät edelleen etelämpänä Euroopassa.

ECMWF seuraa pitkien ennusteiden toteutumista niin lämpötilan, ilmanpaineen kuin sademäärän poikkeamien suhteen eri puolilla maailmaa. Suomen leveysasteilla pitkät ennusteet eivät ole parhaimmillaan, sillä ne ovat ensisijaisesti tarkoitettuja tropiikin ilmiöiden, kuten El Niñon ja La Niñan (ENSO-kierron) ennustamiseen. Ennustettavuus vaihtelee jonkin verran myös vuodenajasta riippuen.

Suomessa sään vaihtelu on hyvin suurta päivä- ja viikkotasolla, ja yksittäisten matalapaineiden reitit ovat lopulta ratkaisevia niin lämpötilojen, sademäärien ja sateen olomuodon osalta.

Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Ensimmäisen ehjän lumipeitteen tulon ajankohta vertailukaudella 1991–2020.
Ensimmäisen ehjän lumipeitteen tulon ajankohta vertailukaudella 1991–2020. Pysyvää lumipeitettä saadaan tyypillisesti odottaa pidempään.

ENSO-ennuste: Super-El Niño saavuttaa huippunsa

Kevään ja kesän aikana käynnistynyt El Niño on voimistumassa hurjaa vauhtia. Tyynen valtameren trooppisen alueen keskiosan lämpötilapoikkeama on täyttänyt jo Super-El Niñon kriteerin eli ylittänyt kahden asteen rajan. Ennusteen mukaan poikkeama jatkaa kasvuaan todennäköisesti marras–joulukuuhun asti, jolloin poikkeaman suuruus hätyyttelee ennätyksellisiä lukemia. Vuodenvaihteen jälkeen poikkeama näyttää kääntyvän laskuun, joskin tilanteen neutralisoitumisessa voi kestää pitkälle ensi vuoteen asti.

El Niño nostaa maapallon keskilämpötilaa, mutta vaikutukset vaihtelevat alueittain. Olemme hiljattain kirjoittaneet blogissamme ilmiön vaikutuksista mm. ruoantuotantoon ja trooppisiin hirmumyrskyihin.

Lue seuraavaksi: Mikä on El Niño ja miten se syntyy?

Sara Salonen
meteorologi

Viimeksi katsomasi paikat

Viimeksi katsomasi paikat