Toukokuu jäi ilman hellepäiviä – terminen kevät alkoi osassa maata jo helmikuussa

Toukokuun keskilämpötila vaihteli etelärannikon lähes 10 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen 2 asteeseen.

Pitkän ajan säätilastoja Suomessa pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla enimmäkseen 0–1 astetta keskimääräistä viileämpi. Lapissa oli puolestaan laajalti 0–1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Toukokuun säätä leimasi vaihtelevuus. Lumisia sateita tuli pohjoisessa paikoin vielä kuun puolivälin jälkeenkin.

– Sää oli Suomessa toukokuun ajan hyvin vaihtelevaa. Ilmavirtaukset kulkivat meille suuren osan ajasta vuoroin lännen, vuoroin pohjoisen puolelta. Suomen yli liikkui yleisesti matalapaineen keskuksia ja niihin liittyviä pilviä ja sateita. Väleissä kuitenkin aurinkokin pääsi paistamaan, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Koko maan toukokuun keskilämpötila oli 7,4 astetta, mikä on 0,3 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa matalampi. Viimeksi tätä koleampi toukokuu oli vuonna 2021.

Toukokuu 2025 oli samalla ensimmäinen kuukausi sitten huhtikuun 2024, jolloin kuukausikeskilämpötila on jäänyt vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa alemmaksi.

Toukokuun ylin lämpötila 23,0 astetta ja alin −10,4 astetta

Toukokuun korkein lämpötila oli 25. toukokuuta Ilomantsissa Pötsönvaaran havaintoasemalla mitattu 23,0 astetta.

Toukokuussa ei siis tällä kertaa ollut yhtään hellepäivää. Hellepäivällä tarkoitetaan säätilastoissa päivää, jolloin vähintään yhdellä Suomen virallisista säähavaintoasemista mitataan vähintään 25,1 astetta.

Keskimäärin toukokuussa mitataan hellettä kolmena päivänä.

– Toukokuun korkein lämpötila jäi vaisuksi. Vuodesta 1961 alkavissa digitoiduissa tilastoissa on ollut vain kuusi vuotta, jolloin toukokuun ylin lämpötila on jäänyt alhaisemmaksi kuin tänä vuonna. Vuodesta 1961 alkaen viilein toukokuun ylin lämpötila oli vuonna 1991, jolloin koko kuun korkein lämpötila oli 18,2 astetta, Joanna Rinne sanoo.

Tämän vuoden toukokuun ero viime vuoden toukokuuhun on suuri, sillä viime vuoden toukokuussa tehtiin uusi toukokuisten hellepäivien ennätys, 16 hellepäivää. Viime vuonna toukokuun korkein lämpötila oli Hattulassa 31. toukokuuta mitattu 29,9 astetta.

– Tällä vuosituhannella on ollut tätä vuotta ennen vain kaksi vuotta, jolloin hellettä ei ole mitattu toukokuussa lainkaan. Vuosina 2015 ja 2020 toukokuussa ei ollut hellepäiviä, Joanna Rinne kertoo.

Toukokuun lämpöennätys Suomessa on 30. ja 31. toukokuuta 1995 Lapinjärvellä mitattu 31,0 astetta.

Tämän toukokuun alin lämpötila oli Enontekiön lentoasemalla 5. toukokuuta mitattu −10,4 astetta.

– Tämä on vuodesta 1961 alkaneissa tilastoissa melko tavanomainen toukokuun alin lukema.

Toukokuun kylmyysennätys Suomessa on 1. toukokuuta 1971 Enontekiöllä mitattu −24,6 astetta.

Toukokuun suurin sadekertymä mitattiin Kuusamossa – Kilpisjärvellä oli kuun alkupuoliskolla vielä yli metri lunta

Toukokuun suurin sademäärä oli Kuusamossa Välikankaan havaintoasemalla mitattu 81,0 millimetriä. Vähiten toukokuussa satoi Enontekiön Kaaresuvannon havaintoasemalla, vain 7,0 millimetriä.

Suurin vuorokauden sademäärä oli 2. toukokuuta Kalajoella Mehtäkylän havaintoasemalla mitattu 41,1 millimetriä.

– Sademäärien poikkeamat tavanomaiseen nähden vaihtelivat pitkin Suomea. Tavanomaista sateisempaa oli erityisesti paikoin maan länsiosassa, kaakossa sekä Kainuun ja Koillismaan suunnalla. Muualla sademäärät vaihtelivat tavanomaisesta vähäsateiseen, Joanna Rinne sanoo.

Kuukauden alussa 3.–5. toukokuuta lunta satoi ajankohtaan nähden paikoin poikkeuksellisen paljon Kainuusta Lapin itäosaan ulottuvalla alueella. Lumikertymät olivat paikoin jopa 10–40 senttimetriä.

Suurin lumensyvyys toukokuussa mitattiin kuun 1. päivä Enontekiön Kilpisjärvellä, 128 senttimetriä. Lumensyvyys laski Kilpisjärvellä alle metriin 15. toukokuuta. Kuukauden viimeisenä päivänä suurin lumensyvyys oli samalla havaintoasemalla mitattu 34 senttimetriä.

Auringonpaistetunteja oli toukokuussa tavanomaista vähemmän. Kokonaismäärä oli yleisesti noin 160–240 tuntia, länsirannikolla ja lounaissaaristossa noin 280–300 tuntia.

Toukokuussa ei ollut myrskypäiviä – salamamäärä jäi pieneksi

Myrskypäiviä ei toukokuussa ollut yhtään, kun keskimäärin toukokuussa on 0,5 myrskypäivää. Kuukauden kovin keskituuli merialueilla oli Hangossa Russarön havaintoasemalla 2. toukokuuta mitattu 19,5 m/s ja kovin puuska merialueilla Lemlandin Nyhamnin asemalla samana päivänä mitattu 23,3 m/s.

– Vuodesta 2006 alkavissa tilastoissa 20 vuodesta 13 vuotena myrskypäiviä ei ollut toukokuussa lainkaan. Se, että myrskypäiviä ei ole toukokuussa on yleisempää kuin se, että niitä olisi, Joanna Rinne toteaa.

Toukokuussa havaittiin yhteensä vain noin 800 maasalamaa, kun toukokuun keskimääräinen salamamäärä on noin 6 600 kappaletta. Viimeksi toukokuussa oli vähemmän maasalaman iskuja vuonna 2020.

– Salamapäiviä oli toukokuussa 12 kappaletta, mutta suurena osana päivistä salamamäärät olivat hyvin pieniä. Eniten salamoi 25. toukokuuta, jolloin maasalamoita laskettiin yhteensä hieman vajaat 400 kappaletta. Toukokuun ukkosten vaisuus johtui lämmön ja ukkosille otollisten säätilanteiden puutteesta, Joanna Rinne sanoo.

Maalis–toukokuun jakso oli laajalti tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateisempi

Kevätkuukausien eli maalis–toukokuun jakso oli lähes koko maassa tavanomaista lämpimämpi, ainoastaan Pohjois-Lapissa oltiin lähellä tavanomaista keskilämpötilaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan maalis–toukokuu oli maan länsiosassa harvinaisen lämmin ja etelärannikolla jopa poikkeuksellisen lämmin.

Säätilastoissa poikkeuksellinen tarkoittaa, että sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sitä esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Maalis–toukokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan vajaasta 6 asteesta Käsivarren Lapin reiluun 3 pakkasasteeseen.

– Kevätkuukaudet etenivät tavanomaista lämpimämmästä maaliskuusta osin viileään toukokuuhun. Sateisuus vaihteli niin alue- kuin kuukausikohtaisestikin, Joanna Rinne toteaa.

Suuressa osassa maata kevätkuukausien jakso oli tavanomaista vähäsateisempi. Tavanomaista sateisempia paikkoja löytyi lähinnä Etelä- ja Pohjois-Karjalasta sekä Pohjois-Lapista. Maalis–toukokuussa eniten satoi Puolangan Paljakan havaintoasemalla, 145,4 millimetriä. Vähiten sadetta tuli Enontekiön Kaaresuvannon havaintoasemalla, 36,9 millimetriä.

Kuukausikohtaisesti tarkasteltuna maaliskuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Ero keskiarvoon oli suurin maan etelä- ja länsiosassa, 3–4 astetta. Etelässä, lännessä ja lähinnä läntisessä Lapissa sateita tuli tavanomaista vähemmän, osassa maan itäosaa sekä pohjoisessa Lapissa puolestaan jonkin verran tavanomaista enemmän.

Maaliskuun ylin lämpötila oli Mikkelissä 31. päivä mitattu 14,9 astetta ja alin Utsjoella 15. maaliskuuta mitattu −32,5 astetta.

Huhtikuu oli maan etelä- ja keskiosasta lounaiseen Lappiin tavanomaista lämpimämpi. Pohjois-Lapissa oli kuitenkin tavanomaista kylmempää. Sateita tuli osassa Pohjois-Lappia sekä maan eteläosassa tavanomaista enemmän, mutta suuressa osassa maata selvästi tavanomaista vähemmän.

Huhtikuun korkein lämpötila oli Raumalla 16. huhtikuuta mitattu 22,9 astetta. Tämä lukema pysyi kevään lämpimimpänä pitkälle toukokuuhun, kunnes 25. toukokuuta mitattiin 23,0 astetta. Huhtikuun kylmin lämpötila oli Enontekiön Kilpisjärvellä 11. huhtikuuta mitattu −23,8 astetta.

Itämeren jäätalvi oli jääpeitteen laajuudella mitattuna leuto. Suomenlahti oli jäätön jo 7. huhtikuuta, kun keskimäärin jäät sulavat siellä vasta huhtikuun lopussa. Vain talvella 2020 Suomenlahti on ollut jäätön aikaisemmin, silloin jo maaliskuun lopulla. Perämeren pohjoisosakin oli jäätön ennen toukokuun loppua.

Terminen kevät alkoi jo helmikuussa laajalti etelässä ja lännessä

Terminen kevät alkoi tänä vuonna osassa maata aikaisin, jo helmikuun puolella.

Lounaassa sekä paikoin etelä- ja länsirannikolla terminen kevät alkoi jo 20.–21. helmikuuta, joka on noin kuukautta keskimääräistä aikaisemmin. Etelän ja lännen sisämaassa terminen kevät alkoi paikoin 22.–27. helmikuuta.

Oulun tienoilla terminen kevät alkoi 22. maaliskuuta eli 2–3 viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Päälaen Lapissa terminen kevät käynnistyi huhti–toukokuun vaihteessa, joka on melko tavanomainen aika tällä alueella. Myöhäisimmillään terminen kevät alkoi Käsivarren Lapissa 9. toukokuuta, joka on sekin melko tyypillinen aika Käsivarren alueella.

– Tämänhetkisten tietojen perusteella näyttää mahdolliselta, että terminen kesä on saattanut alkaa suuressa osassa Suomea, lähinnä Pohjois-Lapissa tilanne vielä vaihtelee. Termisen kesän alkamispäiviä eri puolilla maata ei vielä varmuudella tiedetä, mutta vuorokauden keskilämpötilojen perusteella on todennäköistä, että terminen kesä on suuressa osassa maata jo alkanut. Toukokuun 25. päivän tienoilta alkaen vuorokausien keskilämpötilat ovat pysyneet Lapin pohjoispuoliskoa lukuun ottamatta 10 asteen yläpuolella. Kylmä jakso voisi yhä lykätä termisen kesän alkua myöhemmäksi. Kesäkuun puoliväliin asti ulottuvien ennusteiden perusteella sille ei näy riskiä kuin Lapissa pohjoista kohden, Joanna Rinne sanoo.

Tyypillisesti terminen kevät kestää Suomessa 6–9 viikkoa, mutta nyt kevään pituus voi olla paikoin etelässä jopa kolmisen kuukautta.

– Termisen kevään pituus on vuosien 1991–2020 tilastoissa ollut suurimmassa osassa Suomea yleisimmin 50–55 päivän luokkaa, meriasemilla keskimääräinen terminen kevät on pidempi. Mikäli kesän katsotaan alkaneen 25. toukokuuta tienoilla, etelässä ja lounaassa termisen kevään pituus on saattanut olla jopa yli 90 päivää, kun se on tyypillisesti noin 50–60 päivää. Maan keskiosassa, jossa kevään pituuden keskiarvo on 50–55 päivän luokkaa, termisen kevään pituus olisi 65 päivän molemmin puolin. Pohjois-Karjalasta Oulun seudulle terminen kevät olisi muutaman päivän tavanomaista pidempi ja Rovaniemen suunnalla mahdollisesti hieman tavanomaista lyhyempi, Joanna Rinne toteaa.

Viime vuonna terminen kevät alkoi Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa jopa 15. helmikuuta, mutta mantereen puolella aikaisimmillaan etelärannikolla 13.–14. maaliskuuta. Terminen kesä puolestaan alkoi viime vuonna Lapin eteläpuolisella alueella laajalti jo ennen toukokuun puoliväliä.

Espanjassa mitattiin toukokuun lopussa paikoin yli 40 asteen lukemia – Nigeriassa ainakin 200 kuolonuhria tulvissa

Toukokuu päättyi kuumana lounaisessa Euroopassa. Espanjassa yllettiin toukokuun viimeisellä viikolla useampana päivänä jopa paikoin yli 40 asteen lämpötiloihin.

Esimerkiksi Sevillassa, Córdobassa ja Méridassa oli 40,7 astetta, Rotan havaintoasemalla 41,0 astetta ja Huelvassa 41,6 astetta.

Copernicuksen mukaan Islannissa mitattiin uusi toukokuun lämpöennätys 16. toukokuuta, 26,3 astetta.

BBC:n mukaan Nigeriassa ainakin 200 ihmistä menehtyi äkillisissä tulvissa Mokwan kaupungissa toukokuun lopussa. Uhriluvun pelätään nousevan, sillä noin 500 ihmistä on edelleen kateissa tulvien jäljiltä.

Yhdysvaltojen keskiosissa 28 ihmistä sai surmansa rajuilmoissa ja tornadoissa toukokuun puolivälin tienoilla, kertoo Accuweather.

BBC:n mukaan Ranskan eteläosassa kolme ihmistä kuoli 19.–20. toukokuuta iskeneissä myrskyissä, rankkasateissa ja tulvissa.

Tyynenmeren myrskykausi käynnistyi toukokuun viimeisellä viikolla, kun Meksikon länsipuolella syntynyt trooppinen myrsky sai nimen Alvin.

Kanadassa oli toukokuun lopussa laajoja maastopaloja, joiden savua kulkeutui pitkälle Yhdysvaltoihin ja jopa Eurooppaan ja Suomeen saakka.

Lue seuraavaksi: Suomen sää kesäkuussa tilastojen mukaan

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 3.6.2025 klo 14.15