Päättynyt vuosi oli Suomessa mittaushistorian toiseksi lämpimin – tällainen oli vuosi 2025 säätilastojen valossa
Vuosi 2025 tarjoili jälleen Suomen leveyspiirille tyypillisesti vaihtelevia säitä koko maahan. Joitakin ennätyksiä rikottiin niin lämpötilojen kuin sateidenkin osalta, ja loppuvuoteen osui myös yksi vaikutuksiltaan 2000-luvun pahimmista myrskyistä. Paljon tapahtui myös eri puolilla maailmaa.
Päättynyt vuosi oli Suomessa mittaushistorian toiseksi lämpimin, kertoo Suomessa säätilastoja ylläpitävä Ilmatieteen laitos.
Vuosi alkoi pääosin lauhan talvisään merkeissä. Talvikuukausina koko maassa oli tavanomaista lauhempaa, maan eteläosassa jopa harvinaisen lauhaa, poikkeaman ollessa suurimmassa osassa maata n. kaksi astetta vuosien 1991–2020 keskiarvoon verrattuna. Suuressa osassa maata myös lunta oli selvästi tavanomaista vähemmän. Keskimääräistä runsaampia sateita saatiin maan kaakkoisosassa sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa.
Kevät oli enimmäkseen lämmin ja vähäsateinen, vaikka toukokuun keskilämpötila jäikin vähän keskimääräistä alhaisemmaksi. Vain Lapin pohjoisosassa kevään keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Etelärannikolla oli kevätkuukausina jopa poikkeuksellisen lämmintä. Normaalisti toukokuussa alkava ukkoskausi käynnistyi viileästä säästä johtuen hiljaisena.
Joulukuussa alkanut La Niña -vaihe päättyi keväällä.
Kesällä Suomessa koettiin ennätyksellinen helleputki, kun peräkkäisten yli 30 asteen päivien ennätys meni rikki. Koko maan mittakaavassa hellepäiviä oli ennätyksestä huolimatta tavallista vähemmän, ja kesän keskilämpötila oli kaikesta huolimatta jopa lähellä tavanomaista. Kesäkuussa sekä heinäkuun alussa sää oli enimmäkseen tavanomaista viileämpää. Myös ukkosten osalta kesä jäi tavanomaista hiljaisemmaksi. Rannikkoseudulla ja Inarin sekä Enontekiön seuduilla kesä oli tavanomaista sateisempi.
Syksy oli koko maassa hyvin lämmin ja sademäärältään tavanomainen tai tavanomaista sateisempi. Lämpötilan poikkeama vuosien 1991–2020 keskiarvoon verrattuna oli laajalti n. 2 astetta, Lapissa n. 1,5 astetta. Marraskuun vuorokauden sade-ennätys rikkoutui Virolahdella, kun 16.11. Koivuniemen havaintoasemalla satoi ennätykselliset 79,0 mm. Ensilunta jouduttiin lämpimän syyssään vuoksi odottelemaan normaalia pidempään, aina 16.10. saakka.
Loppuvuosi oli maan etelä- ja keskiosassa laajoilla alueilla hyvin lauha. Lapissa marraskuu oli selvästi keskimääräistä kylmempi, mutta joulukuussa keskilämpötila oli suuressa osassa Lappia tavanomainen. Joulun pyhinä puhalsi lauha föhntuuli, ja joulun jälkeen koettiin vaikutuksiltaan yksi edellisten vuosikymmenten voimakkaimmista myrskyistä. Lopulta vuosi vaihtui reippaassa pakkassäässä.
Vuosi 2025 numeroina Suomen säähavaintoasemilla:
Hellepäiviä: 37
Myrskypäiviä: 32
Suurin vuorokausisademäärä: 86,0 mm Ruokolahti Kotaniemi
Suurin vuosisademäärä: 835,1 mm Puolanka Paljakka
| Kuukausi | Ylin lämpötila | Alin lämpötila |
|---|---|---|
| Tammikuu | +9,5 °C Kristiinankaupunki Majakka 17.1. | -38.9 °C Savukoski Tulppio 8.1. |
| Helmikuu | +7,3 °C Inari Nellim 7.2. | -39,6 °C Savukoski Tulppio 4.2. |
| Maaliskuu | +14,9 °C Mikkeli Lentoasema 31.3. | -32,5 °C Utsjoki Kevojärvi 15.3. |
| Huhtikuu | +22,9 °C Rauma Pyynpää 16.4. | -23,8 °C Kilpisjärvi Kyläkeskus 10.4. |
| Toukokuu | +23,0 °C Ilomantsi Pötsönvaara 25.5. | -10,4 °C Enontekiö Lentoasema 5.5. |
| Kesäkuu | +29,0 °C Jämsä Halli Lentoasemantie 15.6. | -3,2 °C Enontekiö Kilpisjärvi Saana 20.6. |
| Heinäkuu | +32,6 °C Oulu Lentoasema 31.7. | -1,3 °C Salla kk 6.7. |
| Elokuu | +31,1 °C Rovaniemi Rautatieasema 10.8. | -3,6 °C Savukoski Tulppio 31.8. |
| Syyskuu | +25,8 °C Salo Kärkkä 8.9. | -5,4 °C Lappenranta Konnunsuo 30.9. |
| Lokakuu | +15,7 °C Kemiönsaari Vänö 6.10. | -13,4 °C Muonio Oustajärvi ja Enontekiö Lentoasema 21.10. |
| Marraskuu | +12,8 °C Hammarland Märket 4.11. | -31,6 °C Enontekiö Lentoasema 24.11. |
| Joulukuu | +8,9 °C Jomala Maarianhamina Lentoasema 10.12. | -36,3 °C Muonio Oustajärvi 31.12. |
*Listassa on käytetty Suomen vuorokautta. Ilmastotilastossa lämpötilavuorokausi vaihtuu illalla klo 20 (kesäaikaan klo 21), joten päivämäärät voivat erota siitä.
Sää kuukausittain
Tammikuu
Tammikuussa sää oli osassa maata jopa harvinaisen lauhaa.
Kuukauden sisällä säässä oli kuitenkin suurta vaihtelua. Kylmimmät hetket osuivat kuukauden alkuun, kun taas kuun puolivälissä puhalsivat voimakkaat ja lauhat länsituulet. Kristiinankaupungin Majakalla lämpötila kohosi ylimmillään +9,5 asteeseen, mikä on viidenneksi korkein tammikuun lämpötila Suomen mittaushistorian ajalta.
Lauhan sään myötä lunta oli suuressa osassa maata tavanomaista vähemmän, mutta Lapissa lumensyvyys oli paikoin hieman keskimääräistä suurempi.
Tammikuussa myös myrskysi keskimääräistä enemmän, ja myrskypäiviä tilastoitiin jopa yhdeksän kappaletta, kun keskimäärin tammikuussa myrskyää 4–5 päivänä.
Voimakkaiden länsituulten yhteydessä helmiäispilviä esiintyi kuun puolivälin jälkeen muutamana päivänä.
Maailmalla merkittäviä säätapahtumia olivat Kalifornian rajut maastopalot, jotka vaativat 29 ihmisen hengen, sekä Länsi-Eurooppaan iskeneet Éowyn- ja Herminia-myrskyt. Näistä ensin mainittu rikkoi Irlannissa sekä keskituulen että puuskatuulen ennätykset. Herminia puolestaan aiheutti esimerkiksi Ranskassa pahoja tulvia.
Helmikuu
Myös helmikuu oli lauha, osassa maata jopa poikkeuksellisen lauha.
Tyypilliseen tapaan kuukauteen mahtui kipakoita pakkasia lauhasta yleisilmeestä huolimatta. Helmikuun äärilämpötilat mitattiin molemmat Lapissa, ja vain kolmen vuorokauden erotuksella. Savukosken Tulppion havaintoasemalla 4. helmikuuta mitattu -39,6 astetta oli myös koko vuoden kylmin lämpötila.
Myrskypäiviä oli helmikuussa vain yksi, ja sateita tuli suuressa osassa maata tavanomaista vähemmän. Myös lunta oli monin paikoin vähemmän kuin helmikuussa tavanomaisesti.
Terminen kevät alkoi kuun lopulla jo monin paikoin maan etelä- ja länsiosissa.
Maaliskuu
Maaliskuussa sää jatkui lauhana ja etelässä oli jopa poikkeuksellisen lauhaa. Kuukauden kuluessa etenkin pohjoisessa esiintyi kuitenkin jälleen kireitäkin pakkasia.
Maaliskuussa myrskysi kahtena päivänä, ja varsinkin etelässä ja lännessä sateita tuli tavanomaista vähemmän. Maastopalovaroituksia annettiin kuivasta säästä johtuen jo 20. maaliskuuta Ahvenanmaalle, mikä on selvästi keskimääräistä aikaisemmin.
Kilpisjärvellä lumensyvyys kävi suurimmillaan 164 senttimetrissä 18. maaliskuuta. Voimakkaan lumipyryn yhteydessä lumensyvyys kasvoi Kilpisjärven havaintoasemalla vuorokauden aikana 40 senttimetrillä.
Maaliskuun 29. päivänä Suomessa koettiin osittainen auringonpimennys.
Maailmalla huomiota herättivät Välimeren sateet ja niistä aiheutuneet tulvat sekä Yhdysvalloissa 42 ihmisen hengen vaatineet tornadot. Lisäksi Kanarialla koettiin rajuja tulvia kuun alussa.
Huhtikuu
Huhtikuussa sää oli vaihtelevaa.
Huhtikuun keskilämpötila oli tavanomaista lämpimämpi maan eteläosasta läntiseen Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella, kun taas Pohjois- ja Itä-Lapissa kuun keskilämpötila oli tavanomaista kylmempi.
Huhtikuun 2. päivänä lämpötila kohosi Helsingin Kumpulassa jopa 19,1 asteeseen, mikä on aikaisin 19 asteen ylitys Suomessa vuodesta 1959 alkavien tilastojen valossa. Parin lämpimän päivän jälkeen sää kuitenkin viileni selvästi.
Uusi lämmin jakso koettiin pääsiäistä edeltävällä viikolla ja pääsiäisenä lämpötila kohosi jo yli 20 asteeseen. Lisäksi pääsiäisenä saatiin runsaita sateita etenkin maan etelä- ja lounaisosassa.
Huhtikuun lopussa sää oli varsin viileää, ja vappuaattona Lounais-Suomessa satoi paikoin sakeastikin lunta.
Virossa mitattiin 18.4. huhtikuun lämpöennätys, kun lämpötila kohosi jopa +27,8 asteeseen Valgassa.
Toukokuu
Toukokuussa sää oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista viileämpää, mutta Lapissa oli vähän tavanomaista lämpimämpää.
Viileys kulminoitui loppujen lopuksi helteettömään toukokuuhun. Tavanomaisesti hellettä mitataan toukokuussa kolmena päivänä, ja esimerkiksi toissa vuonna toukokuussa hellepäiviä oli jopa ennätykselliset 16 kappaletta.
Myrskypäiviä ei toukokuun kuluessa esiintynyt lainkaan ja ukkoskausi alkoi vaisusti vain 800 maasalaman voimin. Keskimäärin toukokuussa salamoi 6 600 maasalaman edestä.
Espanjassa mitattiin helleaallon yhteydessä toukokuun lopussa useana päivänä yli 40 asteen lämpötiloja.
Toukokuun lopussa Kanadan maastopalojen savua ajautui ilmavirtausten mukana Eurooppaan ja aina meille Suomeenkin asti.
Kesäkuu
Kesäkuu oli keskilämpötilan valossa tavanomainen tai hieman tavanomaista viileämpi.
Sateita tuli vaihtelevasti. Kaakkois-Suomessa satoi jopa poikkeuksellisen paljon, Ruokolahdella jopa 188,4 mm, mikä on n. kolminkertainen määrä tavanomaiseen kesäkuuhun nähden. Lisäksi Virolahdella tehtiin asemakohtainen kesäkuun sademääräennätys. Pohjois-Karjalasta Itä-Lappiin ulottuvalla alueella sademäärä jäi puolestaan alle puoleen tavanomaisesta. Maasalamoita havaittiin poikkeuksellisen vähän, vain 1 700 kappaletta.
Vuoden ensimmäistä hellepäivää odoteltiin 14. kesäkuuta asti ja lopulta hellepäiviä oli vain kaksi.
Etelä- ja Keski-Euroopassa helleputki puolestaan nosti lämpötilat laajoilla alueilla 35–40 asteeseen ja Espanjassa mitattiin 28. päivänä uusi kesäkuun lämpöennätys: +46,0 astetta.
Heinäkuu
Heinäkuussa sää muuttui huomattavasti lämpimämpään suuntaan. Paikoin oli jopa poikkeuksellisen lämmintä ja saapuneet helteet rikkoivat ennätyksiä.
Helteisen lämmin kesäsää alkoi kunnolla heinäkuun 11. päivästä. Hellepäivien jakso kesti kuukauden loppuun asti, ja hellepäiviä kertyi heinäkuulle 23 kappaletta. Kesän ensimmäinen 30 asteen ylitys tapahtui 12. heinäkuuta, ja tästä alkoi ennätyksellinen yli 30 asteen päivien putki Suomessa. Heinäkuun ja samalla myös koko vuoden korkein lämpötila +32,6 astetta mitattiin 31.7. Oulun lentoasemalla.
Sateita tuli kuukauden aikana keskimääräistä vähemmän. Ulla-myrsky riepotteli maata kuun alussa.
Kuun lopussa myös salamointi kiihtyi ja loppujen lopuksi maasalamamäärä kohosi 42 000 kappaleeseen.
Japanissa mitattiin 30. heinäkuuta maan uusi lämpöennätys +41,2 astetta. Yhdysvalloissa Teksasissa rajut tulvat vaativat heinäkuun alussa 135 ihmisen hengen.
Venäjällä Kamtshatkan niemimaalla tapahtui 30. heinäkuuta voimakas maanjäristys.
Elokuu
Ennätyksellinen 30 asteen ylitysten helleputki venyi elokuun ensimmäisiin päiviin asti, ja kokonaisuudessaan helleputki oli lopulta 26 päivän mittainen. 30 astetta ylittyi lopulta 22 päivänä putkeen, mikä on pisin 30 asteen helleputki vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa.
Helteiden päätyttyä sää muuttui viileämmäksi ja sateisemmaksi. Kuukauden keskilämpötila oli Lapissa tavanomaista korkeampi, muuten lähellä tavanomaista tai sitä alhaisempi.
Lapissa sateita saatiin jopa poikkeuksellisen paljon, idässä kuukausi oli puolestaan vähäsateinen. Maasalamoita havaittiin n. 22 000 kappaletta.
Myrskytuulia mitattiin elokuun kuluessa kolmena päivänä.
Myös elokuussa Etelä- ja Keski-Euroopassa koettiin kova helleaalto. Espanjassa mitattiin paikoin yli 45 asteen lämpötiloja. Maastopaloja esiintyi mm. Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa ja Kreikassa.
Syyskuu
Viileän elokuun lopun jälkeen kesäinen lämpö palasi syyskuussa. Lapissa syyskuu oli jopa ennätyslämmin, ja syyskuun keskilämpötila koko maan osalta oli mittaushistorian kolmanneksi korkein. Ennätyslämpimän Lapin eteläpuolella oli laajalti poikkeuksellisen lämmintä, eli yhtä lämmintä on keskimäärin muutaman kerran vuosisadassa.
Syyskuussa hellettä mitattiin vielä neljänä päivänä, kun keskimäärin hellettä esiintyy syyskuussa vain muutaman kerran vuosikymmenessä.
Lämpimän sään myötä syyskuun maasalamamäärä kohosi lopulta yli kaksinkertaiseksi tavanomaiseen syyskuuhun verrattuna. Monin paikoin myös satoi tavanomaista enemmän.
Täydellinen kuunpimennys koettiin koko maassa 7. syyskuuta.
Lokakuu
Lokakuussa lauha sää jatkui. Koko maassa oli tavanomaista lämpimämpää, osassa maata jopa harvinaisen lämmintä.
Kuukauden sademäärä oli melko lähellä ajankohdan keskiarvoja.
Lämpimän syyssään johdosta ensilumi satoi huomattavan myöhään, vasta 16. lokakuuta. Keskimäärin ensimmäinen ehjä lumipeite saadaan Lapissa jo syys-lokakuun vaihteessa.
Myrskytuulia esiintyi Suomen mittausasemilla kahtena päivänä.
Maailmalla lokakuun seuratuin säätapahtuma oli hurrikaani Melissa. Jamaikaan iskiessään 28.10. Melissa oli korkeimmalla tasolla viisi Saffir-Simpsonin asteikolla ja voimakkain myrsky maapallolla vuonna 2025.
Marraskuu
Marraskuussa sää kylmeni Lapissa selvästi. Suuressa osassa Lappia kuukauden keskilämpötila olikin selvästi tavanomaista alhaisempi. Muualla maassa sää kuitenkin jatkui hyvin lauhana.
Sateisuudessa oli paljon vaihtelua, mutta etenkin kaakonkulmalla saatiin runsaita sateita, ja 16. marraskuuta Virolahden Koivuniemellä tehtiin uusi marraskuun vuorokausisade-ennätys, kun 24 tunnin aikana satoi 79,0 mm.
Kuun alussa Suomeen virtasi lounaasta lauhaa ilmaa, mutta kuun puolivälin tienoilla sää kylmeni selvästi. Lapissa pakkanen kiristyi alimmillaan lopulta 31,6 asteeseen Enontekiön lentoasemalla 24. marraskuuta.
Pohjoisessa lumipeite alkoi marraskuun kuluessa kunnolla vahvistua, mutta maan etelä- ja keskiosassa lunta oli maassa vain ajoittain ja paikallisesti.
Joulukuu
Joulukuu oli Lapin eteläpuolella laajalti selvästi tavanomaista lauhempi. Lapissa kuukauden keskilämpötila oli melko lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista korkeampi.
Lapissa ja Kuusamossa satoi selvästi tavanomaista enemmän ja lumipeite vahvistui kuukauden kuluessa maan pohjoisosassa. Muualla sademäärät olivat lähellä tavanomaisia tai hieman tavanomaista suurempia.
Joulunpyhinä voimistui lauha länsituuli ja sää lauhtui selvästi. Joulun jälkeen 27.–28. joulukuuta puhalsi yksi vaikutuksiltaan viime vuosikymmenten voimakkaimmista myrskyistä, kun Hannes-myrsky kylvi tuhoa laajoilla alueilla maan länsiosassa. Kovimmillaan keskituuli voimistui 31,4 m/s:iin ja Selkämerellä mitattiin merkitseväksi aallonkorkeudeksi 8,0 m. Suurin yksittäinen aalto oli jopa 16,1 metrin korkuinen. Pahimmillaan sähköt olivat samanaikaisesti poikki 180 000 asiakkaalta.
Vuodenvaihteeksi sää kylmeni jälleen ja uudenvuodenyönä pakkanen oli kireää suuressa osassa maata.
Lue myös: Näin Hannes-myrsky runteli Suomea – katso lukijoiden kuvia!
Lähteet:
Kansalliset sääpalvelut, mm. Ilmatieteen laitos, Met Éireann, NOAA, AEMET
Joonas Koskela
meteorologi
Päivitetty 2.1.2026 klo 16.20
