Uutiset | Julkaistu tänään klo 14.43

Copernicus: Vuosi 2025 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin Euroopassa ja maailmanlaajuisesti

Espanjassa oli mittaushistorian kuumin vuosi (2022). — Copernicuksen tilastojen perusteella 11 viime vuotta ovat olleet mittaushistorian 11 lämpimintä vuotta maapallolla. Arkistokuva: Markus Mäntykannas, Valencia, Espanja

Copernicus-ilmastopalvelun mukaan vuosi 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Myös Euroopassa vuosi 2025 oli kolmanneksi lämpimin mittaushistoriassa. Lämpimin vuosi maapallolla ja Euroopassa on tähän mennessä ollut vuosi 2024.

Vuosi 2025 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin maapallolla, selviää EU:n Copernicus-ilmastopalvelun tuoreesta Global Climate Highlights 2025 -raportista.

Vuoden 2025 maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 14,97 °C. Tämä on 1,47 °C esiteollista tasoa (1850–1900) korkeampi. Vuosi 2025 oli vain 0,01 °C viileämpi kuin vuosi 2023 ja 0,13 °C viileämpi kuin vuosi 2024, joka on tähän mennessä mittaushistorian lämpimin vuosi. Tammikuu 2025 oli mittaushistorian lämpimin tammikuu maailmanlaajuisesti.

Euroopassakin vuosi 2025 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Myös Euroopassa mittaushistorian lämpimin vuosi tähän mennessä on vuosi 2024.

🌡️2025 was the third-warmest year on record, with a global average temperature 0.59°C above the 1991–2020 average & 1.47°C above the 1850–1900 pre-industrial level. It was 0.13°C below 2024, the warmest year on record, and only 0.01°C cooler than 2023. More info in the #GCH2025⬇️ pic.twitter.com/dUhU3SMKQ1
— Copernicus ECMWF (@CopernicusECMWF) January 14, 2026

Copernicuksen mukaan 11 viime vuotta ovat olleet mittaushistorian 11 lämpimintä vuotta maapallolla. Kolmen viime vuoden (2023–2025) yhteinen keskilämpötila oli ensimmäistä kertaa yli 1,5 astetta korkeampi verrattuna esiteolliseen aikaan.

– Olemme ylittämässä Pariisin sopimuksen alarajan 1,5 astetta jo tämän vuosikymmenen lopulla, yli 10 vuotta aiemmin arvioitua nopeammin. Se, että kolmen vuoden keskilämpötila ylittää nyt ensimmäistä kertaa 1,5 astetta, korostaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen torjunnan kiireellisyyttä. Kyse ei ole yksittäisestä poikkeusvuodesta, vaan pitkäaikaisesta kehityksestä, joka lisää sään ääri-ilmiöitä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntiin maailmanlaajuisesti, toteaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Sopimus solmittiin 12. joulukuuta 2015 ja astui voimaan 4. marraskuuta 2016.

Kolmen viime vuoden poikkeuksellisen korkeisiin lämpötiloihin on Copernicuksen raportin mukaan kaksi päätekijää. Ensimmäinen on kasvihuonekaasujen päästöjen kertyminen ilmakehään, hiilinielujen heikentyminen ja hiukkaspäästöjen väheneminen. Toinen syy on vuosien 2023 ja 2024 poikkeuksellisen korkeissa meren pintalämpötiloissa, joita selittivät muun muassa El Niño -vaihe ja muu merellinen vaihtelu ilmastonmuutoksen voimistamana.

The global warming trend continued in 2025. Each of the past 11 years (2015–2025) has been among the 11 warmest on record. Explore more data from #CopernicusClimate in the Global Climate Highlights 2025. #GCH2025

🔗 https://t.co/59wNyFaOV4 pic.twitter.com/Rd02YL3Gjr
— Copernicus ECMWF (@CopernicusECMWF) January 14, 2026

Vuonna 2025 tropiikin lämpötilat olivat alempia kuin 2023–2024, osin siksi, että päiväntasaajan Tyynellämerellä ei esiintynyt voimakasta El Niño -ilmiötä, vaan olosuhteet olivat pääosin tavanomaisia tai lievästi La Niñan puolella. Napa-alueilla puolestaan mitattiin poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja: Etelämantereella vuotuinen keskilämpötila oli mittaushistorian korkein ja Arktiksella toiseksi korkein.

Sekä arktisen alueen että Etelämantereen jääpeite suli, ja useina kuukausina saavutettiin ennätyksellisen alhaisia merijään laajuuksia.

Global Climate Highlights 2025 -raportin tulokset perustuvat ERA5-uusanalyysiaineistoon, joka kattaa maailmanlaajuiset lämpötilat vuodesta 1940 alkaen. Lämpötiloja verrataan esiteolliseen aikaan eli vuosiin 1850–1900, joka toimii vertailutasona pitkän aikavälin lämpenemisen arvioinnissa.

Myös brittiläisen Met Officen mukaan vuosi 2025 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin maapallolla.

2025 has been confirmed as the third warmest year on record, following 2024 and 2023, in a series stretching back to 1850.

Data from the Met Office, @uniofeastanglia and @AtmosScience shows 2025 was 1.41 °C above the average for 1850-1900, in a surge of average temperatures… pic.twitter.com/cfSBnevIIj
— Met Office (@metoffice) January 14, 2026

Suomessa vuosi 2025 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin

Ilmatieteen laitoksen jo 2. tammikuuta julkistamien tietojen mukaan vuosi 2025 oli Suomessa mittaushistorian toiseksi lämpimin. Koko maan keskilämpötila oli 4,5 astetta, mikä on 1,6 astetta yli pitkän ajan keskiarvon vuosilta 1991–2020. Vuosikeskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin 8 asteesta Lapin luoteisosan noin nollaan asteeseen.

Vuoden 2025 keskilämpötilat olivat suuressa osassa Suomea 1‒2 astetta keskimääräistä korkeampia. Asemakohtaiset keskilämpötilat olivat suurimmassa osassa maata havaintoasemien toiseksi korkeimpia lukemia, jääden vain vähän ennätysvuoden 2020 keskilämpötilojen alapuolelle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Helsingin Kaisaniemessä vuoden 2025 keskilämpötila oli 8,2 astetta. Vuosi oli siten aseman 181-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin. Helsingissä vain vuosi 2020 on ollut tätä lämpimämpi. Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vuosi 2025 oli Helsingissä noin 2,3 astetta lämpimämpi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta. Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.

Lähteet:

Lue myös: Päättynyt vuosi oli Suomessa mittaushistorian toiseksi lämpimin – tällainen oli vuosi 2025 säätilastojen valossa

Foreca

Päivitetty 14.1.2026 klo 15.31